IRC-Galleria

muistan yhä sen illan jolloin lähdit pois.. jolloin sanoit sanat joita en toivonu kuulevani koskaa.. joita en olisi tahtonut kuulla.. mutta sanoit ne ja lähdit kokonaan pois.. ilta jolloin menetin sinut kuolemalle..


Aiemmin..


Käveltii illalla auringon laskun valossa tyhjällä tiellä.. autoja ei ei liikkunut kuin vain pari tiellä nopeasti ohi.. olit aivan hiljaa etkä puhunut mitään.. katsoit vaan maahan ja kävelit.. en ymmärtänyt mikä sinulla oli.. sitten pysähdyit ja tuijotit maahan.. katsoin sinua hetken ja huomasin kuinka pieni kyynel tippui kuivalle asfaltille.. kysyin mikä sinulla oli ja koskin lempeästi kättäsi, mutta siirryit kauemmas minusta ja huomasin kuinka tärisit.. otit valokuvan taskustasi ja annoit sen minulle tärisevin käsin.. katsoin sitä pitkään ja ymmärsin.. kuva jossa suutelin toista.. nyt ymmärsin kaiken..

kysyit minulta miksi tein sen.. en vastannut mitään.. kysyit uudestaan miksi tein sen..
pyysin anteeksi enkä enää katsonut sinua.. en pystynyt.. kun kohotin viimeinkin katseeni löit minua.. en välittänyt tippaakaan.. näin kuinka kyyneleet valuivat silmistäsi kasvoillesi.. pyysin uudestaan anteeksi.. kerroin olevani tosissaan pahoillani.. tarkoitukseni ei ollut satuttaa.. tarkoitukseni ei ollut koskaan satuttaa sinua.. myösin tehneeni virheen.. liian ison virheen.. virheen joka satutti sinua.. silti se ei ollut tarkoitukseni.. kohotin käteni kasvojasi kohti mutta otit taas askeleen pois päin ja sanoit värisevin sanoin älä koske..

Halusin sanoa sinulle jotain, mutta sanat eivät enää tulleet suustani.. vaikenin kokonaan.. sitten sinä aloit puhumaan.. puhumaan siitä miksi tein sen.. mikä oli syyni.. enkö muka välittänyt enää hänestä niinkuin ennen.. oliko hän sittenkin ollut vain valheiden syöttämä pelinappula minulle.. oliko ne puheet totta jota hän oli kuullut jo kuukausia.. en pystynyt enään vastaamaan mitään.. en voinut edes katsoa häntä.. kyyneleet eivät loppuneet valumasta hänen silmistäänsä.. aurinko oli jo laskenut kokonaan ja mustat pilvet olivat alkaneet kertyä taivaalle.. kuin tietän mitä oli tapahtunut.. viimein sain sanat suustani.. sanat..joita et enää tahtonut uskoa.. jälleen sanoin olevani pahoillani kaikesta pahasta mitä olin hänelle aiheuttanut.. pahoillani siitä etten voinut itkeä vaikka haluisin.. koska rakastan häntä niin paljon.. mutta et uskonut enään.. sanoit sanani valheeksi.. sanoit kaiken valheeksi.. kaikki ihanat yhteiset hetket.. suudelmat.. halaukset.. kaikki.. sanoit ne valheeksi.. et enää halunnut jäädä siihen vaan lähdit juosten pois kyyneleet valuen.. et katsonut eteesi vaan juoksit.. jäin hetken paikalleni kunnes käännyin sinuun päin ja olin valmis juoksemaan perääsi ja sitten huomasin sen.. auton joka oli kaahaamassa sinua päin.. huusin sinua, mutta et välittänyt kunnes huomasit itse auton ja oli liian myöhäistä.. kuului vain renkaitten kirskuntaa ja se korvia vihlaiseva törmäyksen ääni..

Jäin tuijottamaan tielle jossa makasit liikkumattomana.. en pystynyt liikkumaan vaikka kuinka tahtoisin.. jalkani tuntuivat painavan kuin betonikuutiot.. hitaasti ja huterasti kävelin luoksesi ja horjahdin eteesi maahan.. nostin sinut syliini ja katsoin sinua.. silitin hellästi kauniita kasvojasi.. hiljaa ja hitaasti avasit silmäsi pienesti.. sanoit hiljaa värisevin sanoin että rakastit minua.. mutta et enää.. sitten suljit silmäsi kokonaan.. et enään avannut niitä.. katsoin sinua kun makasit sylissäni kuolleena veren ja kyyneleitten peittämänä.. tunsin kuinka pieni kyynel valui poskeani pitkin.. tunsin myös kuinka vesi alkoi hitaasti satamaan taivaalta.. viimein itkin.. ja taivas itki.. halasin sinua ja toistin nimeäsi.. toistin sitä yhä uudestaan ja uudestaan, vaikka tiesin ettei se sinua tuo takaisin enää.. huusin nimeäsi tuskissani kyyneleet valuen omista silmistäni.. mikään ei saanut kyyneleitä loppumaan.. olin menettänyt sinut.. oman rakkauteni oman virheeni takia.. virheen takia joka vei sinut pois luotani kokonaan..


Tällä hetkellä..


Valutin hanasta kylmää vettä ja pesin kasvoni. Otin kuivan pyyhkeen patterilta ja kuivasin kasvoni. Nostin pääni ja katsoin peiliin. Katsoin peiliä pitkään.. Kuvajaista jonka siitä näin.. Syylliset kasvot.. Tappajan kasvot.. Sitten näin veriset kasvosi peilissä jälleen.. Huusin tuskasta ja löin nyrkkini täysiä peiliin.. Peili hajosi palasiksi ja veri vain valui kädestäni.. Itkin jälleen ja tärisin.. Katsoin rikkinäistä peiliä.. Näin asian joka minun olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin..

Otin lääkekaapista pilleripurkin, nappasin ison peilin sirpaleen lavuaarista ja aloin täyttämään ammetta vedellä.. Katsoin kauniin terävää sirpaletta ja hitaasti lähenin sillä vasenta rannettani.. Rutistin käteni nyrkkiin ja painoin sirpaleen ihoani vasten ja viilsin niin voimakkaasti kuin pystyin.. Viiltävän tuskallinen kipu tuntui nyt koko vartalossani.. Mutta en välittänyt.. Laitoin sirpaleen verta valuvaan käteen ja tein saman uudestaan oikealle ranteelle.. Sirpale tippui maahan ja tunsin kuinka veri virtasi pois kehostani..
Avasin pilleripurkin ja otin sieltä kourallisen tabletteja.. Söin sen ja sammutin ammeen hanan.. Laitoin ensimmäisen jalan veteen ja sitten toisen.. Istuin ammeeseen ja rupesin nojaamaan reunaan.. En tuntenut enää raajojani.. Silmänikin alkoivat sumentua hiljalleen.. Suljin hiljalleen ne ja aloin valua veden alle.. Kaikki tunto oli lähtenyt minusta kokonaan.. Makasin ammeen pohjalla punaisen veden alla.. Oli aikani korjata virheeni ja lähteä kokonaan pois.. Mukana yksi toive.. Että näkisin sinut..