IRC-Galleria

Viimeisin poika jolta olet saanut kännykkääsi viestin
älä paljasta hänen nimeään


Millon olet viimeksi halannut häntä? - En ole halannu :<
Oletko nähnyt hänet tänään? - En
Millon viimeksi huusit hänelle? - Enpäs ole koskaan sille huutanu.
Oletteko olleet saunassa yhdessä? - No ei. O.o
Oletteko olleet leikkipuistossa yhdessä? - Ei.
Oletko käynyt jossain huvipuistossa hänen kanssaan? - En.
Oletko vihannut häntä joskus? - En.
Oletko ostanut hänelle joululahjan? - En.
Oletko itkenyt hänen takiaan? - Öö... joskus?
Oletko itkenyt niin että hän näkee? - En.
Onko hän sinulle todella tärkeä? - Omalla tavallaan.
Pidätkö hänestä? - Jeps :)
Rakastatko häntä? - En ainakaan koe kysymyksen sisällön vastaisia tunteita kyseistä henkilöä kohtaan.
Onko hän komea / kaunis? - Ihan komea on vaikkei sitä uskokkaan.
Pukeutuuko hän huonosti? - Siitä voi olla montaa mieltä :P
Onko hänellä hyvä musiikkimaku? - Riippuu vähän kenen mielestä :P
Oletteko kokeneet paljon yhdessä? - No ei nyt hirveitä.
Onko hänellä ärsyttävä isä? - Eipä ole tullu nähtyä. :D
Tiedätkö mitä hän tekee juuri nyt? - Hmm.. veikkaan että opiskelee, on rullaluistelemassa tai juoksemassa, tai leipoo jotain jne.
Voisitko kuvitella seurustelevasi hänen kanssaan? - Hmm... Paha paha. Riippuu aika paljon että olisko joskus tunteita. Tietyllä tapaa ollaan ihan erilaisia ja toisaalta taas joskus kuin sisarukset. Mutta en kyl tiiä O.o Ehkä, ehkä ei.

Voit sanoa mitä haluat,
se ei tunnu se ei kosketa
mene vaan mene vaan

tivolitkaan ei saa mua nauramaan
eikä sirkus tai sata hattaraa
mene vaan mene vaan
en kävele vastaan

Toinen toistansa täällä jumaloi
ketään täysin ei silti saada voi
älä järjetön enää kapinoi
mene vaan!

Lumi on syönyt kaiken
routa raiskaa tämän maan
Joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin
ei mee enää niin
ei mikään mee enää niin

aina kovaa ei ikinä pehmeää
enkeleitä ei meille riitäkkään
mene vaan mä voin kääntää pään
vaikeaa selittää ja ymmärtää
miten toisesta aina jälki jää
mene vaan

sitä mitä koitin sussa koskettaa
tajusin ei oo olemassakaan
aika kuole ei tappamallakaan
mene vaan

lumi on syönyt kaiken
routa raiskaa tämän maan
joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin

sä et ehdi juosta enää
junaan viimeiseen
et ehdi enää
jos et jo mee

Lumi on syönyt kaiken
routa raiskaa tämän maan
joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin
ei mee enää niin
se ei mee enää niin
ei mee enää niin
ei mikään mee enää niin

My life is brilliant.

My life is brilliant.
My love is pure.
I saw an angel.
Of that I'm sure.
She smiled at me on the subway.
She was with another man.
But I won't lose no sleep on that,
'Cause I've got a plan.

You're beautiful. You're beautiful.
You're beautiful, it's true.
I saw your face in a crowded place,
And I don't know what to do,
'Cause I'll never be with you.

Yeah, she caught my eye,
As we walked on by.
She could see from my face that I was,
Flying high, [ - video/radio edited version]
Fucking high, [ - CD version]
And I don't think that I'll see her again,
But we shared a moment that will last till the end.

You're beautiful. You're beautiful.
You're beautiful, it's true.
I saw your face in a crowded place,
And I don't know what to do,
'Cause I'll never be with you.

You're beautiful. You're beautiful.
You're beautiful, it's true.
There must be an angel with a smile on her face,
When she thought up that I should be with you.
But it's time to face the truth,
I will never be with you.

http://www.youtube.com/watch?v=1ScAQzDHaZY&feature=related

Jos oisin rohkea ja
luonteeni valoisa
ja puhuisin lempeämmin
kertoisin sullekin sen
kuinka onnellinen
sylissäs oisin ja lämmin

Ja kun sä katot mua
mä voisin punastua
niin mä oon sua miettinyt
ja kun sä pyydät mun numeroo
mä voisin sanoo joo
ja kaikki vois olla ihanasti nyt

Mut koska maireus on naurettavaa
mä sanon mua ei hei kuka tahansa saa
ja sä meet, ja niin on tärkeää
että kyyneleitäni kukaan ei nää
muuten ne kuvittelee
et sil on väliä
ne kuvittelee

Jos oisin viisas tai ees
suhteellisen sees
ja puhuisin selkeämmin
kävelisin pystypäin
sanoisin tää on näin
sylissäs mun oisi lämmin

Sä oot se joka saa
mut vavahtelemaan
niin mä oon sua miettinyt
ja kun sä pyydät mun numeroo
mä voisin sanoo joo
ja kaikki vois olla ihanasti nyt

Mut koska maireus on naurettavaa...

Ja ne jotka kaiken tietää
ne sanoo tuo on prinsessa Jää
se varmaan hileitä hengittää
ja se kaikesta selviää

Koska maireus on naurettavaa...

Onnen keiju
ole hyvä ja lennä, hyvä ja lennä
tee sun taiat
et äiti antaa mun mennä, antaa mun mennä
mä haluaisin kun jokainen muu menee
on meri lämmin ja hiekka kuumenee
Mä tiedän äidil' on minusta huoli
mutta kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää

refrain:
Ja äidin silmät on sumeat jo
hän sanoo maailma on vaarojen karikko
se sama maailma siskosi vei
mä sanon viimeisen sanani ja se on ei
(2x)

Vuodet vierii
ja kun talo on raukee ja äiti on raukee
tytär riuhtoo lukkoo
mut se ei aukee, ei, se ei aukee
mikään ei tätä ikävää poista
hän on kohta jo kuusitoista ja hän
tietää, ettei taiat auta
hän huutaa "päästä mut ulos, jumalauta"

refrain

Ja yönä erään heinäkuun
tytär herää, pukeutuu
ikkunasta lähtee maailman pauhuun
toisessa huoneessa,
äiti suussaan tupakka nukahtaa ja herää pian kauhuun
ja hän huutaa, tytärtään huutaa
mutta tytär on kaukana ja lähellä kuuta

refrain

Tässä taas istutaan. Kuumetta on jonkun verran ja jotain maalailen. Juu...

Hohhoijaa... Onpa taas tullu istuttua vaan päivä telkkaa katsellen... ja tietty on tullu nukuttuaki... mitäköhän läksyä on tullu.. .______. Pitää kai kysyä joltain.. Hmm... no joo.

Laiva lähtee rannalle jää neito suremaan
pois matkaavaa
Kaihoisasti katsoo purtta kauas kulkevaa,
pois kulkevaa
Haaveissansa uskonut ei että armaan vie,
aaltojen tie
Meri matkalaisen, liian levoton kai lie, aavalle vie

Rannallansa vaan, kultaansa neito odottaa
Kai merten myrskyt rantaan kantaa
Vaan ei milloinkaan rakkaintaan tyttö tapaakaan
Kun aallot onnen vain voi antaa

Talvi saapuu neito huomaa merten jäätyneen,
ve’een jäätyneen
Jäitä pitkin laiva tuskin rantaan saapunee,
niin tuumailee
Jäähän hakkaan reiän josta reitin hälle teen
Tien hälle teen
Ettei polkuansa estä vedet viilenneet,
tien hälle teen

Rannallansa vaan, kultaansa neito odottaa
Kai merten myrskyt rantaan kantaa
Vaan ei milloinkaan rakkaintaan tyttö tapaakaan
Kun aallot onnen vain voi antaa

Tietään raivaa ulapalle, tietään kotiin rakkaimmalle
Horisontit kauas kantaa
Vaan ei enää löydä rantaa

Haaveissansa vaan kultaansa neito odottaa
Kai merten myrskyt rantaan kantaa
Vaan ei milloinkaan rakkaintaan tyttö tapaakaan,
kun aallot onnen vain voi antaa
Laalalalaalalaala, laalaalaalaalaalaalaalaa,
laalaalalaalaalaaa, laalaalaalaa, laalaalaa

Onko oikeasti niin vaikea myöntää kaikkea mitä tuntee ja kaikkea mitä tapahtuu? Onko niin vaikea unohtaa asioita ja niin vaikea hyväksyä uusia? Onko oikeasti niin vaikeaa sanoa joskus "Minäkin olen täällä" kun muut sanovat? Ja sitten kun sen sanoo, onko niin vaikeaa olla tuntematta huonoa omatuntoa? Onko niin vaikeaa jaksaa päivästä toiseen, niin vaikeaa jäädä paikalleen? Onko niin vaikeaa irrottaa menneestä tai tarttua uuteen? Onko niin vaikeaa uskoa toisia ja uskoa itseä? Onko se oikeasti niin vaikeaa luottaa johonkin täällä ja niin vaikeaa olla luottamatta mihinkään? Niin vaikeaa unohtaa oma itsensä ja niin vaikeaa muistaa kuka on? Onko niin helppoa hukata oma nimi pimeään ja niin vaikeaa kuitenkin myös löytää se hämärän kätköistä?

Mutta mitä jos ei osaa myöntää ja olla? Mitä jos ei osaa unohtaa ja hyväksyä? Mitä jos ei uskalla sanoa ja olla tuntematta itseään sitten huonoksi kun uskaltaa? Mitä sitten jos ei jaksa päiviä mutta kuitenkaan ei jaksa pysähtyäkkään? Mitä jos ei osaa irrottaa vanhasta mutta ei myöskään tarttua tulevaan eikä olla välilläkään? Mitä jos ei osaa uskoa toisiin mutta ei myöskään itseensä? Entä sitten kun unohtaa itsensä eikä enää muistakkaan kuka on? Entä sitten kun hukkaa oman nimensä eikä löydä sitä etsiessään vaikkei oikeastaan loppujen lopuksi haluakkaan löytää sitä?

Mitä sitten kun tuntuu että on väärä joka paikkaan, jokaiselle, joka hetkeen ja joka muodossa, muttei silti pysyt myöntämään sitä täysin?

Tulin koulusta ja pelasin 5 tuntia ainaki Morrowindia. En oo puhunu tänään taas oikeen kellekkään kaverille ja joo'o... ._____. Pitäis ehkä hankkia elämä tai koittaa olla kiva ja kiinnostava tai jotain... ääh... .________. Ketä edes kiinnostaa..