Kyyneleet ovat heikkoutta, joten hymyile ja jatka matkaa vaikka sattuisi niin että tekisi mieli huutaa
ystävät? keitä ne ovat , tunnen vain vihollisia, jotka narraavat ja esittävät ihania ja hyväsydämisiä.
Kuka ole ? mistä minä sen tietäisin, en tiedä edes olin paikkaani.
Mihin uskoa, hah sen vastauksen kun saisin olisin jo puoli tiessä.
Mihin olen ajautunut? olen ajautunut pimeään josta ei pitäisi olla ulospääsyä.
Yhtäkkiä havahduin, olin keskellä ihmis virtaa. pikku hiljaa hiljalleen huomasin että minut hyväksyttiin ilman pelleilyä, ilman esittämistä.
saisin olla oma itseni, anteeksi pyytäessäni minua kiellettiin pyytämästä.
eikö minun tarvitse pyytää anteeksi virhetäni tai olemassa oloani?
saanko olla juuritässä, onko paikkani juuri tässä ?
saanko itkeä kun siltä tuntuu, ja saanko suuttus kun suututtaa?
löysin vihdoin ystäviä jotka hyväksyivät ilman esittämistä, ja olemasta sitä mitä ei ole.
pikku hiljaa hiljalleen opin taas luottamaan ja löytämään itseni sieltä pimeästä.
kun vain tarpeeksi uskon pystyn taas luottamaan ja elämään täysillä ilman naamaria siksi pyydän syvällä sisällä olevalta aralta mutta lempeältä itseltäni. "älä lähde"
Kiitos niille jotka saivat minut tajuamaan että olemalla oma itseni, saavutan oman onneni. ja saan ystäviä ilman maskia <33