IRC-Galleria

Timpska

Timpska

On ihminen ihmiselle.
Muistatko vielä kuinka kivaa oli yhdessä käydä kävelyllä ja jutella. Kun tuntui siltä, pitkästä aikaa että on löytänyt todellisen yhteyden toiseen ihmiseen. Minä muistan. Ja siksi minulla on ikävä. Muistan kyllä myös sen kun ensimmäisen kerran oli sovittu jotakin yhteistä tekemistä, ja sinusta ei kuulunutkaan mitään. Ja muistan, en ymmärtänyt miksi toimit sillä tavalla. Ja en sitäkään kun asiasta puhuttaessa olit suorastaan loukkaantunut kuinka pienestä asiasta hermostuin... Sinullahan oli vain ajantaju mennyt ja ilta ohi muita hommia puuhaillessa, aamuyön puolelle. Samoin muistan sen tosi kivan leffaillan luonani, ja sen kuinka yritit lähtiessäsi suudella minua 'vahingossa'. Harmi etten osannut sitä ottaa vastaan. Tosi harmi. Ja kuinka lähtiessäsi katsoit minua ja lupasit seuraavana päivää olla yhteydessä, mennäksesi käymään kaupungilla toisen ystäväsi ja hänen lapsensa sekä koiransa kanssa. Niin, ja se sun koira... Siitähän minä huolehdin kanssa niin kuin omastani. Vaikka mulla on kolme kissaa jotka ovat rakkaita. Aluksihan se oli jopa huvittavaa seurata kuinka ne otukset reagoi ja tottuu toisiinsa. Joo, lopulta ainoa syy miksi olit yhteydessä ylipäätänsä oli se että saisit koiralle hoitopaikan koska olit niin huonossa kunnossa että et jaksanut huolehtia siitä. Toki lupasin huolehtia ja pidin lupaukseni. Niin kauan kuin se oli minun jaksamiseni rajoissa... Niin, ja odotan edelleen vastausta siihen kun kerroin avoimesti siitäkin kuinka voimakkaasti koen sinun läsnäolosi ja ikävöin. Eihän se nyt käy laatuun että tämän ikäinen ihminen hetkessä ihastuu, niin voimakkaasti toiseen ihmiseen. Ei, sehän on jotenkin epänormaalia ja ei sitä voi ymmärtää. Sinun mielestäsi. Koska et näe itsessäsi mitään kaunista tai hyvää. Mutta, olen nähnyt sen kaiken läpi. Sinulla on vahva intuitio asioista. Olet tottunut valmistautumaan pahimman varalle. Ja, tajuatko, osittain omalla käytökselläsi ja tunteettomuudellasi johdattelet asioita kohti vääjäämätöntä loppua. Kuuntelin usein sinua ja ihmettelin katkeruuttasi ja koston himoasi. Vastasit; En minä ole oikeasti sellainen ihminen... En ollenkaan. Usein kysyin siitä mitä tunnet minua kohtaan? Tai ylipäätänsä tunnetko mitään? Et halunnut tuntea mitään. Mutta sanoit että; -En minä ole tunnekylmä ihminen, en minä ole sellainen... En yhtään. Miksi sitten käyttäytyy ja tekee niin? Miksi? Toisaalta teit heti alusta asti pelin selväksi. Et ole siinä kunnossa että pystyisit minkään sortin seurusteluhommiin tai seksisuhteeseen. Ja alusta asti tiesin tämän. Toki ymmärrän hyvin paljon elämästä ja vaikeuksista tunne-elämässä. Ja siitä miten vaikea on luottaa ihmisiin. Ja tiedän melkein puolet sinusta. Niin kuin joskus sanoit. Ja siltikin noiden kaikkien asioiden jälkeen. En vihaa sinua. Päin vastoin. Kaiken tuon läpi näin ihmisen joka ei vaan uskalla elää. Ja on lähes rampautunut erinäisten vaivojen ja sairauksien takia. Ja näkee itsensä rumana, ei naisellisena. Ja siltikin tuon ihmisen vieressä on minulla rauhallinen olla. Hyvin rauhallinen olo, ja saan jopa nukahdettua hyvin. Niin, tiedätkö? Olisin valmis käymään ihan saman läpi. Uudestaan ja uudestaan, jos vain olisi mahdollisuus... Tavallaan annoitkin mahdollisuuden. Mutta, et osaa näyttää tunteita. Et osaa tulla halaamaan tai lohduttamaan. Miksi? Sanoit että sinulla ei järki ja tunteet ole missään yhteydessä. Miten siis? Nehän on samaa kokonaisuutta? Eli jos ne eriyttää itsessään. Häipyy mielestäni syyt elää. Mikään ei tunnu miltään. Kukaan ei tunnu miltään. Tai kaikki on liian voimakasta, ja et pysty käsittelemään asioita... Ihan samoja juttuja olen itsekin käynyt läpi. Sinunssa on se enkeli ja demoni, samassa. Kasvoista näkyy se herkkyys ja kiltteys. Miksi et lähimmille sitä osoita? Sillä tavalla kuin tiedän että se sinussa olisi. Tajuat helvetin hyvin joitakin asioita. Pelottavan hyvin, muissa ihmisissä. Todella tarkasti. Onko se vaan eräs muoto narsismia? Vaan onko se kyky jota sinun pitäisi oikeasti hyödyntää sillä tavalla että saisit ne hyvät ihmiset elämääsi, ne jotka rakastavat ja joita voit rakastaa. Uskaltaisit sen tehdä. Itkut pitää itkeä ja asiat käsitellä. Ne täytyy joskus vaan käydä läpi. Ne vanhat hommat, joihin minä en liity. Ne kaikki paskat ja ehkä hyvätkin asiat. Ne kaikki mitkä kirpaisee liiaan syvältä. Kaikella rakkaudella. Ikävöiden.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.