IRC-Galleria

Ehkä jollakin tapaa niin vaikea. Juuri kun ennätti sanoa et asiat on hyvin. Niin nopeasti ne kaikki voivat hajotai pieniksi sirpaleiksi. Jotenki kaikki tuntuu niin turhalta, melkeimpä tyhjältä. Mut ehkä elämä on sit joskus sellasta. Tuntuu et kaikki tapahtuu just mun kohdalle. Tarviiko sellaisiin ihmisiin törmätä mitkä lähtevät ennen aikojaan. Haluavat luopua jostain tärkeästä, Ystävyydestä. Mut miks ihmeessä? Sitä mä en tiedä. Olisin halunnu pitää kiinni, mut sä halusit irrottaa. Ehkä sä tajusit sanoo sen ääneen mitä ajattelit. Miks sä pitkitit totuutta, valehtelit mulle. Oliko se sun mielestä ansaittua? Miks sä olit niin ilkee. Olinko mä sitä sulle? Ei, en mielestäni. Sait mut kuulostamaan kamalalta sun kavereides silmissä. Sä halusit tehdä musta kamalan ihmisen. Sä halusit tuhota mut kokonaan. Luulit kai saavuttavas sillä jotain. Voisit olla ylpee. Mä en sinuna olis.

Luulin et yhdelle tärkeelle ystävyys merkitsis jotain, mut olin väärässä. Mitätöntä se oli. Olis pitäny saada olla enemmän. Miks ystävyys ei siihen riitä?! Noh, sanoit ainaki mitä ajattelet. Sun sanojes mukaan kukaan ei koskaan vois välittää must läheskä nii paljo ku sinä. Todistan et oot väärässä! Mä en anna sun olla oikeessa koska se ei pidä paikkaansa. Kuvitteleks sä oikeesti et oot niin täydelline ihmine. Ei meist kukaan ole. Mut sä voit ajatella taval tai toisel. Sun elämäs oli mukamas nii merkityksetöntä ilman mua. Mut hei, en mä sua tarvi jos sä et tarvi mua. Mä en haluu tarvii. Mul on Jonna! <3
En mä muuta tarvi.

Ei voi muuta ku huokasta syvään. Enköhän mä kestä silti. Kai se on pieni pettymys ku tajuaa ettei toinen koskaan ole halunnu olla kaveri muuta ku siinä toivossa et vois yrittää saada siitä jotai enemmä. Mut hei, kyl mä ymmärrän täysin. Tää on vaan elämää. Sitä pitää vaan yrittää ymmärtää. Mut en tajuu miks kaiken aina mun syyks pistettii. Nytki ne vaa vieritettii mun päälleni. Ai nii, mä tän kaiken sain aikaan. Unohdin.

Oli kyl kiva pelailla taas Jonnin kans. Toiv täst päiväst tulee lähes yhtä hyvä mitä eilisestä. En mä anna sun kasata mun päälle kiviä, et täst lastist tulis nii raskas etten jaksas kantaa sitä. En anna sun voittaa noilla paskoilla vaheillas mitä sä muille tarinoit. Mul on sentään sydän tallella. Ei tulis mieleen levitel susta mitään tollasta.

Jesse, sua oli kiva nähdä <3