IRC-Galleria

"
"Hauskin" minulle koskaan tapahtunut juttu. Muutama kuukausi
sitten päätettiin vaimon kanssa mennä Turussa pizzeria Raxiin
syömään. Jonotettiin kassalla, maksettiin ja haettiin paikat
ja alettiin mättämään safkaa naamariin. Niille jotka eivät
tiedä, RAX on tämmöinen "all-you-can-eat" ravintola eli
yhdellä kertamaksulla saat syödä ja juoda niin paljon ja niin
kauan kuin haluat.

Olin sitten jo viidettä lautasellista pizzaa ja pastaa ja
kanansiipiä kiskomassa sisuksiini ja alkoi maha olemaan
TODELLA täynnä - ehkä liiankin. Noh, minulla oli koko päivän
ollut hiukan ilmavaivoja, ja nyt alkoi taas mahassa kiertää
ja tuntui niin hirveä paine että oli vaikeuksia hengittää..
ja samalla peräpäässä paine kasvoi.

No, ajattelin tietenkin että se on vain kaasua ja voin siinä
huomaamatta päästää pihalle pienissä erissä ilman sen
kummempaa hässäkkää.. mutta ikävä kyllä asia ei ollut niin.
Tajusin että minulla oli räjähtämispisteessä oleva ripuli.
Joten nousin pöydästä ja lähdin vessaan. Siinä vaiheessa kun
pääsin perille ja olin lukinnut paskahuussin oven, paine
anaalissa oli jo noussut jo suorastaan raamatullisiin
mittoihin. Aloitin "liikkeen" suorittamisen.

Tiedoksi niille naisille jotka lukevat tätä: Selitän
pikaisesti mikä "liike" on. Miehet jostain syystä tietävät
mitä heidän suolistonsa puuhaa minä tahansa hetkenä.. ja kun
tulee tyhjennyksen hetki, alkaa ennaltamäärätty fysiologisten
tapahtumien sarja jota ei voi keskeyttää missään
olosuhteissa. Tässä "liikkeessä" yhtä aikaa lähestytään
vessaa, käännetään ruumiin takapäätä kohti WC-pönttöä,
tartutaan sormilla housujen vyötäröön vetäen housuja alaspäin
samalla kun aletaan kumartua istuma-asentoon. Kaikenkaikkiaan
se on hyvinkin sujuva liikesarja joka - oikein tehtynä -
johtaa virheettömään paskantamiseen sekunnilleen sillä
hetkellä kun perse on mukavasti asettuneena WC:n istuimelle.

No, olin noin puolessa välissä "liikettä", kun satuin
katsomaan lattialle ja huomasin läjän oksennusta kopin
nurkassa. Normaalisti tuollainen ei olisi pahemmin haitannut,
mutta olin syönyt niin tajuttomasti ja paine suolistossa ja
koko vatsan alueella oli niin kestämätön että koin minulle
varsin harvinaisen yökkäys-refleksin. Ja kun tuo refleksi
alkoi, yhdistettynä vatsassa vallinneeseen turvotukseen,
neljä lautasellista pizzaa ja pastaa alkoi nousta ylös
uusintaotteluun.

Seuraavaksi asiat etenivät niin nopeasti että tarkka
tapahtumien kulku on hiukan epäselvää, mutta yritän
konstruoida ne parhaani mukaan. Tuona hetkenä kun yrjöt
alkoivat tulvia suuhun, huomioni tietenkin hetkellisesti
siirtyi pois takapään tapahtumista. Eli pysäytyskuvana: Olin
puoliksi kumartuneena paskalle, housut polvissa, ruokatorvi
ja suu täynnä oksennusta.

Useimmathan tietävät että yrjöäminen vie keskittymisen
paskantamiselta, aivan sama mitä peräpäästä olisi tulossa
pihalle.. se on ilmeisesti joku evoluutioon liittyvä juttu.
Paskantaminenhan ei voi tappaa, mutta yrjöäminen vaatii
täyden huomion jotta ei tule vetäneeksi tavaraa keuhkoputkiin
ja mahdollisesti tukehdu kuoliaaksi. Joten huomioini
siirtyi... ja sillä samalla sekunnilla, perseeni räjähti kuin
varpusparvi. Jonkinlainen hieman kovempi "tulppa" paksua
mutamaista paskaa ja sen perässä rasvaista ripulia alkoi
lentää takapäästäni.

Ahaa, mutta muistakaa - olin vasta puolessa välissä pytyllä
siinä vaiheessa. Ripuliaalto oli niin voimakas, ja osui
ilmesesti sellaisessa kulmassa pystyssä olevan WC-kannen
kaarteeseen, että se "kimposi" kannesta ja roiskui ympäri
seiniä. Osa paskasta levisi tietenkin istuimelle jonka päälle
samassa istuuduin.

No, takaisin oksennukseen. Eli samalla kun ripulit olivat
tulleet, yrjö teki edelleen tuloaan. Siinä vaiheessa kun olin
lysähtänyt istumaan pöntölle, suu oli täyttynyt vastasyödyllä
pizzalla. OK, mitä ihmisruumis yleensä tekee vaistomaisesti
kun oksentaa? Kumartuu. Joten kumarruin. Mutta istuin
edelleen pytyllä, joten kumartuminen aiheutti sen että pääni
painui polvieni väliin, suoraan housujeni yläpuolelle.
Ainiin, en tainnutkaan mainita että jalassani ei ollutkaan
ihan tavalliset housut, vaan elastiset pyöräilyhousut.
Yhdellä pitkällä yökkäyksellä, semmoinen kilon verran pizzaa,
pastaa, pari-kolme kokista ja pizza-taikinasta tehtyä
sämpylää lensivät housuihini.. sisäpuolelle... eikä
ulospääsyä lahkeista. Seuraavan muutamaan sekuntiin sisältyi
kourallinen pieruja, pari paskapökälettä - ja tapahtuma oli
ohi. Ja siinä istuin pöntöllä housut täynnä oksennusta, selkä
ripulissa joka oli kimmonnut kannesta, roiskunut kolmelle
kaakeliseinälle parin metrin orkeuteen.. riittävällä
voimalla jotta oli vielä satanut takaisin selkääni niin että
paita oli ripulipisaroita täynnä.

Ja perkele, siellä ei ollut edes vessapaperia. En enää voinut
muuta kuin nauraa. Kuulostin varmaan täysin mielipuolelta
sille tyypille joka samalla tuli vessaan. Hän kysyi kopin
ulkopuolelta että "onko kaikki kunnossa" kun nauroin niin
hysteerisesti että sitä ei varmaan erottanut itkusta.. mutta
rauhoituin sen verran että sain pyydettyä häntä hakemaan
henkilökunnan paikalle, ja tuomaan vessapaperia. Kun sitten
joku työntekijä tuli sisään, hän toi mukanaan paperia, mutta
ei varmaankaan ollut valmistautunut siihen mitä tapahtui
seuraavaksi. Sanoin vain että en edes aio yrittää selittää
mitä täällä kopissa on tapahtunut, mutta tarvitsisin useita
märkiä pyyhkeitä, ja vaimoni tänne auttamaan. Sanoin hänelle
missä istuimme ja hän lähti hakemaan. Tyyppi varmaan
kuvitteli että olin kussut housuuni tai jotain muuta harmitonta.

Minuuttia myöhemmin vaimoni tuli vessaan ja kuullosti
huolestuneelta. Selitin hänelle (edelleen pidättäen nauruani)
että oli sattunut pieni vahinko ja tarvitsin apua. Tietäen
että minulla oli joskus aikoinaan käynyt pari "läheltä piti"
-tilannetta, hän varmaan oletti että olin kakkinut hiukan
housuilleni ja että hänen pitäisi hakea auto jotta pääsemme
samantien lähtemään. Kunnes pyysin häntä, hän ei varmaan
olisi osannut arvata että joutuu hakemaan lähimmästä kaupasta
minulle uudet alusvaatteet, uudet sukat, uudet housut, uuden
paidan, ja tuossa vaiheessa lahkeet olivat jo sen verran
vuotaneet että myös uudet lenkkarit. Hän alkoi itsekin nauraa
kun minä edelleen nauroin, ja kysyi että mitä oikein on
tapahtunut.. ja lupasin kertoa myöhemmin, nyt vain piti
hoitaa vauriopuoli kuntoon. Hän lähti.

Ravintolapäällikkö tuli sitten puolentusinan märän pyyhkeen
kanssa, ja muutaman kuivankin. Pyysin häntä tuomaan myös
mopin ja ämpärin, mihin sain vastauksen että he kyllä
hoitaisivat siivouksen jos jotain tarvitsee siivota.
Paljastamatta mitään likaisia yksityiskohtia, selvitin
hänelle, että se mitä täällä kopissa tapahtui menisi sen
verran jokaisen ymmärryksen yli että en odottaisi kenenkään
joutuvan siihen koskemaan. Sillä hetkellä kaveri vissiin
ymmärsti tilanteen vakavuuden ja meni jopa niin pitkälle että
toi paikalle vesiletkun. Onneksi vessoissa nykyään on melkein
aina lattiakaivo, varsinkin kaupallisissa, jolloin paikan
siivoaminen on helppoa. Aloin sitten putsaamaan itseäni
märillä pyyhkeillä.

Kun olin siivousurakan loppupuolella, vaimoni tuli takaisin
uusien vaatteiden kanssa ja ojensi ne WC-koppiin, jossa
sitten survoin sottaiset kuteet vaatteiden mukana tulleeseen
muovipussiin ja annoin sen vaimolle. Siistin vielä itseäni ja
laitoin uudet vaatteet päälle, edelleen jumissa WC-kopissa
sillä ajattelin että se tästä vielä puuttuisi jos joku näkisi
minut strippaamassa.

Lopuksi vielä huuhtelin vesiletkulla koko WC-kopin ylhäältä
alas ja kohti keskellä sijaitsevaa lattiakaivoa. Ajattelin
vielä mennä kiittämään ravintolapäällikköä, mutta kun kävelin
ulos, kolme ravintolan työntekijää seisoi siinä rivissä ja
antoi aplodit. Aloin jälleen nauraa niin voimakkaasti että
pelkäsin heittäväni taas laatat, mutta onnisuin häippäsemään
ovesta ulos ja kadulle autolle jossa vaimoni jo odotti.

Että näin! Suosittelisin edelleen RAXissa käyntiä, heillä on
varsin mukava henkilökunta!
"

[Ei aihetta]Tiistai 02.12.2008 00:03




♫ I Lهvع ♥

╔♫═╗╔╗ ♥
╚╗╔╝║║♫═╦╦╦╔╗
╔╝╚╗♫╚╣║║║║╔╣
╚═♫╝╚═╩═╩♫╩═╝ ♥♥♥


Kopioi tämä omaan päiväkirjaasi jos rakastat jotakuta <3


[Ei aihetta]Sunnuntai 30.11.2008 19:18

Kun kasvamme, opimme, että se ihminen kenen ei koskaan pitänyt pettää meitä, luultavasti tekee sen. Tulet särkemään sydämesi luultavasti useammin kuin kerran ja se on rankempaa joka kerta. Tulet myös särkemään sydämiä, joten muista miltä tuntui kun omasi oli särkynyt. Tulet taistelemaan parhaiden ystäviesi kanssa ja syyttämään rakastasi asioista mitä entinen rakkaasi teki. Tulet itkemään koska aika menee liian nopeasti ja menetät jonkun ketä rakastat. Joten ota kuvia, naura liikaa ja rakasta niin kuin sinua ei olisi koskaan loukattu. Koska jokainen 60 sekuntia, jotka vietät vihaisena on minuutti onnellisuudesta pois jota et koskaan tule saamaan takaisin. Rakkaus on voiman antamista ärsyttääkseen sinua, mutta luottamaan siihen ettei hän tee sitä. Oikeilla rakkaustarinoilla ei ole onnellista loppua, koska oikea rakkaustarina ei koskaan lopu. Tiedät olevasi rakastunut, kun vaikein asia on sanoa hyvästi. Älä koskaan anna kenellekään kaikkeasi, sillä kun hän on poissa, on sydämesi viety. Kun elämäsi rakkaus jättää sinut ja sanoo "voimme edelleen olla ystäviä" se on sama asia kun koirasi kuolisi ja äitisi sanoisi "voit edelleen pitää sen". Jos et saa jotain ihmistä ajatuksistasi pois, ehkä hänen kuuluukin olla siellä. Kun todella rakastat jotain, olet valmis päästämään irti ja jos hän tulee takaisin se on tosi rakkautta. Koska tosi rakkaus on aina vaivan arvoista. Älä koskaan luovu asioista jotka saavat sinut hymyilemään. Se satuttaa kun rakastat jotain, mutta et saa pitää häntä sylissäsi. Elämän suurin haaste on löytää joku, joka tietää kaikki virheesi, eroavaisuutesi ja mokasi, mutta edelleen rakastaa sinua. Rakkaus on kuin sota, helppo aloittaa, vaikea lopettaa ja mahdoton unohtaa. Maailman hienointa ja kauneinta asiaa ei voi tuntea, eikä nähdä, vaan se pitää kokea sydämellä. Älä koskaan riko sydäntä joka oikeasti rakastaa sinua. Mutta muista, et tule olemaan rakkaasi ensimmäinen, viimeinen tai ainoa. Hän on rakastanut aiemmin ja tulee rakastamaan uudelleen. Mutta jos hän rakastaa sinua nyt, niin millä muulla on väliä. Hän ei ole täydellinen, mutta et ole sinäkään ja te ette tule olemaan koskaan täydellisiä. Mutta jos hän saa sinut nauramaan, koska joudut miettimään kaksi kertaa ollaksesi ihminen ja tekemään virheitä. Pidä hänestä kiinni ja anna hänelle osa itsestäsi. Hän ei tule ajattelemaan sinua joka hetki, mutta hän antaa sinulle osan itsestään, jonka tietää sinun pystyvän rikkomaan. Älä satuta häntä tai vaihda toiseen. Älä odota enempää kuin hän voi antaa. Hymyile kun hän tekee sinut onnelliseksi, huuda kun hän tekee sinut vihaiseksi ja kaipaa kun hän ei ole kanssasi.

[Ei aihetta]Lauantai 29.11.2008 20:30


Loistavat ohjeet, kerrankin sellaiset jotka pystyy toteuttamaan!!!
..joten tässä kätevä joka naisen pikaopas parempaan viikkoon:
1) BIKINIKUNTOON HETKESSÄ! Ota vaatteet pois. Pue bikinit päälle. Valmis.
2) EROON MENNEISYYDEN PAINOLASTEISTA! Lakkaa märehtimästä menneitä heti paikalla.
3) NÄIN SAAN PAREMPAA PALKKAA! Mene pomon puheille ja pyydä lisää liksaa.
4) TEE MIEHESTÄSI UNELMIESI MIES! No hei, pientä rajaa siinäkin, millä kaikella tavalla elämäänsä muka pystyy parantamaan. Ei tule onnistumaan, lopeta yrittäminen.
5) VÄHENNÄ TYÖTAAKKAASI! Kieltäydy tekemästä enempää kuin pystyt. Piste.
KEVÄTUUTTA!
HIUKSET: Osta marketista vaalennusväri ja pidä sitä liian vähän aikaa päässäsi. Saat kivan keväänkeltaisen hiussävyn.
VAATTEET: Leikkaa farkkujen lahkeesta 20 senttiä pois. Tadaa, kevätcaprit!
SISUSTUS: Pese ikkunat. Paitsi jos et jaksa, niin älä pese.
RUOKA: Keväällä on ihana ostaa parsaa! Parsanippu säilyy jääkaapissa pari viikkoa ja sitten sen voi kätevästi laittaa biojätteeseen.
MEIKIT: Tänä keväänä muotia ovat kirkkaat värit. Niin kuin viime keväänä. Ja sitä edellisenä. Se viisi vuotta vanha sininen luomiväri on siis ihan hyvä.
Ihanaa kevättä uudistuneelle minällesi!


miehet ovat.... Torstai 27.11.2008 12:35



Miehet ovat kuin banaaneja:
mitä vanhemmaksi ne tulevat, sen vähemmän kiinteitä ne ovat.
Miehet ovat kuin sää:
et voi tehdä mitään muuttaaksesi sitä.
Miehet ovat kuin sekoittimia:
tarvitset yhden, muttet ole aivan varma, miksi.
Miehet ovat kuin suklaapatukoita:
makeita, pehmeitä ja yleensä menossa suoraan lantiollesi.
Miehet ovat kuin mainoksia:
et voi uskoa sanaakaan siitä, mitä ne sanovat.
Miehet ovat kuin hallituskumppanuuksia:
niiden kypsyminen kestää niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pitkään.
Miehet ovat kuin ripsiväri:
juoksevat yleensä karkuun ensimmäisen tunteenpurkauksen jälkeen.
Miehet ovat kuin popcornit:
ne saavat Sinut kylläiseksi, mutta vain hetkeksi.
Miehet ovat kuin parkkipaikat:
kaikki hyvät on varattu ja loput ovat invoja, tai liian kaukana.
Miehet ovat kuin laavalamput:
hauskoja katsella, mutta eivät kovin kirkkaita.

[Ei aihetta]Tiistai 18.11.2008 09:52

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..

[Ei aihetta]Keskiviikko 12.11.2008 21:22

Voisitko antaa minulle halin joululahjaksi ?
Kopioi omaan blogiisi, ja katso kuka sinua olisi valmis halaamaan.

[Ei aihetta]Tiistai 11.11.2008 21:26

johan oli turbulenssia ilmassa.... aamulla. eteläsuomes.
mut ei sentää kone pudonnu, niinku jani on jo viikon pelänny.

[Ei aihetta]Maanantai 10.11.2008 22:15


_♥_♥___♥_♥_ Laita tämä
♥___♥_♥___♥ sydän sivullesi
_♥___♥___♥_ jos rakastat
__♥_____♥__ jotakuta tai
___♥___♥___ joitain
____♥_♥____ erittäin
_____♥_____ paljon!