IRC-Galleria

Ensimmäinen vuorokausi kotona silpomisen jälkeen. En ymmärrä kuinka aika voi mennä näin hitaasti. Viikonloppusin on sitä tekemistä harrastusten parissa, mutta näin arkena ja kun mitään ei voi harrastaa. Plaah.. kaikkea sitä ihminen joutuukin kärsimään tässä elämässä. Liiankin mukava tunne kun lukuisat tikit kiristävät suun sisällä ja puhumaan ei oikein kykene. Verenvuoto sentään tyrehty vaikka ti-ke välisenä yönä ommeltiin uusia tikkejä verenvuotoa tyrehdyttämään ilman nukutusta pelkän puudutuksen avulla.. ja oliko puudutuksesta apua.. huusin kuin tapettava sika. Vai kenties lujempaa.. kuitenkin koko sairaalan käytävät raikusi meikäläisen tuskan huutoa. Parempi näin kuitenkin kuin oksennella muutaman minuutin välein jumalatonta verihyytymää. Jospa menis hetkeks taas petiin ja sen jälkeen yrittäis kehitellä jotai tekemistä.. vaikka php+mysli ä kokeilis pitkästä aikaa.. tjsp