IRC-Galleria

Yksinäinen nuori istuu yksinään nurkas/
tuntee olevansa pimees turvas/
sen jälkeen kun jokin hänen sielunsa surmas/
ei kosketa mikään, *ei tärkee, ei turha*/
istun yksin ullakolla, tsiigaan vanhoi valokuvii/
muistuu mieleen ajat joist voin enää nähdä vaan unii/
pystynkö näit polkui enää sun kanssa kulkemaan/
et oo enää se jonka sillon opin tuntemaan/
sadat ajatukset päässä mielen puuduttaa/
turhauttava voimattomuus saman mielen suututtaa/
nielen karvaan totuuden, mutta koen katkeruutta/
mikä voi näin ihmismielen rakennetta muuttaa/
tuntemattomat on näköjään nää tiet meidän kohtalon/
muuttaa nuoren paljastamatta kuka hän nyt on/
sitä kuvat ei näytä, ne on palanu tuhkaks/
sitä peilit ei kerro, ne on maalattu mustaks/

Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/
Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/

Näen sieluni silmin kaikki synkät aamut/
synkkyydestä saapuu hahmot päällä synkät kaavut/
joiden yksinäisen tien päätti viillot, naarmut/
ne on yksinäisten nuorten yksinäiset haamut/
yksi näistä tekee elämäst yksinäistä/
yksinäisen niin kun pääkalloist seipäiden päissä/
näistä yksi muuttaa ulkopuoliset voimattomiks/
tutut tuntemattomiks, sanat sanomattomiks/
pyyhkii menneisyyden, tekee tehdystä turhaa/
puute moraalin edistää tätä henkistä murhaa/
ei syytä ylpeyteen, ei tarvetta hurraa/
taas vaan nieltävä faktat, muttei lupaa purra/
asiat sekasin, tules liian monta rautaa/
tartun liian moneen lautaan täynnä liian monta naulaa/
me ollaan ku henkisesti matkalla hautaan/
mut minkäs teet kun sä et anna auttaa jumalauta/

Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/
Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/

*Huokaus*

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen Jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

Olen niin kauna ollut masentunut että hyljen kaikkea onnellista... koska pelkään että menettäessä onneni minuun sattuu taas enemmän...

JEE ENÄÄN 25 päivää mun synttäreihin... :)

mä haluun vaan kaikkien tietävän et oon pahoillani kaikista ilkeistä sanoistani... ja haluun teiän tietävän että ootte mulle rakkaita... <3

yksi hymy voi tuoda auringon elämään...
yksi katse voi tuoda hymyn huulille...
yksi sana voi pelastaa koko päivän....
kokonainen lause voi muuttaa koko elämän... <3

Tien karun ja pitkän mä kulkenut oon,
kotiovelles laahustan, oon niin väsynyt ja kaipaan sun kainaloos
annat unen niin rauhoittavan.
En tiennyt että rakkautta on kun oon kaikesta niin levoton,
enkä tiennyt mitä ikävä on ennen kuin mä kiersin ympäri
tän maapallon.


Tien karun ja pitkän mä kulkenut oon kotioves mä taas suljen,
joo, mä tiedän että kaipaan sun kainaloos mut lähtijän osan valitsen
Koska tiedän mitä rakkaus on enkä enää oo niin levoton
ja mä kestän tuskan jonka ikävä tuo, koska kaitakin polku
viimein vie sun luo.

Tää laulu on tuhannen kilometrin päästä
enkä kyyneleitäni säästä,
tää laulu kertoo miks polttaa tää maa

Tää laulu on tuhannen kilometrin päästä
enkä kyyneleitäni säästä
ja matkan kauneimman mä kanssasi jaan

Tien karun ja pitkän mä kulkenut oon kotioves mä taas suljen,
Joo, mä tiedän että kaipaan sun kainaloos miks lähtijän osan valitsen
No koska tiedän mitä rakkaus on enkä enää oo niin levoton
ja mä kestän tuskan jonka ikävä tuo, koska kaitakin polku
viimein vie sun luo

Monet laulut kertoo kuinka juodaan
Kuinka perhe ulos potkitaan
Monet laulut kertoo miten lyödään
Ja kuinka rikkaudet kokoon haalitaan
Ei ole mies eikä mikään joka ei lyö,
Joka tappelua ei aikaiseksi saa
Olet kova vasta kun on musta vyö
Kuka uskaltaa enää rakastaa?

kertosäe:
Laulu rakkaudelle
Tosi koville hemmoille, tytöille
Jotka uskaltavat tunnustaa
Kuinka paljon merkitsee
Kun on joku jota rakastaa

Moni mies vääntää porun kaljatuoppiin
Kun kysyt miksi, työpaikan syy
Pomo painaa päälle eikä oikein kulje
Ei ole ketään kelle tämän kertoisin
Meistä kukaan ei ole niin vahva
Että yksin tämän polun taivaltaa
Kyllä Jenkeissäkin vaihtuu valta
Kun joskus Nancy kuolla kupsahtaa..

kerto säe 2X

miksi pitää jaksaa... miksi ei voi vain lopettaa... mitä järkeä millään on...
kun näkee elämänsä hajonneena... ja kaikkeen mihin on ennen uskonut...
onko mikään enään todellista... onko millään mitään merkitystä?