Kerronpa mun normimaanantaista. Ovikello soi kello 18:10 ja mietin et meenkö avaa vai en, kun en kuitenkaan tunne sitä kuka siellä on, kun kukaan ei oo tulostaan ilmottanu. Aina ennen kun olen avannu, ni siellä on ollu joku vajaa naapuri outone pyyntöineen tai jehovan todistajat. Katon siis eka ovisilmästä et kuka siellä on. No nään kaks pitkää (sangen hyvännäköistä ;D) virka-asuista poliisia ja tunnen kuinka kädet alkaa tärisee ja mietin kaikkea mahollista, et mitä helvettiä olen tehny ja kaikkee. Hyvä et en pyörtyny. Sit avaan oven ja ne kysyy jotain ihme heppua, et onko se tavattavissa. Helpotus oli suuri, mutta silti viel 20min myöhemmin mun sydän hakkaa hulluna.
Oli taas kokemus, prkl!
Uusimmat blogimerkinnät
- Juhannus 2009 Sieravuorella Eurassa 22.06.
- Tein ammatinvalintatestin... 15.04.
- [Ei aihetta] 14.04.
- [Ei aihetta] 11.04.
- [Ei aihetta] 07.04.
- Noni... 30.03.
- Ihana lauantai :) 29.03.
- [Ei aihetta] 24.03.
- [Ei aihetta] 23.03.
- Pitäis olla yllätysyllätys nukkumassa, m... 18.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (41)
-
▼
2008 (37)
- ▶ joulukuu 2008 (12)
- ▶ marraskuu 2008 (3)
- ▶ syyskuu 2008 (3)
- ▶ elokuu 2008 (2)
- ▶ heinäkuu 2008 (5)
- ▶ kesäkuu 2008 (1)
- ▶ toukokuu 2008 (4)
- ▶ huhtikuu 2008 (4)
- ▶ maaliskuu 2008 (3)
- ▶ 2007 (22)