IRC-Galleria

Ahahahahahhahha! Mitä kaikkee löytykään!

Osalla mielettömän hienoja kuvia, tämä piristi:

N||LO

Khiihihihkhih

Urgh. Tätä samaa...

...Kiirettä pitää. Ehkä ensi viikon viikonloppuna saa pitää vapaapäivän, ja tehdä, mitä mieleen juolahtaa. Kunhan ei ehdi suunnittelemaan sitäkin jo etukäteen.

Töissä pitää kiirusta. Mä inhoan puhelinta. Musta ei koskaan tulis puhelinmyyjää. En siis myisi puhelimia. Enkä varsinkaan soittelisi ihmisille. Ärsyttävää touhua. Ja uskomatonta, miten huonoon asiakaspalveluun toisissa paikoissa törmää. Varsinkin, kun nämä paikat on olleet ravintola/majoituspalveluja tarjoavia yrityksiä.
Vinkkejä puhelimen kautta käytävään asiakaspalveluun:
*Älkää laittako puhelimeen vastaamaan 1) ulkomaalaista, joka ei ymmärrä suomea 2) sukulaistanne, jota asiat eivät pätkääkään kiinnosta.
*Älkää vastatko puhelimeen, jos ette kykene puhumaan.
*Älkää ikinä lyökö luuria korvaan asiakkaalle.


Jees. Vloppuna muinaistellaan taas. Taide- ja Antiikkimessuilla. Pitänee mennä värjäämään pää, ettei juurikasvu hyppää silmille.


Ai niin! Meikä sai pakastimen! Ihan totaalisen siisti juttu! Mielettömän hienoa, että voi pakastella asioita. :)

Uh. Liikaa viinaa lauantaina. Tiesin kyllä, mihin se johtaa. Muistikuvat on melkoisen hyvät vielä siihen, kun lähdettiin W:yyn. ... luulisin......
Ei silti pätki niin pahasti, kuin vois kuvitella.

Ja päätä särki sunnuntaina. Töistä tullu mitn. Moraalinen krapula kaikesta mahdollisesta. Ittu.

Pitäis jättää 1) kännykkä ja 2) luottokortti kotiin, kun on humalassa liikkeellä. Tai toisaalta, humalassa ei kannattaisi edes lähteä liikkeelle.

No, ehkä opimme taas tästäkin jotain.




...tai sitten emme.

Pitäis varmaan laittaa tännekin uusia kuvia, näitä samoja jaksa kukaan kattella. Jos vaikka ens vloppuna sais jotain mielenkiintoisia...

Tai Jos saisin Bigäriltä niitä meidän kännäyskuveja... Sillä EHKÄ saattais olla kuvia muistakin, kuin drinkeistä, toisin kuin mulla... eikä niistäkään, kuin kolmesta ensimmäisestä... Hmm. No...

Ehkä mä lähden kotiin. Onhan sitä tässä jo töitä tullut tehtyä. Kotona odottaa kuitenkin samanlainen urakka. Ahistavaa tehdä kahta työtä, joista kummastakaan ei saa palkkaa. Rakkaimmasta harrastuksestaan ei saisi tehdä työtä. Ei auta enää. Tosin raha olis kivaa. Vois vaikka maksaa laskut ja velat ja sellaset. Ja vaikka ostaa joskus uusia vaatteita ilman, että on kusessa seuraavan kuukauden..... Jeah. Siinäpä unelmoit.

Jos pistän oman firman joskus pystyyn, niin unelmaksi saapi tuollaiset haaveet jäädäkin. Pitää varmaan miettiä, mikä on tärkeintä. Blaa blaa.... En mä jaksa mitään miettiä.

uuh, hajoo pää.
Liikaa tekemistä.

Mä niitä nettisivuja saa ladattua. En tiä, missä tökkii.

Mutta nyt on sentään kotona jo nettiyhteydet kunnossa.

Kaikki muut asiat alkaakin mennä vähän alamäkeä. Blää....


...

Ainiin. Yhdet nettisivutkin tuli jo aloitettua. Jahka saan ne ladattua nettiin, voitte käydä tutustumassa minjaksen uuteen firmaan.


www.bchiiden.com


Heh heh. Paikasta saa varmaan tulevaisuudessa myös minun tuotteitani. Tai ainakin jotain. Kun sais vain ne omatkin sivut aikaiseksi. Mutta ensin kai on tehtävä ne, mistä vois ehkä saada rahaa tai muita luontaisetuja... :) Ja siitä tulikin mieleen, etten ole pitkään aikaan käynyt You-Know-Where... tsekkaamassa S:ää. Mutta näemme taas perjantaina. Pitkästä aikaa.

Eräs toinenkin on vähäsen pitänyt yhteyttä... :) Tiedä sitten. Oikein jaksa. Kun sais nollattua kaiken.

Mun oma netti ei ole vieläkään auennut. Argh. Huomenna on kulunut ne maagiset kuusi viikkoa. Saa nähdä, kuinka käy. Odotukset ei ole kovin korkealla.

Uusi kämppä on kiva.

Nyt olen saanut jo nukkua muutaman yön rauhassakin, kissat alkaa vähitellen asettua. Aina välillä.

Naapureita en ole vielä kaikkia tavannut, mutta alakerta varmaan ei kovin korkealle minua arvosta. Ensinnäkään noiden kattien riehunnan takia ja viime lauantaina tuli otettua Bigärin kanssa hiukka drinkkiä... Tarkoitus oli juoda itsemme ihan tajuttomaan känniin erilaisten drinkkien avulla ja puhua miehistä. No, suunnitelmat meni aivan nappiin, ehkä hiukan liiankin. Kovalla vaivalla saatiin kaiketi 8 drinkkiä juotua (parin viimeisen tulkinnassa on edelleen pienoisia ongelmia) ja sen jälkeen (no jaa, ehkä jo hieman aiemmin) pätkäisi muisti ja suurin osa alkoholista pyrki molemmilla ylös. Jos nää olis ollut Kirjoitukset, oltais molemmat päästy kirkkaasti läpi. Bigärin sanoin, se olis saanut useamman ällänkin vielä! Hänen olo sunnuntaina oli melkoisen heikko. Mä sitä vastoin onnistuin ilmeisesti purjomaan kaiken ylimääräisen alkoholin ulos ja olo oli jo silloin yöllä melko selvä ja hyvä. Verensokeri ei onneksi myöskään päässyt liian alas, vaikken tajunnut oksan jälkeen mitään sokeripitoista juoda/syödäkään.
Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Varmaan parempi, ettei päästy lähtemään kämpästä minnekään... :)

Nyt sitten suunnittelen tupareita, niiden ajankohta on vielä hieman pimennossa, kun pitää ottaa niin monta asiaa huomioon. Ensinnäkään kaikki ihmiset ei mahdu samaan aikaan kämppään, ja kaikkia ihmisiä en haluakaan sinne samaan aikaan. Muutama on edelleen harkinnassa, että haluanko niitä ollenkaan sinne... Vaikeaa. Muutamat saanevat kutsut tämän viikon aikana, loput saavat juhlia uutta kotiani luultavimmin huhtikuussa. Ja vappubileitä mulle tuskin tulee... Saa nähdä nyt, mutta tuo on aika pieni paikka monelle ihmiselle. Ja vois olla mukava joskus mennä jonkun toisen bileisiin, niin ei tarvi itse siivota seuraavana päivänä...

Jees. Olen töissä. Yksin. Ja sen huomaa. Teen kaikkea muuta, paitsi töitä. Mutta mulla onkin kiva työpaikka. Heh heh.

Perjantaina pitää mennä taas myymään. Olla muikkari. No, se voipi olla mukavaa. Ja torstaina näkee Viikinkejä. Vaikka ne näyttääkin Teräsbetonilta. No, jos laulaa yhtä hyvin, mitä väliä. :)
Odotan. Varsinkin, kun sinne pääsee ilmaiseksi. Tai no työtä vastaan, mutta kuitenkin.

Minjaskin muuttaa.

Onkohan se nyt joku trendi? Tuntuu, että todella moni kaveripiiristä on just nyt juuri muuttanut tai muuttamassa. Tai ehkä se on vaan se juttu, kun itse muutti. Blaablaablaa. Typerää ajatuksen virtaa taas tänne suollan. Mutta ei oikein ajatus kulje.

Ehkä alan selvitellä hirsitalojen tilannetta. Siis back to work.

Niin joo. Kaikkien onnitteluiden lisäksi uuden kämpän johdosta seuraava viesti sai pientä aggression poikasta nousemaan rinnastani: "Liian lähellä keskustaa... kuolet vielä maksakirroosiin."


Niin just.

Ahistus.

Vituttaa. Stressaa.

Muutto päällä. Kämppä kaaoksessa. Kuin myös pää. Selkä paskana. Hirvittävä kiire. Kaikki hommat pitäis saada JUURI NYT tehtyä.

Kaipaan kainaloa.

Jotakin tuttua ja turvallista. Tai edes jotain siltä tuntuvaa. Pehmeää ja hyvää. Jonkun, joka pitäisi kainalossa. Olis vain mun. MUN!

*syvä, syvä huokaus*


******

Tuntuu, kuin kaikilla olis vain neuvoja, mitä mun pitäis tehdä toisin ja kommentteja, miten en ole sellainen, kuin mun pitäis olla. Mä en jaksa. Miksei ne stanan ihmiset voi hyväksyä mua sellaisena kuin olen. En ole täydellinen, mutta pyrkimystä parempaan on kyllä. Mutta jos mut aina lyödään maahan, ja välillä hakataan vielä hiukan lisää ja heitetään multaa päälle, niin onhan siinä ihan tosi helppo nousta ylös hymy naamalla, kuin ei mitään olis tapahtunut. Kiittää vaan kauniisti kun kerroit asioiden oikean laidan. Jep. Niinhän se menee.
Mä en jaksa olla mikään sylkykuppi. Haistakoon ihmiset pitkän paskan. Mä en ole kiltti ihminen.
Mä en vain jaksa enää...

Mä olen niin helvetin yksinäinen.


***********