IRC-Galleria

> > > > Yritä lukea ilman hymyn häivää..
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Vanhemmillani on tapana ikävystyttää minut kuoliaaksi
> > > > typerillä kommenteillaan
> > > > siitä, miten vaikeaa elämä mukamas oli, kun he olivat nuoria.
> > > >
> > > >
> > > > Tiedättehän.... Kouluun piti kävellä aina 30km ylämäkeen
> > > molempiin suuntiin
> > > > joka ikinen aamu ympäri vuoden kestävissä lumimyrskyissä
> > > kantaen nuorempia
> > > > sisaruksiaan selässään.
> > > >
> > > > >
> > > > Ja koulussa oli vain yksi luokkahuone ja kaikki saivat vain
> > > kymppejä, vaikka
> > > > kaikki
> > > > olivat myös töissä 16 tuntia päivässä nälkäpalkalla, ettei
> > > perheen tarvinnut
> > > > nähdä nälkää.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Itse en koskaan kertoisi tällaisia, vannoin...
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Mutta...nyt kun olen vanhempi, niin en voi kuin ihmetellä,
> > > miten helppoa
> > > > nykynuorisolla on.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Niillä on kaikki niin vitun hyvin!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Minun nuoruuteeni verrattuna he elävät kuin kuninkaat!
> > > > Nykynuoret eivät todellakaan ymmärrä, miten hyvin heillä
> on asiat!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Kun olin nuori, niin ei meillä ollut mitään internettiä.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Jos halusimme tietää jotain, niin menimme kirjastoon ja
> > haimme
> > > sen tiedon
> > > > itse.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ei ollut mitään helvetin copy-paste toimintoa, muistiinpanot
> > joutui> > vääntämään
> > > >
> > > > ihan itse ruutupaperille materiaalista, jota varten ensin
> kahlasi> > > sivukaupalla
> > > > kirjoja läpi.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä silloin ollut sähköpostia!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Meidän piti kirjoittaa kirjeitä, paperille, kynällä. Käsin.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ja sitten piti kävellä ulos, joskus jopa kadun toiseen
> > päähän
> > > asti, että sai
> > > > kirjeen laitettua postilaatikkoon, ja siltikin sen
> > perillemeno
> > > kesti viikon.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä meillä ollut MP3:sia tai Napstereita!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Jos halusi varastaa musiikkia, piti kävellä levykauppaan ja
> > > > varastaa sekin ihan itse.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Arvatkaa oliko helppoa yrittää piilottaa puolen metrin
> > > > halkaisijaltaan oleva LP-levy takin sisään???
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Tai odottaa koko ilta radion vieressä, että sai nauhoitettua
> > > kappaleen> radiosta
> > > > ja silloinkin juontaja yleensä puhui biisin alun tai lopun
> > > päälle ja pilasi
> > > > koko kappaleen.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Nuorten Sävellahja 2002 tuli lauantai-iltaisin juuri siihen
> > > > aikaan kun olisit halunnut olla kavereiden kanssa ulkona.
> > Yksi ainoa
> > > > musiikkiohjelma kerran viikossa saatana!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Levyt saatana olivat mustia isoja muovilättyjä ja maksoivat
> > > omaisuuden ja
> > > > veivät säilytystilaa hehtaarin. Ne piti kääntää
> > levylautasella
> > > itse, jos
> > > > halusi kuunnella molemmat puolet.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä niitä voinut kuunnella autossa - tosin, eipä autojakaan
> > > ollut joka
> > > > perheessä.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Kasetteja pystyi sentään usein kuuntelemaan autossa, mutta
> > > nekin piti
> > > > kääntää.
> > > > Siis jos oli auto ja varsinkin jos siinä oli ylellisyytenä
> > > >
> > > > radiokasettisoitin.
> > > > Mono.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ja c-kaseteista hajosivat nauhat luvattoman usein, tai vanha
> > > paska mankka
> > > > vetäisi ne väliin, jolloin mikään ei pelastanut lempikasettiasi.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ei ollut saatana mitään varmuuskopioita tietokoneen kovalevyllä.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ja tiedättekö mikä oli todella rankkaa?
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Pornoa ei saanut netistä! Ei, vaan piti lahjoa joku
> ostamaan Jallu
> > > >
> > > > kioskilta.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä meillä ollut mitään hienoa tekniikkaa, kuten jotain
> > > koputustoimintoja> puhelimessa.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Jos olit puhelimessa, kun joku soitti, niin soittajan
> > puhelin
> > > tuuttasi> korvaasi
> > > >
> > > > varattua ja sillä siisti.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä meillä ollut mitään vitun soittajannumeronnäyttöjäkään.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Kun puhelin soi, ei ollut aavistustakaan, kuka se oli. Oli
> > > vaan pakko ottaa
> > > >
> > > > riski ja vastata!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ja itse puhelin, niitähän oli jokaisella perheellä yksi.
> > > Keskellä aulaa,
> > > > että
> > > > kaikki varmasti kuulivat kaikki keskustelut. Ja johdolla
> > > seinässä kiinni,
> > > > ettei
> > > > sitä voinut siirtääkään, koska se irtosi seinästä jos
> > kävelit
> > > pari metriä.
> > > >
> > > > Siinähän istuit sitten eteisen lattialla puhumassa luuriin.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Pikavalinnasta ei meidän nuoruudessamme oltu kuultukaan.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Kun veivasit pyöreällä kiekolla kaverin numeron, ja numero
> > > olikin varattu -
> > > >
> > > > veivasit sen uudestaan. Ja ehkä uudestaan. Ja ehkä vielä.
> > > Monesti vittu
> > > > ainakin
> > > > kaksikymmentä kertaa kymmenen minuutin välein ennenkuin
> > pääsit läpi.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ikinä ei myöskään tiennyt, kuka näihin kollektiivisiin
> > > puhelimiin vastasi -
> > > >
> > > > yleensä ei ainakaan se oma kaveri, vaan aina joku muu
> > perheenjäsen.> > Jolloin piti esitellä itsensä ja kohteliaasti
> > pyytää hakemaan kaveri
> > > > puhelimeen.
> > > >
> > > >
> > > > Joka sitten usein olikin jo lähtenyt jonnekin!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä meillä ollut mitään Pleikkareita tai xboxeja ja hienoja
> > > 3D-grafiikoita.
> > > > Meillä oli joku kämäinen mustavalkoinen tv-peli ja joillakin
> > > > onnekkailla tietokone Commodore 64!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Kasettiasemalla jossa pelin hakemiseen ja
> > > > lataamiseen meni aikaa kevyesti puoli tuntia!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ja koko maailmassa oli sormilla laskettava määrä pelejä,
> > kuten Space
> > > >
> > > > Invaders
> > > > ja Asteroids, jotka näyttivät lähinnä legoilta. Pelinhahmot
> > > olivat neliöitä.
> > > > Sinä olit neliö
> > > > Avaruusolennot olivat neliöitä. Ammukset olivat neliöitä.
> > > Asteroidit olivat
> > > > neliöitä, jotka ammuttaessa hajosivat pienemmiksi neliöiksi.
> > > Kaikki perkele
> > > >
> > > > olivat erikokoisia neliöitä!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä silloin ollut mitään vaikeustasoja tai kenttiä, vaan
> > sama
> > > kenttä ja
> > > > taso ikuisuuksiin asti.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä pelejä voinut pelata läpi, peli vain jatkui aina
> > > vaikeampana ja
> > > > nopeampana
> > > >
> > > > kunnes kuolit.
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ihan kuin elämä!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Eikä leffateattereissa ollut kaltevaa lattiaa, vaan kaikki
> > > penkit olivat
> > > > samalla korkeudella!
> > > > Jos edessäsi istui pitkä hujoppi, niin se siitä, eipä
> > > tarvinnut katsoa sitä
> > > >
> > > > leffaa.
> > > > Siinä sitten kurottelit kaulaasi kaksi tuntia sen järkäleen
> > > > takaa kun perse puutui kivikovalla puisella penkillä!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Ja toki meillä oli telkkari, mutta silloin oli kaksi kanavaa
> > > ja nekin
> > > >
> > > > mustavalkoisia.
> > > > Ja ohjelmia tuli vain tiettyinä kellonaikoina pari tuntia
> illassa.> > >
> > > > Eikä ohjelmia nähnyt mistään tekstiteeveestä, vaan ne piti
> > > katsoa lehdestä.
> > > > Ei ollut mitään tekstiteeveetä!!!!!
> > > >
> > > > Eikä silloin ollut mitään Cartoon Networkkia!
> > > >
> > > > Piirrettyjä tuli vain lauantaiaamuna. Kaikki vitun 15 minuuttia.
> > > > Ymmärrättekö te?? Piti odottaa koko perkeleen viikko
> > > nähdäkseen 15 minuuttia
> > > > piirrettyjä!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Kanavasurffaillessa pysyi meidän nuoruudessamme hyvässä
> > > kunnossa, koska ei
> > > >
> > > > ollut kaukosäätimiä. Joka kerta kanavaa vaihdettaessa tai
> > > ääntä säädettäessä
> > > > piti nousta ylös ja kävellä tv:n luokse!!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Tällä kaikella tarkoitan, että nykynuorilla on asiat niin
> > > helvetin hyvin!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > He ovat täysin pilalle hemmoteltuja, eivät varmasti kestäisi
> > > elämää 70-80
> > > > -luvulla!
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > >
> > > > Perkele!
> > > >
> > > >