IRC-Galleria

Muttakun simpukka suussaan rapu huutaa "ungulikunkuli gluu"

No eihän siitä kukaan mitään selvää saa, niin pakko oli ottaa simpukkaa rinnuksista ja sanoo sille et "lopeta nyt hemmetissä tollanen kirahvin syönti"

Eihän se ottautunu siihen hommaan ja tappeluks meni

pliiplaa plöö!

Sit siitä tulikin osteri keittoo, mut rapu vaan tuumas "ei hevon pylly, mittee sie sillai, perhosethan on
ihan mukavia elikoita"

Siinä vaiheessa palo pinna ja piti vähän ravistella sitä kaveria ja sanoo et "ei linnut asu meressä torvi"

Sit ku se himputin skorppiooni tepastel paikalle, niin oli ihan pakko huokasta ja lähtee kävelemään.

Hulluja koko avaruus täynnä!

Parempi pysyä kotona...

niih.

Se tuli! Haikara(posteljooni) toi pikkuiseni ihan ovelle asti. Aaaaw, ku oli sulonen, ihan meinas itku(oksennus) tulla ilosta(jännityksestä).

OMG, OMG!!! Ne tulee ne tulee! Ei onneks jänskää! ÄÄÄ! En pysy nahoissani! GRRR!

Siis niinku voi elämä! On niinku silleen ja sit on tälleen, "ei, ei, enhän minä ole sellainen" joo et varmaan niin, muuten vaan oot ku pahempikin idiootti! Koko ajan vaan uusia asioita, jotka ilmentää vielä pahemmin sitä asiaa, siis koko ajan vaan pahemmin ja pahemmin! Sit se viel kehtaa sanoo "älä sano noin, en varmaan oo!" Niin ja kuka sit sanoo toista ja kaikki merkit viittaa ihan toiseen. MUN PÄLLI REPEÄÄ! Siis voiko ees olla mahdollista? Miks? Miks? MIKS? Mietityttää vaan sit, et mikä mua vielä odottaa? Kesän jälkeen, no sen tietysti näkee sitten, eihän sitä tiedä. Mut en kyl ainakaan lähe sillä asenteella. Täytyy skarpata ja lähtee asenteettomana.
Eikös se sähköshokki aivoihin aiheuta muistin menetystä? Mulle vai sit tälle? Hah! Siinäpä vasta idea, mut miks se ei kuuntele? Pääsis niin paljon helpommalla. Mut ei....Sit sekin, joo, no ehkä parempi antaa olla.

Kiitokset ajastanne, tähän päätään päättymättömän tarinani.

Voihan laiskiaisen lapset ja tiikerin toukat!

Ihan kesäkuva meidän kisusta.

En rakastaa mä tahdo lainkaan, sen aina teen kai mä väärin
ne rentut kurjat mua narraa, on näitä nähty jo mielin määrin.

"Kuule sydäntäsi, hän on maa ja taivas sulle,
et kai järjelläsi tuota sano kaivatulle...
Meitä et sä petä, tiedän kyllä ketä tässä kaivataan."

Voi eee-hei
Ei käy, e-hei
valhe tunne se on

"Kun uuh ja aah, sulle ainut hän on"

Se on Klishee, rakastaa mä en saa!
Ei ole tunteillani vertaa, kun katse ihana huumaaa, jo
tyttö kokemukset kertaa. Tai yösi itket ja ulvot kuuta.

"Häntä et sä jätä, vaikka kiellät raivoisasti,
usko en mä tätä, lensit, beibi, kattoon asti
Rinnassasi tulta, Usko, että, kulta, Sua
kai-kai-kaivataan"

Ei käy, e-hei
valhe tunne se on

"Jaha okei, miksi naurat sä taas?"

Mut näy se ei! Rakastaa mä en saa.

"Kun leijailen, tiedän sen, rakastan"

Sä luulet vain, mä en myönnä.
En kuule lain, mä en myönnä!

"Se onnen sai, joka ain' rakastaa"

Ooo-oo-ooo
Mut äänen kai,
Rakastaa mä en saa-aa-aaa...

En aina voi sua ymmärtää, oisit ees voinut yrittää, vaikka joskus tuntuu, että kaikki on turhaa.
Sä koitit mulle selittää, ei oo järkee jatkaa elämää, mä tahdoin olla sulle - syy jatkaa huomiseen.
Sä olit perhonen jonka siivet eivät kauas kantaneet, sä väsyit kylpyhuoneeseen, nyt kun öisin katson tähtiin ja sun kasvos siellä nään, rakastun uudelleen.
Et halunnut mua sun maailmaan, vaikka koitin sua niin rakastaa, sä sanoit et on parempi mulle, et halunnut satuttaa, kun eilen näin sun itkevän, mä aavistin sun lähtevän, sun silmäs katsoi tyhjää, nuku rauhassa pikkuinen.
Sä olit perhonen jonka siivet eivät kauas kantaneet, sä väsyit kylpyhuoneeseen, nyt kun öisin katson tähtiin ja sun kasvos siellä nään, rakastun uudelleen.

"Yksi pieni hetki toi tuskan mustuttaen sydämeni
Ei valoa minulle, ei pääsyä ulos, olen seuraavana jonossa
En koskaan, tässä elämässä tule löytämään rauhaa
Kaivan omaa hautaani, minut on ammuttu alas liekkeihin

On yksi tapa paeta, mutta pahempi siellä odottaa
Annan hänen ottaa minut, ikuisuus saa maksaa hintani

Ehkä joskus paikassa, jossa ei ole aikaa, eikä sijaintia
Voin katsoa taakse ja nähdä vihdoinkin olevani kokonainen
Niin minä toivoin, mutten enää usko
Haavani eivät parane, tulen vuotamaan verta sieluni kuolemaan saakka"

Sturm und drang- Indian (hieman karsittu ja suomennettu)

Hetki vain aikaa on, ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on, ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina luonasi.
Hetki vain aikaa on, ei voi koskaan tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on, ja kun on viimein aika lähtee, niin tule mukaan, laita kätes mun käteen.