IRC-Galleria

Niin se vain..
Kuljemme lasisessa maailmassa. Siihen voi tulla säröjä, se voi hajota pieniksi viiltäviksi paloiksi, tai olemattomiksi sirpaleiksi joita ei voi kasata kokoon.
Aamulla kaikki voi olla hyvin, mutta jo illalla voi kaikki olla mennyttä.
Elämä on yhtä peliä. Kuin suurta shakkia. Jokaista siirtoa on mietittävä, ja on osattava ajatella miten toinen siihen siirtoon reagoi.
Hulluuden ja terveyden raja on pieni. Olet terve kun seisot sairaalan ulkopuolella, mutta kun kirjaudut sisään, oletkin sairas..
Elämää ja kuolemaa erottaa olemattoman pieni raja. Niin pieni, että sen voi ohittaa sekunnin sadasosan murtoosassa. - Eihän kukaan voi sanoa, kauanko kuoleminen vie aikaa..
Ihmisen erottaa eläimestä vain se, että se tietää mikä on väärin ja mikä oikein, ja se että se tietää mitä on uskollisuus. Jos ei ole uskollinen toiselle, ei ole eläintä kummempi.

- Hyvää elämää vaan kaikille.

Vähän ehkä myöhäs, mut hyvät uudetvuodet kaikille jotka tänne eksyy!
Itsel uusvuos alko niin ja näin.. Noh, aina voi toivoa et kaik alkas meneen taas hyvin ja ainahan voi koittaa tehä tulevasta vuodesta paremman, kuin mitä edellinen oli.

Itse tein yhden lupauksen: Lupaan vähentää listilistalta ainaki muutaman henkilön tänä talvena!! >:)

Niin, nyt sit olis kai jonkinlaisen "päivityksen" vuoro..
Elikkäs, nyt on muutettu, tyttö syntyi 27.10.06 ( 51/3670 ) ja netti on saatu viimein :D
Nyt päivät menee pääosin nukkues ja yöt valvoes kun Nitalla ( vaavi!! ) on unirytmi sekaisin. valvoo yöt ja nukkuu päivät. Mut kyl se siit..
Pitää vaan odottaa et tulee se kauan odotettu haukotus ja sit vaavi on tarpeeks väsyny et sen voi viedä sänkyyn kölliin :)

Mitä tehdä, kun kaikki mihin oot uskonut, sortuu äkkiä?
Kun elämä hajoaa tuhansiksi pieniksi viiltäviksi paloiksi?
Kun millään, edes omalla elämällä ei enään ole väliä?
Kun tajuaa, että rakastamalleen ihmiselle onkin vain ilmaa?
Kun huomaa, että on menettänyt kaiken, minkä takia on ollut väliä jatkaa ja taistella.. Jaksaa huomiseen..
Mitä sitten kun ei enään vaan voi jaksaa jatkaa?
Kun kaiken aikaa mielen täyttää kaaos, paha olo ja ikävä..
Miten voisi koota kaikki palaset ja rakentaa uutta huomista, kun viimein tajuaa, ettei sillä olekkaan väliä kuka, tai mikä olet..
Kun ymmärtää ettei kannata enään edes yrittää, kun on antanut anteeksi liian monesti, eikä kykene siihen enää..
Eikö olisi viisainta ja helpointa vain unohtaa?
Lopettaa kerralla tämä kaikki paska, ja lähteä lopullisesti??
Eikö se olisi kaikista viisainta..?

Joo, menin sit laittaan muutaman PÄIVITETYN kuvan tänne.. Kiitos rakkaan pikkuveljeni joka ei jättänyt webkameran kanssa rauhaan xP
Toivottavasti ette järkyty materiaalia!!

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa.
Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta..

~

Thx.