IRC-Galleria

Juna saapuu asemalle keskiyön aikaan/
Ei ilmassa oo todellakaan keskiyön taikaa/
Kaipaa naistaan nainen joka junasta ulos astuu/
Hän katsoo ylöspäin samalla silmäkulmat kastuu/

Hän tietää mist on tulossa mutta ei minne menossa/
Naisensa kanssa vika riita nyt lopulta erossa/
Sitä hän pelkäsikin koko yhdesoloajan vaan/
Ei enää tiedä mikä tätä pahaa oloo parantaa/

Hän kävelee kädet taskus kohti tuttuu pysäkkiä/
Katselee matkan varrel puita joisson sydämmiä/
Mitkä vuosia sitten puukolla niihin kaiversi/
Isä takavarikoi puukon ja tarttu raivelist/
Sai se sit hyvän olon kun sai kostaa/
Äidin pettävät teot muttei vittuuka kiinnosta/
Ehkä mut on luotu häviin taas tässä näin kävi/
Petit mua liian monta kertaa kaikki hajos käsiin/

KERTSI:
Mikä määrää meidän elämälle suunnan/
Onko vain elämämme toiveunta/
Onko olemassa sitä oikeeta valintaa/
Joka voisi yhdistää kaks eri tarinaa/

Nainen toinen aivan toinen tausta toisest tarinasta/
Vihdoin käänsi oikean sivun kahdesta valinnasta/
Aina joutu itkeen kun nainen tätä pahoinpiteli/
Pahoilla sanoil siveli pahuuttaan ja taas riiteli/
Turhist asioista murhista ja tarinoista/
Joissei ollu perää päätä eikä häntää saati toistamiseen/
Onnellisii loppui ei onnellist parisuhdetta/
Eihän naisel takanakaan oo kun pari suhdetta/

Mut nainen kestä ei enää naisen epäilyi kaikest/
Pettämisest varsinkin ja sekös teki suhteest vaikeen/
Nainen yksin nyt kävelee kaupungissa itkien/
Alkon kassi mukanansa viinapullost litkien/
Ei jaksa välittää elämästänsä enää/
Vannoo ettei aio elämäänsä enää päästää ketään/
Kävelee sillalle ja katsoo taakseen/
Jääkö tytön elämä vaa enää pelkäks haaveeks/

KERTSI

Tyttö nousee seisoon kaiteelle ja sulkee silmänsä/
Näkee mielessänsä pienen hetken ohi kiitävän/
Kun tuntee otteen kädessänsä jonka muistaa/
Sekä sanat jotka joku hälle nyt kuiskaa/
"Ei ole mitään syytä lopettaa nyt tähän/
Sä oot nuori kaunis nainen edessäs koko elämä"/
Ja nainen nousee kaiteelta alas vaikeena/
Kääntää katseen taaksensa ja näkee siellä pienen naisen kalpean/
Nainen katsoo niihin kauniisiin silmiin naista/
Sanoo tiedän et tää elämä on paskamaista/
Mua on petetty ja vedätetty kaikki nämä vuodet/
Koko elämä nyt kaatu päälle nyt ootan et kuolen/
Nainen halas naista ja tiesi että kaipaa/
Elämäänsä uuden rakkauden, kunnes on vainaa/
naine ja nainen rakastu nää kohtalotoverit/
Yhdessä elon kauneuden meille kohtalo opetti/

KERTSI

ystäville <3

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..

Kun silmiimme joutuu shampoota Head and Shoulders tai PanteneProV,
huuhtelemme äkkiä tuon pienen pisaran pois, koska se tuntuu
epämiellyttävältä. Mutta tuo sama shampoo aiheutti aikaisemmin kipua
toisellekin eliölle, tosin kipu oli paljon voimakkaampaa. Silmiinne joutui
vain pieni pisara, sen sijaan albiino-kanin silmälle sitä kaadettiin
teelusikallisen verran. Te huuhtelitte sen pois, mutta kanilla ei ollut
mahdollisuutta hieroa tämän kirvelevän tahmeaa ainetta pois: ensinnäkin
kanilta puuttuu kyynelnesteen eritys ja toisteksi hänen liikkumisensa on
estetty. Kun silmää kirvelee, minuuttikin tuntuu ikuisuudelta. Shampoo
pidetään kanin silmässä kolmen viikon ajan. Joiltakin eläimiltä katkeaa
selkäranka ja kaula, kun ne yrittävät päästä karkuun.

Mainokset kertovat meille jatkuvasti, että ihmiset jotka eivät käytä astianpesuainetta nimeltä Fairy, menettävät hyvin paljon (aikaa, mahdollisuuden pitää hauskaa, rahaa jne). Mutta ehkäpä juuri nämä ''epäsivistyneet'' ihmiset, heidän tietämättään, toimivat koe-eläinten parhaaksi: he eivät osta Fairyä ja sillä tavalla eivät kannata rottien ja marsujen pakollista ruokintaa astianpesuaineilla. Kun olette syönyt liikaa raskasta ruokaa, tunnette olonne todella pahaksi ja raskaaksi, joskus joudutte ottamaan lääkkeitä, jotka parantavat ruoansulatusta. Mutta kuvitelkaapa, jos teidän mahalaukkuunne viedään putken kautta litra Fairya!

Ariel -pesuaineen pakkauksessa lukee, että sitä on käytettävää suojakäsineet käsissä, koska se syövyttää käsien ihoa. Jo pelkästään tämä aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta ja kipua. Mutta kuvitelkaapa, miltä tuntuu marsuista, kaneista, koirista, kissoista ja muista koe-eläimistä, kun niiltä poistetaan ylempi ihokerros hiekkapaperia apuna käyttäen ja hierotaan paljaaseen kohtaan pesuainetta. Muistelkaamme lapsuutemme, kun kaaduimme asfaltille ja vahingoitimme polvemme. Tosin silloin kukaan ei hieronut haavaan syövyttävää pesuainetta.

Vuonna 2001 Euroopan Unioni suuntasi kulkunsa tuotteiden testauksen eläimillä vähentämiseen ja vähitellen sen kokonaan lopettamiseen. Vuoteen 2013 mennessä suurin osa eläinkoemenetelmistä kielletään.

Suomessa myytäviä kosmetiikkasarjoja, jotka eivät testaa tuotteitaan eläimillä ovat esimerkiksi kuuluisa The Body Shop ja Joe Blasco. Suomen johtavimmista sarjoista Lumene, Nivea, Herbina ja Anytime käyttävät vaihtoehtoisia testausmenetelmiä eivätkä myöskään testaa tuotteitaan eläimillä. Kuuluisat Yves Rocher, Chanel, Clarins, IsaDora sekä Revlon eivät myöskään kannata eläinkokeita, eivätkä myöskään testaa tuotteitaan koe-eläimillä. Tämän vuoksi edellämainittuja merkkejä kannattaa suosia.

Sen sijaan yritykset, jotka yhä käyttävät eläimiä tuotteiden testauksessa, ovat esimerkiksi kuuluisat Braun (Gillette Company), Procter and Gamble, Colgate-Palmolive (Ajax, Hill's Pet Nutrition, Mennen, Palmolive), Coty (Calvin Klein, Rimmel), Gillette, Johnson and Johnson, L'oréal, MaxFactor, Oral-B, Pantene ja moni muu.

Muistakaa: joka ikinen ostamanne pakkaus pesuainetta Ariel tai Tide, jokainen tuubi Oral-B:tä, jokainen Pantenen hiustenhoitoaine, kaikki Palmoliven käsisaippuat tai L'oréalin meikkivoiteet ovat turhien ja julmien eläinkokeiden rahoittamista. Jos ostatte eläinkokeita hyväksyvien yrityksen tuotteita, hyväksytte vapaaehtoisesti julmien eläinkokeiden käytön. Sen sijaan jos hankitte vaihtoehtoisia ja inhimillisiä testeusmenetelmiä käyttävien yritysten tuotteita, autatte vähentämään hirveää julmuutta.

Kopioi tämä päiväkirjaasi jos olet eläinkokeita vastaan

Mc Mane - Tämä hetki


Ootsä koskaan kelannu mitä tapahtuu kun kuolet/
Häviäiskö kaikki huolet kun loppuu nää elinvuodet/
Liian monet liian nuoret täältä lähtee liian aikasin/
Ei kerenny ees täyttään neljääkymmentä mun faijani/
Liian vähän aikaa saati hyvii kokemuksii/
Hukun ajatusten virtaan kun taas kerran alan funtsiin/
Elämän tarkotusta onko se vaan arvotusta/
Ilman värikartotusta loppuun asti valkomusta/
Ilman sitä todellista päämäärää/
Kuka ohjaa kädest pitäen kun kuljet polkuu väärää/
Ei kohtalo sua löydä vaan sä itse sitä seuraat/
Vaik läpi metsien juokset kuin valkohäntäpeura/
Niin kauan karman laki seuraa sua vaan vaihe vaiheelt/
Ja tekee sun elämästäs aina vaan painajaismaisen/
Niin helposti voi tää hauras elämän lanka katkee/
Ja tehä ikuisuuden köydestä kaulaasi jatkeen/

KERTSI:

Yks elämä aikaa/
Sitä en vaihda/

Vaikka kaikki meistä ei jaksa enää/


Yks elämä luotu/
Ja siit en luovu/

Sun pitää vaan jatkaa elämää


Elämä on alust loppuun ihan niinku talvisota/
Jotkut kaatuu ennen aikojaan toiset jaksaa halki kovan/
Harmaan kiven läpi kulkeen loppuun asti kunnialla/
Siks rukoile armoo jumalalta en koska se tuskin vastaa/
tääl ollaan siihen asti kun elämä päästää otteestaan/
Ja teksti kuluu pois elämän käsikirjoituksesta/
Heität elämäsi nopat vikan kerran pelipöytään/
Turha on yrittää piiloutua sillä isoveli löytää/
Sen tajuu aina liian myöhään tän elämän arvon/
Sen näkee liian myöhään miks elämän hankee tarpoo/
Sen tajuaa vasta sit ku seistään taivaan porteilla/
Ettei elämää voi pelaa niinkun pelikorteilla/
Vaikka olis ässä hihassa ei voitto oo selvää/
Vaikka peität silmäs ei se meinaa ettet enää pelkää/
Vaan keskity kerrankin ja nää kaikki selvästi/
Loppupeleis helppo on kääntää kaikille selkäsi/


KERTSI


Moni ei ees pääse kokeen sitä viimestä hengenvetoo/
Moni kuollu äidin kohdus kokenu sen keskenmenon/
Moni kuollu syntyessään oman rakkaan äidin syliin/
Moni ei kerkee näkee elämän hetkiä hyvii/
Toiset kokee kaiken kaupan päälle vähän liikaa/
Monet sortuu itsemurhaan toiset sortuu siihen viinaan/
Joka tappaa ihmisiä nykypäivän liian paljon/
Jotkut tosin joutuu jäämään tääl onnettomuuden varjoon/
Ei elämää tiedä etukäteen ei sitä voi näkee/
Mutta ellet elä täysil mitä sillon jääkään käteen/
Muuta kun vaan pelkkä toivo paremmasta elämästä/
Siks panostan täysil tiedän että elän nyt ja tässä/
Tätä hetkee tätä ainoota päivää/
En elä huomises enkä mä kadu päivääkään/
Kaikki hetket muistoissa on niinku pitääkin/
Ja valutan kyyneleen suljen hitaasti mun silmäni/

Yks elämä aikaa
Sitä en vaihda

Vaikka kaikki meist ei jaksa enää


Yks elämä luotu
Ja siit en luovu

Silti pitää vaan jatkaa elämää

Mc Mane - Tyhjä peili



Taas on yks päivä takana ja vaihteeks makaan sängyl
En haluu kuulla kestään joten laitan kii mun kännyn
Tumma pilviverho peittää taivaan ja mun mielen
Mikä meni pieleen mikset makaa sä mun vierel
Huone pimenee samalla ilma viilenee
Tyhjää kylmää ilmaa laskeutuu mun vierelle
Tajusin jo aikoi sit et on turha menneisyyttä
Yrittää muuttaa ja on turhaa menneit syyttää
Keltä vastauksia kysymyksiin joita päässä pohdin
Kukaan kuitenkaan ei vastaa joten keltä kysyy tohdin
En jaksas enää aamuun herää enkä mennä nukkuun
En haluis enää kysymyksii kerää koska niihin hukkuu
Pelkään katsoo peiliin pelkään koska sieltä katoon
Pelkään koska peili särkyy pelkään koska kaikki hajoo
Näin rakkaus muuttu vihaks tulee vihattuu rakkaimpaa
Rakkaus ja viha käsi kädes kulkee välil maan ja taivaan

refrain:
Onko kaikki turhaa mitä koen tai tunnen
Näitä ajatuksii kelaan silti peitän tunteet
Pyörittelen päässä kaikkee niinkun paloi palapelin
Totuutta ei voi paeta ei ees vaikka kääntyy selin

Onko kaikki harhaa mitä näen tai mietin
Oliko turhaa aika jonka sun kanssas vietin
Ei enää syytä elää ei enää syytä lepää
Ei enää syytä herää ei en mä syytä ketään

Liian paljon suunnitelmii liian monta päämäärää
Liian paljon suunniteltiin ei voinu pää määrää
Laitan kädet ristiin silti ei tuu apuu mistään
Seitsemän kuolemansyntii rintaan syvälle pistää
Ne peittoaa koko pyhän kolminaisuuden
Uskon toivon rakkauden ja koko tulevaisuuden
Kun ykskin näistä puuttuu ei silloin toimi mikään
Niinkun tuolist jalka uupuis mikä sitä pystys pitäs
Kirjoitan riimei myöhään kirjoitan pääni tyhjäks
Tulee koko arkki täyteen mutta ei se auta yhtään
Heitän kynän pöydälle ja jätän riimit siihen
Oon päättäny en sun perääs enää itke
Suljen silmät annan ajatusten ottaa vallan
Ainoastaan näen omat kädet mullan alla
Sitten avaan silmät katson ylös ulos ikkunasta
Näen miten kauniit kirkkaat tähdet koristaa taivasta

refrain

Peilistä alkaa katoon mun kuva jo vähitellen
Päivät punasella tussil valokuvii väritellen
Käy aika vähiin ellen mä tuu pian takas järkiin
Mut tartun vodkapulloon vedän ykkösellä lärviin
Mä alan nauttiin tästä, ei enää mikään estä
On vaikee irti päästää, sairaasta elämästä
En tiedä kauan kestän, mun silmätkin verestää
Kuin heräisin vedestä, oon pudonnut veneestä
Ei enää mikään auta, ei enää kantaa naulas
Kun köysi roikkuu kaulas, on elämä niin hauras
Ite saat kantaa kaunas, siks en oo enää rauhas
Ei homma enää hanskas, vaan hanska roikkuu haudas
Ei mikään enää auta kun paha maan valtaa
Paholainen vetää enkeliltäkin jalat alta
Tää alkaa haiskahtaa moraali-itsemurhalta
Minkäs voit kun Jumalakaan ei auta jumalauta

refrain

Hausmylly - Poltetut päiväkirjat



Se joka vallan saa,
Voi kirjoittaa historiaa
Niin kuin haluaa
Opit eilisen unohdetaan
Ne rovioihin kun kannetaan
Jos on mennyt kaikki tuhkaan
Se ei meitä enää uhkaa

kertosäe:
Tulta, palamaan
Päiväkirjat poltetaan
Tulta, palamaan
Sinut yöksi kerran vaan (2x)

Se joka rakentaa voi myös purkaa
Tieltä uuden kaiken vanhan
Eikä aikaakaan kun huomataan
On aika valtaa vaihtaa
On aika valtaa vaihtaa
Jos on mennyt kaikki tuhkaan
Se ei meitä enää uhkaa

kertosäe

Tulta! (2x)

kertosäe (2x)

Tulta!

Hausmylly - Poltetut päiväkirjat



Se joka vallan saa,
Voi kirjoittaa historiaa
Niin kuin haluaa
Opit eilisen unohdetaan
Ne rovioihin kun kannetaan
Jos on mennyt kaikki tuhkaan
Se ei meitä enää uhkaa

kertosäe:
Tulta, palamaan
Päiväkirjat poltetaan
Tulta, palamaan
Sinut yöksi kerran vaan (2x)

Se joka rakentaa voi myös purkaa
Tieltä uuden kaiken vanhan
Eikä aikaakaan kun huomataan
On aika valtaa vaihtaa
On aika valtaa vaihtaa
Jos on mennyt kaikki tuhkaan
Se ei meitä enää uhkaa

kertosäe

Tulta! (2x)

kertosäe (2x)

Tulta!

@junkmail - Karu Totuus


Mä katsoin lentokoneiden nousua läheiseltä kukkulalta, oli jo
auringonlasku, mutta sekään ei tuntunut pahalta.
Kuunneltiin äänii, noustiin atmosfääriin ja lentokoneiden kanssa
unelmat lensi maailman ääriin.
Mul oli päällä villapaita, isobroidilta saatu. Se uhkas vetää turpaan jos
se likaantuu.
Mut mun kaverit hyökkäs päälle ja vaikka työnsin niitä etäälle, paita
päätyi loppujen lopuksi tyynyksi mättäälle.
Meil oli niin tiivis jengi ja helvetin hauskaa, etten ajatellut miksi mua
välillä ahdistuttaa.
Se selvis myöhemmin, kun aloin vielä huomaan että tosifrenditkin, ne
oli vaan kuvitelmaa.

Karu totuus mun lyhyestä elämästä.
Tää on karu totuus mun valinnasta väärästä.
Tää kertoo, mun kavereista entisistä.
Tää on karu totuus kaikista näistä päivistä.

Mä olin se, joka sai sut silloin uskomaan meihin, arkipäivän ihmeisiin ja
mun tunteisiin. Sä olit se ihminen, joka minut silloin jätti, petti, käytti
ja nyt lopulta selätti. Mä en ois pystynyt rakastamaan sua tämän
enempää, ja ehkä se oli syy miksi sä lähdit menemään. En varmaan
ikinä pysty rakastumaan muihin, kipu lähtee sydämestä, kulkee
ytimiin, luihin. Kuka oiskaan uskonut, et tää suhde on ansa. Olisin
tehnyt sun vuoksi mitä tahansa, tekemällä parhaansa ei voi aina
onnistuu, sitä vaan lannistuu. Tää on,

Karu totuus mun lyhyestä elämästä.
Tää on karu totuus mun valinnasta väärästä.
Tää kertoo, mun kavereista entisistä.
Tää on karu totuus kaikista näistä päivistä.

Mä lopetin koulun ja kadun sitä ratkaisua, kuvittelin että elämä alkais
siitä jotenkin helpottua. Mutta toisin kävi, nyt olen aivan yksinäni,
ymmälläni, kelaan elämääni yksin päässäni. Ei oo aina varaa kustantaa
ees omaa vuokraa vaan joudun lainaan frendeiltä ja hakeen porukoilta
ruokaa. Eikä myöskään ole naista, jonka kanssa viettää aikaa,
näyttää sille mitä yhdes voitais saada aikaan. Jotkut vanhat frendit
baareis silloin tällöin moikkaa, harvat saattaa tarjoo huikkaa, toiset
pyytää senkin kuittaa. Mut oikeet frendit, niit ei rahallakaan saa. Ne
on ja pysyy, ois aika alkaa tajuumaan.

Mc Mane: Rakkauden hinta


"Koskaan ei tiä mitä tulee tapahtuun...
Ja kelle tulee tapahtuun...
Se voi olla joko sun pahin vihamiehes...
Tai rakkain ystäväs...
Tai oma Rakas...
Tai jopa sä itte...

Rakkauden hinta on suuri...
Elämä on täynnä onnettomuuksia...
Tässä on yks tarina eräänlaisesta onnettomuudesta..."


Ensilumen saapuessa tyttö ikkunassa hymyili ja katseli/
Miten lumihiutaleet maan kasteli/
Poika tarttui tyttöö kädestä ja katsoi silmiin/
Tyttö kirkkain silmin taas katseli pilviin/
Oli tytön syntymäpäivä ja ilma niin kaunis/
Siitä mielellään vaikka koko päivän nauttis/
Mut poika kertoo että sil on tytölle yllätys/
Tästä lahjasta tyttö aivan varmaan yllättys/
Poika lähti pihalle jo starttaamaan autoo/
Tyttö empi "mitähän se jätkä oikein hautoo"/

Sit tyttö meni istumaan repsikan paikalle/
Nopeasti turvavyöt kiinni laittaa se/
Kun huomaa miten ensilumi on jäätynyt/
Tienpintaan kiiltävänä päätynyt/
Sitten poika painaa kaasua ja lähtee kohti/
Kultasepänliikettä mut se tyttö pohtii/
Kun ei tiedä vielä mitä poika oikein antaa/
Eikä osaa aavistaakkaan rakkauden hintaa/
Tyttö silmät kiiltävänä katsoo maantien pintaa/
Hiljaa henkee vetäisee ja koittaa omaa rintaa/
Tuntee miten sydän kovempaa tavallist hakkaa/
Silti iloisin mielin he jatkavat matkaa/
Poika hymyilee ja silittää tytön päätä/
Samalla kun renkaat pyörii ylikierroksia jäällä/

Kunnes yllättäen tulee vastaan väistämätön mutka/
Jarrut ei pelaa nyt tyttö alkaa huutaa/
Ei siinä tilanteessa pysty mitään miettiin/
Kun satalasissa ja auto lähtee heittelehtiin/
Auto törmää tienviittaan ja rysähtää penkkaan/
Ne luuli et kaikki on ohi kunnes tulee rekka/
Samaan mutkaan eikä sekään pysty jarruttaan/
Nyt jo poikakin alkaa hädissänsä huutaan/
Hän katsoo tyttöä vielä viimeisen kerran/
Ja sanoo tytölle "aikaa on vielä hetken verran/
Mä rakastan sua ei pelätä kuolemaa/
Ei oo aika meidän lähtee nyt eikä vielä huomena/
On tuonela meistä niin kaukana pysy vahvana/
Kätesi risti ja rukoile vaan parasta/
Rakkauden ja hengen menetys on aivan liian varhasta/
On mahdotonta luopua rakkaudesta parhaasta"/

Mutta rekka ei odota vaan tööttäys kuuluu/
Tyttö itkee ja auton lasit huurtuu/
Poika yrittää hädissänsä auton ovee avata/
Mutta aika loppuu ja rekka luisuu auton takana/
Kuuluu suuri törmäys ja silloin kaikki sammui/
Niin suuressa vauhdissa selvitä ei voi/
Rekkakuski kuoli ja auto kaatui maantielle/
lopulta ambulanssikuskit löysi verisen miehen/
Penkasta autosta rekka-auton alta/
Poika oli huonossa kunnos tilanne näytti pahalta/
Mutta pari viikkoo eteenpäin ja hän teholta heräs/
Katsoi ympärilleen että missä tyttö lepäs/

Hoitaja selitti jotain erityistarkkailemisesta/
Ja tytön pienen pääkallon murskautumisesta/
Aivoverenvuodosta ja halvaantumisesta/
Sekä maksasta puhjenneesta/
Poika voinut ei käsittää että mitä tapahtui/
Kunnes häneen mieleensä taas muistui/
Iso kolari jossa rekka ajoi päälle/
Kun oli ajanut liian kovaa tien jäälle/
Poika purskahti lohduttomaan itkuun/
Kyynel toisensa jälkeen silmäst tippuu/
Hän painoi päänsä tyynyyn takaisin/
Ja toivoi että tuohon hetkeen vielä palaisi/

Parin viikon jälkeen Poika pääsi kotiin sairaalasta/
Mutta tiesi ettei tyttö ole häntä vastassa/
Hän tallusti lumisessa säässä yksin kotiin/
Kylmissänsä yksin talvee vastaan soti/
Kun hän pääsi kotiin hän otti esiin kynän/
Sekä paperia ja myöskin kännykän/
Hän puhelimen käteen otti ja soitti/
Sairaalaan kysyäkseen että mikä tytön vointi/
Mutta suru-uutisen hän kuuli puhelimessa/
Että hänen tyttönsä makaa nyt 00-kerroksessa/
Nuori tyttö ikää vasta kuusitoista/
Maailman julmuutta nyt kirosi ja huusi poika/
Kunnes paikalleen juuttui ja kännykän tiputti/
Nyt elämisellä itseään vaan kidutti/
Hän lähti kotoa kävelemään kohti siltaa/
Kohti mutkaa jossa huudettiin kilpaa/
Jossa viimeisen kerran tytön äänen kuuli/
Jossa tytön hengissä selviävän luuli/
Nyt poika katsoo ylös ja hymyilee taivaalle/
Lupaa että tulee tytön luokse taivaaseen/
"Lupasinhan olla ikuisesti sun luona"/
Tuona hetkenä poika huomaa/
Kuinka sillan alle tunneliin iso rekka kiitää/
Poika ristii kädet ja elämästään kiittää/
"Lupasinhan että vielä joskus tulen luokses/
Se aika on nyt mä teen mitä vain sun vuokses"/
Tippuu vika kyynel "nyt on sun luokses matka"/
Eikä kumpikaan heistä jäänyt elämäänsä jatkaan.../

"Muista että onnettomuuksia voi sattua jokaiselle...
Niin hyville kun huonoillekkin ihmisille...
Ei onnettomuudet oo ihmisistä kiinni aina...
Se on vaan karu totuus ettei ikinä voi tietää tosiaan mitä tulee tapahtuun..."

Mc Mane: Tyhjä peili



Taas on yks päivä takana ja vaihteeks makaan sängyl/
En haluu kuulla kestään joten laitan kii mun kännyn/
Tumma pilviverho peittää taivaan ja mun mielen/
Mikä meni pieleen mikset makaa sä mun vierel/
Huone pimenee samalla ilma viilenee/
Tyhjää kylmää ilmaa laskeutuu mun vierelle/
Tajusin jo aikoi sit et on turha menneisyyttä/
Yrittää muuttaa ja on turhaa menneit syyttää/
Keltä vastauksia kysymyksiin joita päässä pohdin/
Kukaan kuitenkaan ei vastaa joten keltä kysyy tohdin/
En jaksas enää aamuun herää enkä mennä nukkuun/
En haluis enää kysymyksii kerää koska niihin hukkuu/
Pelkään katsoo peiliin pelkään koska sieltä katoon/
Pelkään koska peili särkyy pelkään koska kaikki hajoo/
Näin rakkaus muuttu vihaks tulee vihattuu rakkaimpaa/
Rakkaus ja viha käsi kädes kulkee välil maan ja taivaan/

Kertsi:

Onko kaikki turhaa mitä koen tai tunnen/
Näitä ajatuksii kelaan silti peitän tunteet/
Pyörittelen päässä kaikkee niinkun paloi palapelin/
Totuutta ei voi paeta ei ees vaikka kääntyy selin/

Onko kaikki harhaa mitä näen tai mietin/
Oliko turhaa aika jonka sun kanssas vietin/
Ei enää syytä elää ei enää syytä lepää/
Ei enää syytä herää ei en mä syytä ketään/


Liian paljon suunnitelmii liian monta päämäärää/
Liian paljon suunniteltiin ei voinu pää määrää/
Laitan kädet ristiin silti ei tuu apuu mistään/
Seitsemän kuolemansyntii rintaan syvälle pistää/
Ne peittoaa koko pyhän kolminaisuuden/
Uskon toivon rakkauden ja koko tulevaisuuden/
Kun ykskin näistä puuttuu ei silloin toimi mikään/
Niinkun tuolist jalka uupuis mikä sitä pystys pitäs/
Kirjoitan riimei myöhään kirjoitan pääni tyhjäks/
Tulee koko arkki täyteen mutta ei se auta yhtään/
Heitän kynän pöydälle ja jätän riimit siihen/
Oon päättäny en sun perääs enää itke/
Suljen silmät annan ajatusten ottaa vallan/
Ainoastaan näen omat kädet mullan alla/
Sitten avaan silmät katson ylös ulos ikkunasta/
Näen miten kauniit kirkkaat tähdet koristaa taivasta/

Kertsi

Peilistä alkaa katoon mun kuva jo vähitellen/
Päivät punasella tussil valokuvii väritellen/
Käy aika vähiin ellen mä tuu pian takas järkiin/
Mut tartun vodkapulloon vedän ykkösellä lärviin/
Mä alan nauttiin tästä, ei enää mikään estä/
On vaikee irti päästää, sairaasta elämästä/
En tiedä kauan kestän, mun silmätkin verestää/
Kuin heräisin vedestä, oon pudonnut veneestä/
Ei enää mikään auta, ei enää kantaa naulas/
Kun köysi roikkuu kaulas, on elämä niin hauras/
Ite saat kantaa kaunas, siks en oo enää rauhas/
Ei homma enää hanskas, vaan hanska roikkuu haudas/
Ei mikään enää auta kun paha maan valtaa/
Paholainen vetää enkeliltäkin jalat alta/
Tää alkaa haiskahtaa moraali-itsemurhalta/
Minkäs voit kun Jumalakaan ei auta jumalauta/

Kertsi