IRC-Galleria

Ei mtn sanottavaa....

Mitäköhän seuraavaks?
Ikävä on kettumainen juttu, mut tilanteen huomioon ottaen en taida voida kummassakaan
tapauksessa asialle yhtikäs mtn. Parempi siis jatkaa eteenpäin ja toivoa parasta >
asioilla on tapana järjestyä, ehkä niin tässäkin tapauksessa.
Puhelimeni on kuolleena ja toistaiseksi annankin sen olla niin.
Lähden metsään ja katselemaan kaunista Suomea. Matkarahojen keräys alkanut;
avoinna se mihin ne tulen käyttämään....

Rauhallista elämää ainakin toistaiseksi; kirjottaen ja lukien, kävelen paljon...
joten vaikka puhelinkin on kiinni, niin tämän viestin tarkoitus on kertoa>
olen vielä täällä =)

Pakkaan reppuni ja lähden liikkeelle......
En jaksa istuskella himassa, en miettiä, en stressata, enkä murehtia....
antaa virran viedä menojaan ja eiköhän aika näytä omat kujeensa sitten aikanaan;
nyt vain odotan rahaa saapuvaksi, sitten kääntymään kotiin ja hyppäys junaan>
enempää en sitten tarvitsekkaan =)

Onkohan mtn...
Kuuntelen ihmisiä ja kummastelen sitä miten asiat toistaa toisiaan...kiitän erilaisia asioita
esimerkiksi musiikin olemassaoloa > odotan lomaa metsässä ja toivon saavani rauhan
kaavoilta mitkä seuraavat toisiaan loputtomana syklinä.
Mitä on kyllästyminen?
Nautin eniten pienistä rauhassa olemisen hetkistä milloin saan olla yksin >
ilman kommunikaatiota, kuuntelemista, neuvomista....ilman sitä miten seuraan ihmisten
jatkuvaa pyörimistä akselinsa ympäri itsensä, sekä muiden kanssa.
Tanssin omassa rauhassani katsellen, seuraten, hymyillen.
En jaksa miettiä "mitä jos? entä jos? olisipa jos..." - ajatuksia , jotka eivät kuitenkaan loppujenlopuksi johda mihinkään.

Huoh...mä tahdon metsään...mitä nopeammin sen parempi.

Kummallista, kuinka paljon sitä voi olla olematta oikeastaan yhtään mtn...
Aina riippuen siitä kuka katsoo ja miten vaihtelee peilikuvien värit....
Ihmettelen, miten paljon sitä voi kaivata&kuitenkin elää kaipauksensa kanssa, vaikka sisällä
olisikin haavoja...aukinaisia asioita, joita ei ole vielä saanut käsiteltyä ja suljettua.
Henkisellä kehityksellä ei ole mtn tekemistä ajan kanssa, jokainen kulkee omaa tietään....
mutta on ihmeellistä, miten joskus vain asiat loksahtaa paikoilleen...
sitä saa ne vastauksensa kunhan lakkaa kaivamasta verisin kynsin kivettynyttä maata jalkojensa alla.

Maailma on kummallinen paikka ja minä istun hiljaa; niinkuin varmaan niin moni muukin>
tällä tiellä matkaajalle jokaiselle kulkijalle hyvää toivotan>
jaksamista kuuntelemista....elämäniloa ja rauhaa.
Kyllä se siitä, vaikkei siltä tuntuisikaan...uskokaa tai älkää>
kaikki selviää aina aikanaan,
kuhan malttaa jaksaa vaan =)

"Oletetaanpa, että luulen näkeväni vettä aavikolla, jossa vettä ei todellisuudessa ole. Tämä on harhaa. Vettä on olemassa, mutta sitä ei ole kangastuksessa. Samalla tavoin näkemämme aineellinen monimuotoisuus - nautinnon eri muodot - on kuin kangastus. Meidän, elävien olentojen, on tarkoitus nauttia, mutta me etsimme nautintoa väärästä paikasta - harhasta. Me olemme kuin aavikon eläimiä, jotka juoksemme kangastuksessa näkemämme veden perässä, ja lopulta kuolemme janoon. Nämä eläimet eivät voi helpottaa janoaan tuollaisella illusorisella vedellä. Samalla tavoin me yritämme keksiä monenlaista tyydyttääksemme nautintojamme, mutta ponnistelumme raukeavat aina tyhjiin, koska aineellinen olemassaolo on harhaa. Siksi todellinen älykkyys merkitsee sitä, että kysymme: "Missä on todellisuus? Missä on harhan tuolla puolen sijaitseva ikuisuus?" Jos me saamme selville tämän, voimme kokea todellista nautintoa."

- A. C. Bhaktivedanta Swami Prabhupada

Jepjep....Ei ole ollut railakkaampaa ja tapahtumarikkaampaa vuoden alkua ikinä.
Tähän mennessä on tapahtunut enemmän, kuin viimeiseen viiteen vuoteen elämässäni >
herää kysymys ; mitä seuraavaksi?
Toivon ettei mtn.....mutta mun elämän tuntien saippua ooppera jatkuu, niin kauan
kuin olen ihmisten kanssa tekemisissä.
Voisin alkaa platoniseksi ja selibaattiin (taas vaihteeksi)....
kaduttaa vanhalle ystävälle vihapäissä huudetut sanat ja muutenkin vkonlopun. jäljiltä
omatunto kolkuttaa. En tiedä mitä seuraavaksi, tai mihin suuntaan seuraavaksi
tai mitä tästä pitäisi edes ajatella.....Ihmisen elo tuntuu olevan kaaosta ja mun elämä
tuntuu olevan jotain dekkarin-scifin-rakkausromaanien-ja fantasian välimaastosta.
Hulluinta tässä on se, että kaiken tän keskellä on myöskin tasapainoa.
Kaikki tuo edellä mainittu kaaos johtuu siitä etten tule ikinä ymmärtämään ihmisiä ja jos voisin
niin luovuttaisin koko pohdinnan, enkä enää kysyisi mihinkään "miksi tai minkätakia" >
no, mut joo...näin tälläkertaa :D
Ei mulla taida ollakkaan mtn sanottavaa....
Paitsi et PERKELEEN MIEHET!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Elämä on huumetta, parasta sellaista...
hullun touhua.
Istun naapuris ja huomen lähös liikkeelle...
vihdoin ja viimein. Alkaa mökkihöperyys vaivata.....ja levottomat jalat vie liikkeelle
suuntaa en tiedä minne.

Ihminen on kirja, jota kirjoitetaan kokoajan...
Sitä kirjoittaa elämän varrella olevat ihmiset, hetket kauniit
ja surulliset. Kuka tietäisi tarkoituksen sen muun kuin kasvamisen ja
jaksamisen? Musaa kuuntelen hiljaa istuen, kuuntelen sammakkoja suustani päästäen>
matkaani jatkaen siruja tien jalkojeni alle murtaen.
Kyyneliä katsele enää en.
Maailmaa ihmettelen sano kuitenkaan kenellekkään mtn en,
kun pienistä iloista nautiskelen...
ja nyt kuumaan suihkuun suunnaten.

Miehet....painukaa helvettiin ja ampukaa itsenne...
menee hermot vittu perkele saatana....
Miks pitää olla niin mustasukkainen?
Miksi te kuvittelette naisen olevan pelkkä lihakimpale eli lue suom. naama, tissit, perse ja
vittu?
Onko teillä sydäntä? Järkeä päässä?
Mikä saa kuvittelemaan, että nainen on omaisuutta jolla ei ole omaa tahtoa?

Hei, arvatkaas mitä kaikki äijät, machot, kusipää narsistiset rentut;
naisella ON oma tahto, nainen EI ole omaisuutta, nainen EI ole lihakimpale
(vaikka jotkut naiset esineellistävät kyllä ihan itse itseään)
nainen EI ole leikkikalu,ja nainen joka antaa samalla tavalla takaisin miehillä leikkien
EI ole lutka!!!! Vaan pikemminkin se on naisen oikeus tehdä samaa mitä miehet ovat tehneet
vuosituhansia. Helvettiin kulttuurin "oikeutus" tai vaikutus......oli se sitten miltä kannalta tahansa
katsottua.
Herää kysymys > miks vitussa naiset ihastuu renttuihin?
Onks rentulla parempaa, onko se sen arvoista?

Ja kukakohan näihinkin osais vastata......en jaksa miettiä >
taidan syödä suklaata ja laittaa puhelimen kiinni, niin empähän saa ainakaan enää
yhtään enempää itsekeskeistä paskaa niskaani.