IRC-Galleria

Kolmas päivä Tuskaa, Team Lempeä (Erno, Nätti ja Ameeba) alkaa olla väsynyt. Poijjaat vielä juopottelee, mie vaan Smurffi-limppaa nautiskelen. Moonspell oli Kova!

Ei hitto, noi yhdet tuolla fanittaa tuolla massan keskellä Emperoria ja mie juon mansikkalikööri-votka-maito-drinksuja täällä reunalla. Kohta meen kaljatelttaan kattelee, näkyiskö söpöjä poikia, sit myö vissiin mennään Nosturiin.

Noi kundit (Pauli ja Jarno) on ihan kahjoja. Lempeä on viikonlopun sana! Olamma siis Tuskassa varustautuneinä eri näköisillä, ja ennenkaikkea eri makuisia juominkeja mukanamme. Oon nauranu itteni kipeeks, ja kantapäissä on mahtavat rakot. Olen tänään pirun hyvännäköinen!

Muutin siis Helsinkiin, ja nyt on ollu enemmän aikaan he voselle, Ja sehän näkyy sitten taas kipupiikkeinä ja sairaahenkilökunnan vittuiluna. Tässä eilinen esimerkk:
Ehdin päästä lääkärin huoneeseen, kun sairaanhoitaja alkoi räyhätä
minulle aiheetta. Hän sanoi, että tätähän sinä olet harrastanut
aikaisemminkin.
Lisäksi sairaanhoitaja makuutti minua kipupiikin jälkeen 4 tuntia, kun
lääkäri ei ehtinyt tulla kotiuttamaan.
Vierelläni oli istunut eräs vanhempi rouva, joka oli silitellyt minua,
kun itkin kamalasti. Olisin halunnut antaa hänelle kiitokseksi naisten
euro-rintamerkin, mutta sairaanhoitaja tuli uudelleen rähjäämään,
ettei minulla ole mitään asiaa tälle rouvalle. Hän käski minun antaa
rouvan olla rauhassa ja alkoi huutelemaan vartijoita paikalle.
Kun kysyin sairaanhoitajan nimeä, hän vastasi, ettei tässä mitään
nimiä aleta sotkemaan ja kieltäytyi sanomasta nimeään.

Näin hän puhui minulle:

- Ole hiljaa!
- VOISITKO VÄISTÄÄ!!!!!!
- Aiemminkin olet täällä riehunut!!!
- MINUN kanssani et ala riitelemään!
- Ole hiljaa!
- Sinulla ei ole mitään asiaa tälle rouvalle!!!
- Ala mennä ennen kuin kutsun vartijat (jonka jälkeen hän alkaa jo
huutelemaan vartijoita)

Tässä nyt sellaista mitä muistan.


Mahtava päivä oli eilinen siis... Onneks Konnaponi hyppäsi hienosti!

Vihdoinkin kotona. Väsyttää ihan törkeesti, kun en oo kuukauteen nukkunu kunnolla. Jospa nyt sais nukuttua kun on oma mies kainalossa :)

Viikon oon täällä hospitaalissa maannu, eivätkä ole löytäneet muuta vaivaa kuin välilevynrappeuman, joka ei kuulema kuitenkaan voi aiheuttaa näin kovia kipuja. AI EI VAI?! Perkele! Nyt siirtävät mut Tuiraan psykiatriselle, samalla lääkityksellä sekä Eeva-telineellä... What's the point, kysyn minä!

Juuri näin. Ensin ollaan pari päivää osastolla, kun ei jalat toimi ja kivut on infernaaliset. Sitten ollaan viikko taas lähes kokopäivätoimisena jalattomana, ja kivut on edelleen ollu infernaaliset edelleen. No, täällä maataan, lääkkeistä olen niin pökkyrässä että nukkumaan nyt heti.

Sandri siis rikkoi selkänsä 7,5vuotta sitten putoamalla hevosen selästä esteen päälle selälleen -> välilevyrappeuma, ei hoitoa, kroonistunut, jalat menee alta ja sattuu niiiin saatanasti. Hoitsu ei meinannu antaa kipupiikkiä, koska olin käynyt 2h aikana 3 kertaa tupakilla. Yritin selittää, että lääkäri käski liikkua. Ei kuulema tarkoita tupakilla käyntiä... PERKELETTÄKÖ sille hoitsulle kuuluu, missä mä niitä lääkärin neuvoja noudatan...

Puhelin voi paljastaa yllättäviä asioita. Vastaa rehellisesti: millä nimellä esiinnyn puhelimessasi?

Täällä on tylsää. Mut ainakin kipu pidetään pois. Kuka pitäisi ajoittaisen psyykkisen kivun kaukana minusta. Ehkä rakas, joka on hoitanut ja rakastanut. Ja Konnaponi, Verohevonen, Nala, Surku ja Pessi. Ja Väinö ja Vinpula. Minun lauma.