IRC-Galleria

" Tuuli myrskyää, lumet pöllyävät, autot kolaroivat, tuulilasien läpi ihmiset lentää.
Kädet murskaantuu, pupillit paisuvat ulos.
Seison keskellä tapahtumien, hymyilen.
Hymyilen kun nään verta ympärilläni, katkenneita sääriä, litistyneitä aivoja.
Rikkinäisiä sydämiä, yksi heistä pyysi apua.
Käsi roikkui heikosti olalla, repäisin sen pois.
Hän huusi, tuo ihana ääni korvilleni.
Kuulla kuinka muut kärsivät.
Hän kaatui maahan, anovasti katseli. En tuntenut sääliä, en mitään häntä kohtaan.
Kaulasta tarrasin, tuleen heitin. Näin kuinka hän paloi,
kuinka joka ikinen ruumiin osa katosi pois ja muuttui tuhkaksi.
Hampaitasi lenteli eteeni, verta roiskui päälleni, sormet yksitellen syliini, aivot käteeni.
Mursin ne ja heitin nälkäisille hyeenoille.
Nyt kaikki saavat oman henkensä kautta kokea miltä minusta on tuntunut.
Olen kostanut tuskani."

Muistelisin et kirjotin ton ysiluokalla jollain tunnilla kun vitutti kaikki kusipäät. :D.

"Mutta mitään älä tunnusta
Älä kerro edes vauvasta
Kukaan kuitenkaan ei ymmärrä
Mitä koettu on yhdessä

Minä kortin lupaan postittaa
jostain vähän kauempaa
Jos sitä perille en muuten saa
Sen tuuli sulle kuljettaa.."

Tää on taas näitä päiviä jolloin pysähdyn miettimään sinua.
Menneitä aikoja, tunnerikkaita muistoja.
Tiedä en miten olisin, tiedä en mitä kirjoittaisin.
Ajatuksia monenlaisia, suurin osa kuitenkin vain hyviä.
Vielä joskus salaa kaikesta haaveilen,
mutta suurimman osan ajasta vietän sinua unohtaen.
Yritän miettiä kaikkia niitä asioita jotka eivät yhdistäneet meitä.
Päässäni soi vain sana: luopuminen.
Kun sen teen pitäisi minun kai olla onnellinen.
Mutta enhän minä tiedä, en vain tiedä.
Joskus olen päättänyt asioista liiankin nopeasti
ja se on vain osoittautunut minulle kohtalokkaaksi.
Asia piinaa minua, haluaisin taas vain paeta.
Jonnekin missä ei tarvitsisi ajatella.
mitä teen, mitä teen... God help me.

Huomenna töihin, tiistaina tanssiin, keskiviikkona töihin, torstaina kouluun ja perjantaina pääsiäinen eli vapaa <3
Helppo viikko :)!!
Pitäs vie kehittää tekemistä pääsiäislomalle ;)
Oltii tänää lehvas janinan kanssa. Lukija- nimeltään. Oli aika hyvä, surullinen, koskettava, lohduttava ja jollain mielenkiintoisella tavalla toivoa antava. :)

" Jätit taaksesi kaiken sen mistä joskus pidit kiinni kädet täristen.
Olit joskus se pieni poika jolle koskaan en tahtonut sanoa, en.
Mieleltämme lapsia, nähdessämme niin harvoin tahdoimme toisillamme vain leikkiä.
Samat kadut tallota, mutta vain jos pidit mua koko ajan otteessas.
Aika kuluu, maisemat vaihtuu, mutta miksi mä vielä täällä olen.
Heti kun susta irti kokonaan pääsen, voin sanoa olevani onnellinen. "

Irinaa

"Mitä se tarkoittaa kun kaikki muut ovat hiljaa kun tulen huoneeseen
Ne hymyilee aivan kuin ne tietäis jotakin liikaa ja kääntää pois katseen
Ne vilkuilee ja päätään pudistaa
Älä koskaan usko mitä kaduilla kuulee ja nurkissa juoruillaan
sä sanot ja katsot mua liian syvälle silmiin ja sä viet mut taas
paranoiasta paratiisiin
Taas kun selväks saan pään ja mä tuun sun luo ja silmin uusin nään
mä uskon sua tai tahdon ainakin mutta pelkään tää on jotain sairasta
kuurupiiloa
Monesti tuntuu kuin sussa ois jotakin outoo jota vain en nää
Sun salaisuus vaivaa mua vaikka sä vakuutat mulle kaikki selviää
En tahdo enää leikkii etsivää
Taas kun selväks saan pään ja mä tuun sun luo ja silmin uusin nään
mä uskon sua tai tahdon ainakin mutta pelkään tää on jotain sairasta
kuurupiiloa
Saat mut ymmärtämään mitä hulluus on
Saat mut taas muistamaan mitä turhuus on
Annat tikkarin ja viet sen pois
Niin hajoitat mut ja hallitset"

aaaaa, elämä hymyileee <3 :) <3

Pyyhi se pois. Hengitä sieluuni. Puhalla korvaani. Hivele kieltäni.
Tyttö tuskissaan, viimeisillä hengenvedoillaan.
Rakastelee sieluasi, mutta vain unissaan.
Kadut yksityiskohtineen, vain hetken sitä katselee,
totuuden kuitenkin vain silmät sulkien.

Orjako tämän pienen paikan.
Jossa joskus virheet toistettiin.