IRC-Galleria

12:56

Sunnuntai 29.03.2009
10:23 LUKEKAA TÄÄ, vaikka pitkä onkin!!! Järkyttävää!
Japani, Tokio, 2008

Vuonna 2002 Japani hätkähti kammottavaa löytöä Tokion rautatieasemalla. Erään junanvaunun sytyttyä tuleen sähkövian takia juuri istumaan päässeet matkustajat ajettiin nopeasti vaunusta ulos pelastustöitä varten.
Muutamat matkustajat unohtivat laukkunsa junaan heidän poistuessaan ja kun jälkikäteen laukut avattiin selvittääkseen kenen laukuista oli kyse, eräästä laukusta löytyi jotain järkyttävää. Isoon matkalaukkuun oli pakattu teinityttö. Tytön kaikki raajat olivat amputoitu ja hänet oli kääritty muoviin jättäen vain pienet pakattu teinityttö.
Tytön kaikki raajat olivat amputoitu ja hänet oli kääritty muoviin jättäen vain pienet
hengitysreiät. Tytön äänijänteet oli katkaistu, joten hän ei pystynyt huutamaan. Osansa löydöksen outoudesta teki se, että tytössä ei ollut merkkejä väkivallasta, vaan hän oli erittäin hyväkuntoinen ja hyvin hoidetun näköinen, hänet oli meikattu taidokkaasti ja hienosti ja muovi, johon hänet oli pakattu, oli samanlainen kuin lelujen ympärillä oleva kääre. Muovin päälle oli kirjoitettu luku 72 ja mukana oli vihko, jossa oli tiedot tytön allergioista, kuukautisten alkamispäivistä ja mahdollisista muistettavista huomioista terveyden suhteen.

Poliisi yritti saada tytöltä tietoa, kuka hänelle oli tehnyt tämän. Mitään tietoja ei kuitenkaan koskaan saatu ulos, koska tytön puhekyky oli tuhottu ja hän ei koskaan oppinut tai suostunut kommunikoimaan apuvälineiden avulla. Vasta nyt vuonna 2008, lähes 6 vuotta löydöksen jälkeen, tällä hetkellä 26-vuotias nainen on lopultakin suostunut kommunikoimaan kokemuksistaan.

Nainen kertoi olevansa Kikumi Tottoro. Kyseinen henkilö katosi vuonna 1999 rautatieasemalta ja häntä ei koskaan löydetty.
Vanhemmat luulivat tytön kuolleen, kun hänen katoamisensa ei koskaan selvinnyt. Kikumin mukaan hän eksyi vanhemmistaan ruuhkan aikaan ja joku vanhempi mieshenkilö tuli hänen luokseen ja sanoi vievänsä junahenkilökunnan luo, joka kuuluttaisi vanhempia. Mies kuitenkin vei Kikumin autoonsa, sitoi tämän silmät ja ruiskutti jotain ainetta, jolloin Kikumilta meni taju.
Seuraava muistikuva hänellä on kirkkaasti valaistusta viileästä valkoiseksi maalatusta huoneesta, jossa hänet on lukittu häkkiin kahden muun tytön kanssa. Kikumin kauhuksi keskellä huonetta on leikkauspöytä ja pöydän ääressä on mies lääkärintakissaan operoimassa sähkösahaa, jolla hän on leikkaamassa nuorelta tytöltä toista jalkaa irti.
Tytön toinen jalka on amputoitu jo selvästi aiemmin, kun taas käsien amputointi on tapahtunut vähemmän aikaa sitten siteistä päätellen. Kaikkein hirveintä Kikumille oli nähdä huoneen seinät, jotka olivat vieri vieressä jalustoja, joihin oli nostettu tyttöjä. Tyttöjen kaikki raajat oli amputoitu ja heidät oli meikattu hienoksi.
Vaikka tytöt eivät liikkuneetkaan, he hengittivät ja räpyttelivät silmiään, eli olivat selvästi elossa.
Kikumi kertoi menettäneensä tajunsa pian sen jälkeen kun hän lopulta huumaamisen jälkeen sai näkökykynsä kunnolla takaisin ja tajusi mitä huoneessa tapahtuu.

Seuraava muistikuva Kikumilla on sängystä, johon hänet on sidottu.
Hän kauhukseen tajuaa, ettei hänen suustaan lähde ääntä vaikka hän huutaa
ja kun myös tajuaa nopeasti karmaisevan syyn, miksi hän ei tunne toisen käden sormiaan.
Hänen vasen kätensä on amputoitu juuresta lähtien ja leikkaushaava on ommeltu siististi umpeen.
Kikumi kertoo, että huoneessa oli muitakin sänkyjä, joissa oli muita samanlaisia "potilaita".
Riippuen tytöstä raajoja oli amputoitu yhdestä kolmeen ja jokainen oli mykistetty niin, ettei kukaan voinut huutaa.
Osa tytöistä riehui villistä sängyissään yrittäen repiä itseä kahleistaan, osa vain makasi apaattisena paikallaan tuijottaen tyhjyyteen tai itkien.

Kikumi sanoi menettäneensä ajantajunsa nopeasti, koska hänet huumattiin päivittäin.
Hänelle tuotiin kolmesti päivässä juhlava ateria ja hänen kahleensa ylävartalosta poistettiin
jotta hän pystyi syömään jäljellä olevallaan kädellä. Alussa Kikumi heitti ruoat lattialle nähdessään ne, mutta nälän tehtyä tehtävänsä hän ahmi aina kaiken mitä tarjottiin. Pystymättä kommunikoimaan kenenkään kanssa ja näkemättä koskaan ketään muuta kuin muita tyttöjä, hän alkoi menettää nopeasti järkeään.
Hän ei tiennyt oliko yö vai päivä ja hän ei tiennyt, miksi tämä kaikki tapahtuu,
kuka tämän tekee ja milloin tämä loppuu. Päätellen muiden tyttöjen poistumisesta huoneesta ja palaamisesta yksi raaja vähempänä kuin lähtiessä hän tajusi, että joku sairas henkilö amputoi tytöiltä kaikki raajat pois yksi kerrallaan.
Periaatteessa kammottavinta Kikumin mielestä asiassa oli se, että amputointi tapahtui aina taidokkaasti, haavat sidottiin hyvin ja kukaan tyttö ei näyttänyt sairaalta tai kuolevalta. Leikkauksien takana oleva henkilö selvästi pyrki pitämään tytöt niin hyvässä kunnossa kuin mahdollista, elossa ja terveenä ja vaikka Kikumi ei pystynytkään arvioimaan tarkasti aikaa, hän kuvitteli raajan amputoinnin tapahtuneen noin viikon parin välein.

Kun hänen viimeinen raajansa, vasen jalka, amputoitiin ja hän toipui leikkauksesta,
hänet siirrettiin "näyttelyhuoneeseen". Hänet oli edelleen köytetty sänkyyn kun hänet siirrettiin huoneen puolelle.
Kikumi näki taas kerran tilanteen hirveyden. Huone oli pyöreähkö ja selvästi viileä, seinä oli vieri vieressä jalustoja ja jokaisella jalustalla numeroituna tyttö.
Keskellä huonetta oli leikkauspöytä ja välineet ja pöydän lähellä häkki, joka oli tällä hetkellä tyhjä.
Kikumi näki myös ensimmäistä kertaa kasvokkain hänen vangitsijansa. Kyseessä oli vanhahko mieshenkilö, jonka lyhyt parta oli hieman harmaantunut. Mies näytti lempeältä, aivan perinteiseltä isoisältä, eikä mikään hänen kasvonpiirteissään antanut ilmi hänen hulluuttaan. Mies avasi Kikumin kahleet, jolloin Kikumi yritti heti purra miestä. Mies kuitenkin oli varautunut tähän, painoi Kikumin sängylle takaisin, käänsi hänet mahalleen ja kiinnitti hänen selkäänsä suoran metallilevyn,
jonka hän kiinnitti jollain mekanismilla Kikumin häntäluuhun ja takaraivoon.
Kikumi ei ollut huomannut, että hänelle oli leikkauksessa myös istutettu hakaset alaselkään ja päähän, jonka avulla häneen saatiin liitettyä metallilevy, joka teki mahdottomaksi liikkua sivuttaissuunnassa.

Mies toi eräästä pienemmästä huoneesta kärryillä uuden jalustan, jossa roikkui kyltissä luku 72.
Jalusta asetettiin tytön numero 71 viereen, jonka Kikumi näki itkevän. Jalusta oli noin 1.5 metriä korkea tyypillinen näyttelyissä käytetty isompi jalusta, jonka erikoispiirre oli keskellä jalustaa olevat kaksi uloketta, joista toinen oli paksumpi ja toinen ohuempi. Lisäksi jalustan takapuolella oli kiinnitysmekanismi rautalevyä varten.
Kun mies rasvasi jollain aineella jalustassa pystyssä olevat ulokkeet, Kikumi tajusi niiden tarkoituksen.
Mies nosti yllättäen vaivattomasti alastoman Kikumin ilmaan ja asetti hänet jalustalle. Kikumi tunsi,
miten ulokkeet työntyivät hänen vaginaansa ja anaaliinsa. Hän yritti liikkua, mutta miehen vahvat kädet, sisälle tunkeutuvat ulokkeet ja selässä oleva rautalevy tekivät sen mahdottomaksi.
Hän vain itki niin lohduttomasti kuin osaisi, muttei se aiheuttanut mitään muutosta lempeäkasvoisen miehen toimissa.
Kun ulokkeet olivat lopulta uponneet Kikumin sisään, mies kiinni rautalevyn jalustaan,
siirsi jalustan siististi seinän vierellä samaan linjaan muiden kanssa ja poistui huoneesta sammutettuaan valot.

Kikumi kertoi ensimmäisen yönsä, jos se yö edes oli, tuntuneen loputtomalta.
Ympäriltä kuului vain silmänripsien sulkemisesta kuuluvaa ääntä, joka oli karmaisevampaa kuin mitkään tuskanhuudot.
Päivien valvomisen jälkeen hän nukahti pimeyteen ja herättyään hän tunsi, että hänet oli yön aikana meikattu.
Huoneessa oli valot päällä, mutta mies ei ollut paikalla. Hän ennätti lopultakin katsoa kunnolla muita huoneessa olevia tyttöjä, niitä mihin hän näki kääntymättä ja huomasi heidän kaikkien olevan nättejä, siististi meikattuja ja nuoria. Alkupään numeron tytöt olivat vähän vanhempia, kun taas numeron kasvaessa tytöt nuorentuivat.
Kikumi päätteli miehen keränneen tyttöjä jo pidemmän aikaa ja nappaavansa tytöt noin 16-vuotisina.
Kaikki tytöt näyttivät hyvin samanlaiselta, oikein perinteiseltä japanilaiselta nuorelta tytöltä mustine hiuksineen ja nuorekkaine kasvoineen.

Pian mies palasi huoneeseen mukanaan jotain liuosta, jota hän ruiskutti jokaisen tytön suuhun ykkösestä alkaen.
Myös Kikumin suuhun ruiskutettiin suurehko määrä jotain ruokamaista ainetta, jota hän ei voinut muuta kuin niellä.
Ruokkimisen jälkeen mies juotti kaikki tytöt ja sen jälkeen hän kävi tytöt läpi tutkien leikkaushaavat.
Neljännellä kierroksella mies tyytyi vain ihailemaan "nukkejaan", joiden hiuksia hän saattoi vähän kohentaa, silittää tytön poskea tai suudella hellästi otsalle.

Täydellisesti ajantajun ja mielenterveytensä menettäneeni Kikumi kertoi vain tuijottaneen tyhjyyteenloputtomalta tuntuvia aikoja. Hän ei pystynyt ajattelemaan mitään järkevää, vaan hänen päässään pyöri ensin suuri määrä järjettömältä tuntuvia sanoja ja lopulta ei mitään. Hän oli kuin päältä pois kytketty robotti, joka vain söi, hengitti ja ulosti (hän huomasi sisällänsä olevien ulokkeiden olevan itseasiassa onttoja, joihin ulosteet ja virtsa menivät). Muutaman "ikuisuuden" mentyä Kikumi kuuli lujaa ääntä ja näki häkissä olevan taas kolme nuorta tyttöä. Kikumilla oli nyt suora näköyhteys leikkauspöydälle ja hän näki, miten mies taitavasti nukutti ja operoi tytöt, mutta kuitenkin selvästi kuin esittäen jalustalla oleville tytöille Mies oli kuin vaatimaton rokkitähti työssään, joka kommentoi proseduurejaan, kertoi ihastuneella äänellä siitä mitä hän juuri teki ja esittelisi verisiä välineitään. Kikumi näki, miten häkissä olleilta tytöiltä leikattiin yksitellen vasemmat kädet pois, jonka jälkeen heidät siirrettiin toiseen huoneeseen, josta ikuisuuden jälkeen heidät tuotiin
takaisin toisen jalan amputointia varten. Lopulta taas monen ikuisuuden jälkeen tytöt olivat täysin amputoituja ja heidät sijoitettiin Kikumin viereen.

Kikumi ei muista seuraavista vuosista paljoakaan. Elämä oli yhtä sumua ja tyttömäärä jalustoilla kasvoi jo yli sadan.
Kikumi muistaa vain kaksi erikoisempaa tapausta. Ensimmäinen oli kun tyttö numero 29, lähes Kikumia vastapäätä, oli kuollut eräänä yönä. Hän ei edes ensin tajunnut asiaa, kun kukaan tytöistä ei hirveän elävältä näyttänyt, mutta aamulla miehen tehdessä syöttökierrosta hän huomasi tytön nukkuneen pois. Mies murtui täysin tapahtuman jälkeen, huusi ja itki ja raivoissaan pahoinpiteli ja raiskasi erään häkissä olleista uusista tytöistä, jonka jälkeen hän leikkasi tytön pään irti sähkösahalla muiden katsellessa. Miehen käytös muuttui selvästi tämän tapahtuman jälkeen
ja hän alkoi jostain syystä viemään tyttöjä välillä ulos talosta. Hän nosti tytön pois jalustalta, pakkasi matkalaukkuun ja poistui huoneesta. Seuraavana aamuna hän oli taas palannut tyttö mukanaan ja ruokahuolto toimi. Mies ei vienyt tyttöjä "ulos" mitenkään järjestyksessä tai säännöllisesti, vaan valitsi aina jonkun tytöistä ainakin Kikumin mukaan sattumanvaraisesti.

Jonkun 20 tytön jälkeen oli hänen vuoronsa. Mies nosti Kikumin jalustalta, asetti muoviseen pakettiin, laittoi sen matkalaukkuun ja poistui huoneesta. Kikumi yritti kuunnella tarkoin mihin hänet viedään, mutta hän ei kuullut muuta kuin auton moottorin ääntä. Lopulta hän tunnisti selvästi rautatieaseman äänet ja kuulutukset ja kun hän kuuli palohälytyksen soivan ja virkailijoiden huutavan asiakkaita poistumaan, hän oli varma kuolevansa. Hän yritti huutaa, mutta se ei edelleenkään onnistunut, eikä hän myöskään voinut liikkua muovikuoren takia. Kun hän tajusi, ettei palanutkaan hengiltä ja että tulipalo on selvästi sammutettu ja hän on edelleen junassa eikä kuule miehen ääniä mistään, hänen toivonsa heräsi. Muutaman tunnin odottelun jälkeen joku nosti matkalaukun alas ja avasi sen. Kikumi sulki silmänsä tuskasta kirkkaan keinovalon tulvittua
matkalaukkuun sisään, mutta pian hän avasi ne uudestaan kivusta huolimatta ja katseli junavirkailijoiden täysin järkyttyneitä katseita. Hän ei kuullut mitään, hän vain itki onnesta ja pyörtyi lopulta. Seuraavan kerran kun hän avasi silmänsä, hän oli sairaalassa ympärillä oikeita sairaanhoitajia. Kikumin piina oli ohi, vaikkakin henkisesti hän oli niin rikkoutunut, ettei hän halunnut kommunikoida kenenkään kanssa vuosiin.

Vaikka Kikumi pystyikin kuvailemaan miehen ulkonäön hyvin ja vaikka juna-aseman turvakameroista mies tunnistettiin, häntä ja kaikkia yli sataa kadonnutta tyttöä ei ole vieläkään löydetty. Edelleen myös ympäri Japania ilmoitetaan lisää kadonneita 16-18 -vuotiaita tyttöjä, jotka jäävät kadonneiksi. Vaikka osa kadonneista katoaakin ihan muista syistä, viranomaiset tietävät hyvin, että osa tytöistä päätyy jonkun välikäden kautta keräilijän julman nukkeleikin osaksi.

1. Valitse 6 kaveriasi.
2. Etsi jokaiselle nimelle yhteisö jossa esiintyy kyseinen nimi!
3. Haasta 4 ystävääsi tekemään tämä

Laura aiheuttaa liikaa shokkeja
Riitua ei tajuta.;)
Tanja joi ne.
Heinin lollot! Heruttaa 24/7

^^

eikka-apina
SEISHIN
[[TuikkU]]
^^Zuci

Eli Kaisa, Janne, Taina, Tanja, Anu, Janita

Listaa tähän kuusi oletuskuvaasi viimeksi kommentoinutta henkilöä ja vastaa kysymyksiin.
Haasta heidät sen jälkeen tekemään tämä.

1. -caisa-
2. -Jallu^^
3. -100-
4. [[TuikkU]]
5. LittleAngel
6. jjanita``

1 : Kaisa
-Kuvaile häntä yhdellä sanalla? -Ihana
-Mitä hän merkitsee sinulle? - Paljon<3
-Mikä hänessä on kaikkein parasta? -emt..
-Oletko koskaan shoppaillut hänen kanssaan? -juu u..
-Tunnetko hyvin hänen perhettään? no kyllä joo kun sisko(puoli) on niin..
-Mitä muuttaisit hänen ulkonäössään, jos voisit? -enpäs yhtikäs mittään:)
-Miksi hänellä on kuvia galleriassa? -voi pitää yhteyttä kavereihin, ei tuu nii isoa puhelinlaskua..??
-Seurusteleeko hän? -kyllä
-Oletko koskaan nukkunut hänen vieressään? -olen

2 : Janne
-Milloin tutustuit häneen? Ja missä? - mooonta vuotta sitten..hällinmäessä..:)
-Kerro tasan yksi muisto hänestä ja sinusta? - vaikkapa uimareissu ku meikä ui villapaita päällä, paita vähä veny ja muuttui valkoisesta ruskeaksi, ei tykänny pohjamudista se..:)
-Mistä sait hänen puhelinnumeronsa? - Häneltä itseltään
-Onko hän koskaan huutanut sinulle pahasti? - Ei, eikä uskaltaiskaan...:)
-Miksi tunnette toisenne? - nokun sattuu olemaan "serkku" poika<33
-Sano yksi negatiivinen puoli hänessä? - kiusaa liikaa
-Veisitkö hänen haudalleen kukkia, jos hän nyt kuolisi? - Tottakai! mut ei tollasia piä aatella
-Minkä ikäinen hän on? - 18
-Milloin näet hänet seuraavan kerran? - Toivottavasti mahd. pian

3 : Taina
-Oletko koskaan itkenyt hänen vuokseen? - voi ollakki..
-Entä nauranut hänen kanssaan? - tottakai
-Millainen suhde sinulla ja hänellä on? - toosi ihana ystävä, tosin nyt ei olla pahemmi yhteyttä pidetty:(
-Voisitko kuvitella menettäväsi häntä? - EN!
-Soitteletteko usein? - Ei, tääl galleriassa höpötellään välillä..
-Mikä muistuttaa sinua hänestä? - eehkä juomareissut:).)

4 :Tanja
-Milloin tapasitte ensi kerran? - öö...reilu 19 vuotta sitten??
-Millaista silloin oli? - ei mitään havaintoo
-Onko hänellä mese? - Khyll
-Oletko koskaan keskustellut henkeviä hänen kanssaan? - jep jep:)
-Millainen musiikkimaku hänellä on? - tykkää laidasta laitaan,mm ela,lady gaga jne kaikki MENEVÄ musiikki:)mitkä laittaa tanssijalan vipattaa..:)
-Missä hän asuu? - mikkelissä:)

5 : Anu
-Milloin tapasitte ensi kerran? - jtn puoltoista vuotta sitten..:)
-Onko hän sinulle hyvinkin tärkeä? - Kaveri :)
-Riitelettekö usein? - Ei...
-Onko hänellä kuvia jossain? - Galleriassa ainaki
-Mitä luulet pitääkö hän sinusta? - enpäs tiiä, toisinaan ainakaan ei ja toisinaan vissiinki..riippuu ehkä päivästä:):):):):):)
-Oletteko saman ikäisiä? - noup
-Onko hän paras ystäväsi? - ei:(
-Koska olette tavanneet viimeksi? - varmaan kuukaus sitten...

6 : Janita
-Kuvaile häntä tasan yhdellä sanalla - tuittupää
-Mitä hän merkitsee sinulle? - paljon<3
-Oletko koskaan shoppaillut hänen kanssaan? - juu
-Mitä muuttaisit hänen ulkonäössään, jos voisit? -En mitään!
-Oletteko kommentoineet toisillenne? - no joo o:)
-Oletko koskaan nukkunut hänen vieressään? - juu:)

Tyttö menee poikaystävänsä kanssa baariin. Kun tulee tytön vuoro tarjota kierros, hän kertoo pojalle, että on kuullut uudesta drinkistä, mitä tämän on ihan pakko testata. Tyttö tuo itselleen oluen ja pojalle kaksi lasia: toisessa Bailey'sia ja toisessa limettimehua.

Tyttö opastaa: "Kippaa Bailey's huiviin, älä niele, ja hörppää sitten limettimehu siihen sekaan."

Poika katsoo tyttöä aavistuksen epäilevästi, mutta koska tämä on niin innoissaan uudesta drinkistä, poika päättää testata.

Ensin Bailey's: Ihanan pehmeä, kermainen, lämmin tunne suussa.
Sitten poika huikkaa limemehun.

0.1 sekuntia: Baileysin kerma juoksettuu kokkeliksi.
0.3 sekuntia: Pojan naaman väri vaihtuu vihertäväksi kuin limetti.
0.6 sekuntia: Poika välttää yökkäämisen ja onnistuu nielemään moskan.
1.5 sekuntia: Tyttö kuiskaa pojan korvaan: "Sen nimi on Suihinottokosto."

jos et kopioi tätä, :
- Silmäs revitään yöllä irti
- Käsiäs ja jalkojas viillellään
-Lopulta sut jäädytetään
mut ei iha kuoliaaks sit sut laitetaa mikroo lämpenee
mut ei nii kauaks aikaa et kuolet sit sut syödään elävältä !

KANNATTAISKO KOPIOIDA VAI HALUUTKO SAMAN KOHTALON
JONKA 15 VUOTIAS TYTTÖ JOUTUI KOKEMAAN KUN
HÄNET KIDNAPATTIIN ! EIKÄ SUA PELASTA MITKÄÄN SELLASET
JUTUT T JOS KOPIOIT TÄN SELVIIT KAIKILT KUOLEMA JUTUILTA
SILLÄ TÄÄ ON TOTTA

jos joku sattuu lukee tätä niin sanonpahan vaan että jos viette amiskalle autoa huoltoon niin voitte varautua siihen että kun ne sanoo hinta-arvion niin voitte jo samantien nelinkertaistaa sen summan mielessänne..:( että jooh.. ihan mukava yllätys..

just joo..no vittu moro.. hohhoh... jooh...

Kuusi elämän faktaa!

1) Et voi koskettaa jokaista hammastasi kielelläsi.

2) Kaikki tyhmät, luettuaan edellisen faktan, yrittävät sitä.

3) Ensimmäinen fakta on vale.

4) Hymyilet nyt koska olet idiootti.

5) Näytät seuraavaksi tämän jollekkin toiselle idiootille.

6) Naamassasi on edelleen idioottimainen virne.

Sinä joka luit tämän, jos et kopioi tätä omaan päiväkirjaasi niin kuolet ensi viikon torstaina 20:06.

JOS EPÄILETTE KENEN TAHANSA IHMISEN LAIMINLYÖVÄN, SATUTTAVAN, PAHOINPITELEVÄN TAI HOITAVAN LASTAAN PÄIHTEIDEN VAIKUTUKSEN ALAISENA, TEHKÄÄ ASIASTA VÄLITTÖMÄSTI ILMOITUS!

Keneltäkään lasta ei oteta pois ilman riittävää, tarpeeksi raskasta näyttöä, eli jos siis teette ilmoituksen joka onkin perätön ja epäilyksenne todistetaan aiheettomiksi, perheelle ei koidu haittaa asiasta!
Selvitystä asian tiimoilta tottakai!
Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

Suomen sosiaalitoimi toimii siten, että lapsen ja äidin (huoltajan) suhdetta kunnioitetaan ja yritetään mahdollisimman pitkälle tukea ja auttaa siten, että perhe pysyy koossa, eikä niin, että lapset erotetaan perheestään syyttä, tai heppoisin perustein kuten monet kuvittelevat vielä tänäkin päivänä.

TÄLLAISILTA IHMISILTÄ KUITENKIN LAPSET POIS HETI!!!

Toimikaa siis AJOISSA, älkääkä kääntäkö katsettanne pois!
Lapset ensin!!!


http://www.youtube.com/watch?v=pkSN65cJKOE&feature=re... :'(

Jos olet samaa mieltä, kopioi päiväkirjaasi.

PENIS

jos sinulle tuli mieleen miehen alapäässä oleva juttu

SINUN ON HETI KOPITAVA TÄMÄ PÄIVÄKIRJAASI !

tai kuolet yönaikana kammottavaan kielen lutkautus tautiin :(