IRC-Galleria

On olemassa niitä päivä ku lähes kaikki menee päin honkia. Onneksi eilen ei ollut semmoinen päivä, vain alkupuolikas. Päivän tähtäin oli käydä ostamassa Volkswagen Kupla Helsingistä. Lähtö suju aika hyvin ja junamatkakin meni mukavasti ravintolavaunussa. Aateltiin sit alkuun kierrellä kauppoja ja sit käydä hakemassa pankista rahat autoon. Kierreltiin siinä sitten kaupoissa, aika turhaan tosin ku ei löytyny muuta, ku yks Marleyn kokoelma. Oltiin sit jo ostamassa metrolippuja, ku muistettiin et rahat on hakematta.

No ensin etittiin vähän aikaa pankkia, noe i tietenkään löydy. No sit kokeiltiin, et paljon saa rahaa automaatista ulos. Vähän yli puolet tarvittavista rahoista tuli ulos, mut sit tuli nostorajotus vastaan. No ei siinä mitään, pankkiinhan sitä oltiin muutenkin menossa. Puolen tunnin etsimisen jälkeen pankki löyty aivan siitä vierestä, mutta koska oli lauantai se oli tietysti kiinni. Vituttii kyl ihan suoraan sanottuna siinä vaiheessa ku todettiin, et kaikki pankit on aina lauantaisin kiinni. Nooh, siinä sitten mietittiin pitkän aikaan, että mistä rahat. Istuskeltiin siinä juna-asemalla ja kiroiltiin kaikki kolme ääneen, mut sit huomattiin Money Exchange paikka. Vähän aikaa mietittiin että onnistuisko ottaa sieltä Visalla massia. Lopputulos oli se, että otettiin ensin sieltä ruotsin kruunuja ulos ja vaihdettiin ne takas euroiks.

Nyt oli rahat koossa ja eikun kohti metroa. Onneks oli niin hyvät ohjeet, et ei missattu ees pysäkkiä. Siitä sitten linja-autolla määränpäähän ja käveltiin viel 100 metriä. Kun Kupla vihdoin löyty ostajamme tutkaili sitä varmaan puolitoista tuntia, ennen päätöstään. Päätös oli kaikkien kannalta mieleinen, eli mukaan lähti. Onneksi, koska muuten olisi tullut vaikeuksia löytää pois sieltä peräperiöstä. Ainoana täysi-ikäisenä ja kortin omistajana jouduin tietysi kuskiksi.

Voitte uskoa, että pelotti lähtee sillä liikkelle. Normaalisti ajellu tolla -98 Mazdalla ja yht'äkkiä joutuu tommosen vm. -75 Kuplan rattiin. Ja ensimetrit vielä peruuttamalla. Ei siinä autossa oo ees toista sivupeiliä eikä kuljettajan puoleisesta sivupeilistä nää yhtään mitään, mitä siitä pitäis. Ja vielä totuttelu siihen autoon tapahtu Helsingissä! Ei sillä nyt sit loppujenlopuks niin vaikee ollu ajaa. Kytkin oli pikkasen erilainen, ku mihin on tottunu, mut kyllä sekin sitten siitä.

Matka alko heti niin mainiosti, että kartat oli takapenkkiläisen laukun pohjalla aivan liian kauan. Siinä vaiheessa ku saatiin ne ulos sieltä oltiin jo aikoja sitten ulkona niistä ohjeista. Eli siis mututuntumalla vaan eteenpäin. Ensin suunnistettiin Pasilaan ja siitä Tikkurilaan, missä tankattiin. Siitä eteenpäin takapenkin mestari osas neuvoa 2 risteystä eteenpäin. Ja sen jälkeen taas arpomalla. Vihdoin päästiin Korsoon ja löydettiin kyltti Keravalle. Sieltä on ajettu jo niin monta kertaa kotiin, et ongelmia ei ollu enää reitin löytämisessä, ne oli ihan muualla.

Päästiin siitä parikymmentä kilometriä eteenpäin, ni yht'äkkiä valot alkaa vilkkumaan ja pahimmat pelot alko kolkuttelemaan takaraivossa. Kuitenki minuutin välkkymisen jälkeen ne rauhottu. Ainoo miinuspuoli siinä oli et pitkät meni peruuttamattomasti päälle. Vedettiin siinä sitten sivuun ja hakattiin lamppuja ja kaikkia kytkimiä, tuloksetta tosin. Sit vaan tyydyttiin siihen ja lähettiin ajamaan pitkät päällä. Eikä aikaakaan, kun jostain iski kipinää ja pitkät lähti pois päältä. Loput matkasta meni ihan mukavasti. Moottoritiellä vedettii kilometri niin kovaa ku Kuplasta vaan lähti. Oli pakko todeta, et 120km/h on sen huippunopeus, eli ei pelkoo ylinopeuksista. Hämeenlinnaan päästiin varmaan joskus yheksän jälkeen ja rinksaa heitettiin johonkin puoli kahteen.

Sum up autosta: Auton totutteluun menee hetki, mutta sen jälkeen se on kuin unelma. Mitään ylimääräsiä aabeeässiä tai ohjauksentehostimia ei löydy, mutta se on vain positiivista. Ja kuten auton kuuluu ollakkin, se on takaveto. Ja voi todeta, että kyllä sen hiekalla huomaa. Ulkonäössäkään ei juuri vikaa ole. Keltainen väri sopii mainiosti Kuplaan ja penkkit on niin nätit/mukavat istua. Hieman ruostetta löytyy, mut kaikki on korjattavissa.

Kiitos siis vastoinkäymisten kyllästämästä reissusta Jukkikselle ja Elmerille!! Mukavaa oli kyl. Kupla on kuningas! Kuvia tulee joskus.

- Tuukka