IRC-Galleria

Päivän kysymys: Voiko olla liian huomionkipeä?
Ja mitkä ovat kriteerit sille, jos on mahdollista olla liian huomionkipeä?

Voihan tunteiden vuoristorata.
Oon vaan liian kiltti ja kaikkee...

Lyhyesti ja ytimekkäästi.
Päivän kysmys: MIKSI?

House totesi baarimikolle: "Olet Elämä on p***aa, mutta ei tällä hetkellä -alalla."

Diddidii, kesäloma on aika lähellä! <3 Se onkin tämän hetken ihanin ja suloisin helmi, minkä kanssa jatkaa positiivisella vireellä, kummilapsia, perhettä ja muutamia ystäviä unohtamatta. <3 <3

Syöpä ja ero. Molemmista selvitty kyllä ja molemmista alle vuosi vielä aikaa. Tokihan sen jälkeen kuuluu jättää huomiotta, jopa arvostella tai syytellä ja ihmetellä. Olla tukematta. Ymmärrän, että aika ei riitä aina just todellakaan mulle. Eikä se mitään. Mutta silti.. Anteeks tää angstailu.. Ei yleensä ole ainakaan kuulunut mun tyyliin tai en halua ainakaan, että olis niin et oon negatiivinen.. normaalisti olen positiivinen ja muuta kaikkee.. En ole täydellinen, kaukana siitä, mutta ei ole kukaan muukaan. Oon vaa täl hetkellä aika väsynyt ihmisten käytöksiin. Kiitos ja anteeks.


T. Henkilö, joka yrittää, kaikesta huolimatta, pitää positiivista virettä yllä



Ps. Älä kommentoi, jos ei ole järkevää kommentoitavaa.

"Jo yksi henkilö, pelkästään yksi henkilö, voi saada olon tuntumaan tärkeältä ja kaivatulta."

Heh, noniin, täällä taas. :) Tuli sitten vaihdettua vihdoin tännekin oikein (toistaiseksi siis ainakin noin) tuo siviilisääty. :D Tosiaan..viime vuosi ei mennyt kauhean hyvin.. oli henkilökohtaisia juttuja ja sitten tuo ero. Ei helppoja juttuja ollenkaan ja kun vielä samana vuonna. Mutta eteenpäin yritetään mennä kuten mummo lumessa! :D Kesää odotellessa.. :P ;) :) Aurinko <3

Anteeksi heti alkuun. Tulen taas vähän valittamaan. Asiani tänään on seuraavanlainen kysymys tai kysymykset: Miksi ihmisiä ei kunnioiteta? Miksi toista ihmistä ei kunnioiteta? Onko nykyajan ihmiset/aikuiset sen verran itsekkäitä, että sama käytös periytyy lapsille ja sitä kautta jatkuu? Mikä tekee ihmisestä tunteettoman?

Jotenkin kaiken kokemani jälkeen luulin, että elämä ei koettelisi enempää. Nyt kun kerran alkaa menemään huonosti niin sitten menee rytinällä... Tottakai mun jutut maailmassa pieniä, mutta itselleni suuria..