IRC-Galleria

_stubastian

_stubastian

Saa tutustua! (: Heitä hertta, heitän takasi !

Pelasta Mut (Fritztian, Christianin PoV.)Perjantai 11.12.2009 21:31

Nyt on myöhäinen, Joulukuinen ilta. Itseasiassa aatto. Jouluaatto. Päivä, jota kaikki odottavat innolla. No, ainakin melkein kaikki. Paitsi ne yksinäiset sielut, jotka kylmissään käpertyvät sohvalle katsomaan jotain vanhaa jouluelokuvaa. En ikinä kuvitellut olevani yksi heistä.
- Hitto, mutisen, kun lamppu räpsähtää, ja sammuu aivan yllättäen. Huoneen valtaa pimeys ja pian telkastakin ainoastaan kantautuu pieni pihahdus, ennen ruudun pimenemistä kokonaan. Voi nyt hemmetin sähkökatko! Nousen seisomaan, aika kiukkuisena, astellen varastolle, hakemaan mahdollista kynttilää. En näe edes jalkoihini, yllättäen tunnen kompastuvani.
- SCHAISSE! Karjaisen, nostaen kaatuneen pahvilaatikon käsivarsilleni, sitä ravistellen. Mitähän sielläkin on? Nappaan taskulampun eräältä hyllyltä, painaen päälle. Hetken etsiskelen, mutta lopulta löydän kynttilän katseellani, ja joudun kurottumaan varpailleni, jotta seen sen käsiini. Astelen olohuoneeseen, tulitikuilla sytyttäen kynttilän. Tämän jälkeen istun sohvalle, avaten pahvilaatikon hitaasti kynttilän valossa. Samalla tunnen kuumien kyyneleiden lähtevän valumaan, pitkin poskiani.
- Richard, kuiskaan hiljaa, melkein pihahtaen. Edessäni on avautunut muistojen laatikko. Kasa valokuvia. Me hymyilemme, niissä kaikissa. Tai nauramme. Hiljaa itkien siirrän kuvat pois. Laatikon pohjalla on pieni tukko mustia, karheita hiuksia, sekä valkoinen huppari. Se tuoksuu edelleen Richardille kovasti. Vaikka kuolemasta on jo aikaa. Hengähdän hiljaa, laskien laatikon sitten pöydälle.
- Ehkä minun on aika viimein kohdata totuus, mutisen. Aina, monesti olen kävellyt kohti hautausmaata, mutta aina pysähtynyt, ja itseeni pettyneenä kääntynyt pois. Juosten.

Pian kävelen lumisateessa, kohti hautausmaata, päälläni on musta nahkatakki. Valkoisten kenkieni alla narskuu paksu lumi. Astelen porteista sisään. Hautausmaa on täyttynyt monista ihmisistä, jotka ikävöivät jotakuta. Aivan kuten minäkin ikävöin. Niin helvetin paljon, Richard. Astelen hautausmaata pitkin, hieman eksyksissä. En ole varma sinun hautasi sijainnista, joten yritän tarkkaan muistella, missä sen on sanottu sijaitsevan. Ja viimein se on edessäni.

Olin varautunut tähän hetkeen kuukausia, mutta yllättäen en saa sanottua sanaakaan. Tuntuu, etten saa edes henkeä, etten oikeasti tuntisi yhtään mitään. Yllättäen tajuan olevani polvillani maassa, kun jalat ovat pettäneet alta. En edes tajua itse sitä, kun yritän keskittyä lähinnä hengittämiseen. Joka sekin on aika hankalaa suoraansanottuna.
- Christian? Kuulen huolestuneen, lempeänomaisen äänen. Tajuan täriseväni. Suuri, lämmin käsi laskeutuu olalleni, värähdän. Joku kyykistyy viererlleni. Käännän katseeni, kohdaten Kunzin ruskeat silmät.

- Luulin, että pystyisin.. Että olisin.. Vahva, kuiskaan hiljaa, takellellen, kristallinkirkkaat silmät kyynelehtien. Mies kietoo toisenkin kätensä ympärilleni, lunta sataa ruskeisiin hiuksiini. Tuijotan epäuskoisena hautakiveä. En vieläkään voi uskoa, että sinä todella olet poissa, Richard. Käännän varovasti katseeni Kunziin, hiljaa itkien.
- Christian, ei sun tarvitse selittää. Ymmärrän ilmankin, Kunz sanoo kuiskaten, ihan hiljaa. Haluan uskoa siihen. Että joku todella voisi ymmärtää minuakin. Kai se on sitten mahdollista, vaikken mä ole siihen oikein viimeaikoina kovinkaan paljoa uskonut.
- Jos lähdetään vaikka kävelylle? Ei sun kannata kiduttaa itseäsi täällä, mies sanoo, nosten seisomaan. Nousen myös, vilkaisten vielä mustanharmaaseen, lumiseen hautakiveen. Kunz asettaa kätensä olalleni, kääntäen hellästi minut kävelemään vierellään pois hautausmaalta.

Pian kävelemme eräällä, lumisella rannalla, pysähdytään siihen keskelle.
- Sinun pitäisi nähdä eräs asia, Kunz sanoo, vilkaisen mieheen kysyvänä. Tuo laskee kätensä kokonaan harteilleni, lähtien kulkemaan pois rannalta, kohti kaupunkia, pysähtyen erään kerrostalon eteen. Kerrostalo on juuri nyt tyhjänä, koska sen rakennus on vielä hieman kesken. Mutta ei kukaan aattona töitä tee.
- Tule. Kadut, jos et tule, mies sanoo, enemmänkin kehottaa, tarttuen toisella kädellään tikkaisiin. Värähdän, astuen hiljaa nielaisten ja kevyesti päätäni pudistaen taakse, vilkaisten ylös, lujasti värähtäen. Ja ei varmasti. EI.

- Christian. Ei tarvitse pelätä. Olen kanssasi, mies hymyilee hieman, lähtien sitten nousemaan tikkaita. Hullua. Se aina niin järjestelmällinen ja tarkka, sekä kunnollinen mies, saa tälläisen hullun idean. Onkohan hänessä muitakin pimeitä puolia? Pian kuitenkin tajuan kiipeäväni perässä. Kun olen katon reunalla, suljen tiukasti silmäni. Tuuli puhaltaa voimakkaasti vasten kasvojani.
- Avaa silmät, Kunz kehottaa, kuiskauksella, astellen taakseni. Kun en tee mitään, mies asettaa molemmat kätensä lanteilleni takaata. Värähdän pienesti, mutta hiljaa hengähtäen kuitenkin raotan silmiäni, räpytellen niitä pari kertaa, tuulesta, ja silkasta hämmennyksestä.
- Eikö ole upeaa, Christian?

Haukon henkeäni. En sille, että olen niin korkealla, katon reunalla, vaan sille, mitä nyt näen. Kaupungin valot loistavat juuri aattoyössä. Hiutaleet lentelevät, melkein jopa tanssivat tuhansien katuvalojen ja jouluvalojen joukossa. Käännyn Kunzin puoleen, oikein hitaasti.
- Miten voit yksinkertaisesti tulla tänne? Kuiskaan. Miehen kädet ovat yhä lanteillani, ja sisälläni kihelmöi. Lunta satelee yhä aika reippaasti. Kunz painaa minut itseään vasten, painaudun siihen, lämpimään, kietoen käteni miehen niskan taakse. Vaivoin voin hengittää. Jännittää, kuin pikkupoikaa.
- Joskus kauneuden eteen on oltava järjetön, mies sanoo, hiljaa. Tosin en enää kuule sitä, kun painan suudelman tuon huulille - eikä mies mua mitenkään pahemmin vastustele. Käteni kulkee tuon lyhyissä, karheissa hiuksissa, kun mies itse siirtää toisen käden lanteiltani, selälleni. Nojaudun tuohon, kuin jopa viimeiseen oljenkorteen yksinkertaisesti. Pelkään, että pettäisi jalat uudelleen alta. Tosin niin ei käy. Kunz kyllä pitää pystyssä, vaikka mitä tapahtuisi.

Kun suudelma on kestänyt jo muutaman minuutin, me irrottaudutaan toisistamme. Huulillani tosin kihelmöi edelleen. Painan pääni vasten miehen rintakehää, kääntäen katseeni taivaalle. Tähdet tuikkii. Meille kahdelle. Mietin, kuinka pitkään tämä onni kestäisi.
- Rakastatko minua?
- Mitä?
- Kysyin, että rakastatko minua?
- Aina. Rakastathan sinä minua?
- Tietenkin, hölmö.
- Sen ainoastaan halusinkin kuulla, Christian..

..Perjantai 11.12.2009 17:59

JOS KOPIOIT TÄMÄN 5 MINUUTIN SISÄÄN,
SEURAAVASTA VIIKOSTA TULEE ELÄMÄSI PARAS

Voisitko seurustella jonkun kanssa? - Mahdollisesti 8D
Ajattelet jotakuta, eikö niin? - Ajattelen..
Mitä suunnitelmia sinulla on huomiseksi? - Hmm dataa
Oletko tyytyväinen nykyiseen elämääsi? - No en ihan
Mitä teit viime yönä? - Nukuin, näin unta. Heräsin.
Kännykkäsi viides viesti? - Poistin just viestit
Nukuitko viime yönä omassa sängyssä, jos et missä sitten? - Ju
Montako paitaa sinulla on päälläsi nyt? - 1
Ikkuna- vai käytäväpaikka? - IKKUNA!!
Mitä teit viime uutenavuonna? - Oisko raketteja katellu? 8D
Onko joku ihastunut sinuun? - Tuskin
Onko joku jota et koskaan unohda? - On..
Onko sinulla ystävä jolle voit kertoa asioita ja olla varma että hän ei kerro eteenpäin? - Toivonmukaan, oon kertonu nii veeitun ison salaisuuden
Kenen kanssa tekstailet useimmiten? - Mmh jaa?
Aiotko vielä aikuisenakin asua samalla paikkakunnalla kuin nyt? - En tiiä
Kuka viimeksi soitti sinulle? - Mutsi
Kuka viimeksi lähetti sinulle tekstiviestin? - P A U L A .
Luonne vai ulkonäkö? - Luonne
Viimeisin tärkeä tapahtuma? - MM öö öö ö öö ö ? ?? ?

Siskokulta <3Torstai 10.12.2009 18:00




TEE TÄMÄ JOSTAIN SINULLE TÄRKEÄSTÄ HENKILÖSTÄ TAI KUOLET HUOMENNA !
1.Oletteko riidelleet kertaakaan ? - Vähän tullu tapeltua 8D
2. Tietääkö hän kaiken sinusta? - Joo
3. Entä voitko kertoa hänelle asioita joita et voi muille kertoa? - Joo 8D
4. Tietääkö hän ihastuksesi? - Ei
5. Kuka on hänen paraskaveri ? - Isosisko 8D . Eli minä.
6. Minkä maan kulttuurista hän pitää erityisen paljon ? - Varmaa ihan Suomi
7. Kuka hän on ? - PIHLA MUSSUKKA RAKAS PÖHLÄSENI <3
8. Mikä on hänen kengännumeronsa ? - Pieni
9. Onko hän pitkä ? - Pätkä 8D
10. Hänen silmiensä väri ? - Sama kun mulla <3
11. Jos hänellä on sisaruksia tiedätkö heidän nimensä ? - En nyt mitenkään muista 8D . Joku Meri
12. Hänen lempivärinsä ? - Oisko keltane?
13. Millainen hänen musiikkimakunsa on ? - Lastenlauluja 8D
14. Milloin viimeksi näit häntä ? - Muutama viikko sitte.. Mut huomen taas <3
16. Parasta hänestä ? - Se et se on mun sisko , tietenkin 8D !
17. Mitä hän vihaa ? - Mua, sillon ku oon veemäinen
18. Mitä hän rakastaa ? - MUA 8D
19. Sano joku häntä kuvaava lause: - Kultakimpale on.
20. Oletko nukkunut hänen vieressään koskaan ? - Jjuu <3
21. Syökö hän mitä tahansa ? - Ei 8D
22. Mikä on hänen lempiharrastuksensa ? - Keinuminen? 8D Tai leikkiminen? 8D
23. Osaako hän laulaa ? - Yritys on toisinaan liiankin kova
25. Mikä saa hänet raivostumaan ? - Mm mä 8D
26. Omistaako hän puhelinta ? - Ei .
27. Mitä lemmikkejä hänellä on ? - Mm Severi
28. Juoko hän alkoholia ? - Ei nyt ihan vielä 8D
29. Jos sinulle itsellesi tulisi kauhea rahapula, auttaisiko hän sinua ? -Jos sillä ois rahaa 8D
31. Jos sinä joutuisit sairaalaan, olisiko hän ensimmäisien joukossa katsomassa vointiasi ? - Varmasti .
32. Hulluin muistosi joka liittyy häneen ? - Liikaa <3
33. Uskaltaako hän itkeä jos sinä olet näkemässä ? - Joo. 8D
34. Oletko ikinä ollut hänen kanssa samalla luokalla - Ehen ; (

</3Tiistai 08.12.2009 18:52

I don't want a lot for Christmas
There is just one thing I need
I don't care about the presents
Underneath the Christmas tree
I just want you for my own
More than you could ever know
Make my wish come true
All I want for Christmas is you

I don't want a lot for Christmas
There is just one thing I need
And I don't care about the presents
Underneath the Christmas tree

I don't need to hang my stocking
There upon the fireplace
Santa Claus won't make me happy
With a toy on Christmas day

I just want you for my own
More than you could ever know
Make my wish come true
All I want for Christmas is you

I won't ask for much this Christmas
I won't even wish for snow
And I, I just wanna keep on waiting
Underneath the mistletoe

I won't make a list and send it
To the North Pole for St. Nick
I won't even stay awake
To hear those magic reindeer click

Cause I just want you here tonight
Holding onto me so tight
What more can I do
Oh baby, all I want for Christmas is you

All the lights are shining
So brightly everywhere
And the sound of childrens'
Laughter fills the air

And everyone is singing
I hear those sleigh bells ringing
Santa won't you bring me
The one I really need
Won't you please bring my baby to me, quickly

I don't want a lot for Christmas
This is all I'm asking for
I just wanna see my baby
Standing right outside my door

I just want you for my own
More than you could ever know
Make my wish come true
Baby, all I want for Christmas is you

All I want for Christmas is you, baby

</3Maanantai 07.12.2009 22:01

Salaisuutta rakkauden paljasta en
Kenelle kertoisin sen
Mä puhun niitä näitä vaan
Kun me kohdataan
En voi paljastaa

Kaikki ystävät on kai jo arvanneetkin sen
Mä vaikenen ja kerro en
Koskaan

...Maanantai 07.12.2009 22:00

Honestly what will become of me
Don't like reality
It's way too clear to me
But really life is dandy
We are what we don't see
Miss everything daydreaming

Traveling I always stop at exits
Wondering if I'll stay
Young and restless
Living this way I stress less
I want to pull away when the dream dies
The pain sets in and I don't cry
I only feel gravity and I wonder why

And the sun was wondering if it should stay away for a day
Till the feeling went away

And the sky was falling and the clouds were dropping
And the rainfall forgot how to bring salvation

Nyt Kuolen VuoksesiPerjantai 04.12.2009 21:27

(Sebastianin PoV.)

Vettä valuu pitkin mun niskaa ja kasvoja, alunperin se oli lunta, mutta sulaahan sekin aikanaan vedeksi. Kaikkihan täällä sulaa aikanaan pois. Maapallolla mikään ei ole ikuista. Ehkä jossain toisaalla on. Vilkaisen tummalle yötaivaalle , lunta tulee rauhalliseen tapaan. Hengähdän hiljaa. Yllättäen reippaita miehen askelia kuuluu takaatani. Mä tunnistan ne kyllä. Miten mä voisin olla tunnistamatta? Kyllä mä oon sua ajatellut. Taukoamatta.
- Mitä sä Kari haluut? Huokaan syvään, yrittäen pitää ääneni tasaisena, enkä anna sen väristä. En käänny ympäri, vaikka haluaisin vaan ripustaa käteni tuon miehen kaulaan ja olla siinä ikuisuuden. Kari on ihminen, joka merkitsee mulle niin helvetin paljon. Juuri siksi mä en halua sen seuraavan mua tässä yössä. Jos karille nyt tapahtuisi jotain, mä en voisi ikinä antaa sitä itselleni anteeksi. En koskaan, tiedän sen jo nyt. Siksi toivon, että mies olisi mahdollisimman kaukana musta juuri nyt.
- Mihin sä oot menossa, keskellä yötä? Oot sä taas jossain vaikeuksissa? Kari tivaa, kävellen pian mun kohdalle, katsoen mua, suoraan silmiin. Miehen tummiin hiuksiin on satanut luntam ja silmät tarkkailevat mua. Mä en voisi kieltää mitään siltä katseelta, en yhtään mitään. Puuskaan hiljaa käteni, puraisten huultani. En mä halua. Mä en halua hyvästellä. En Karia.
- Yks tyyppi, Heiskanen on päässyt vankilasta. Just se Heiskanen, joka kaappas mutsin. Että mä luultavasti kuolen tänäyönä. Anna mun olla, kivahdan, koittaen lähteä eteenpäin, ilman sua. Mä vaan pelkään puolestas ihan saatanan paljon suoraan sanottuna . Heiskanen voi tehdä mitä vaan. Ja kyllä säkin, Kari, sen tiedät. Tiedät varmasti.
- En mä sua nyt yksin sinne päästä! Mä en anna sen hullun tappaa sua. Sebastian, mä välitän susta! Kari parahtaa, värähdän pienesti, mieheen vilkaisten. Me ollaan vaan riidelty viime päivät. Mutta sitä mä en ole halunnut. Aina mua on sattunut, jos mä olen kuullut sen huutavan itselleni. Tai mikä pahempi, huutanut Karille jostain aivan mitättömästä aiheesta, jolle me voitaisiin jopa mahdollisesti nauraa myöhemmin. Ellei elämä yrittäisi viedä meitä väkisin eri suuntiin.
- Ja mä välitän susta, helvetti! Koita nyt jo Kari tajuta! Just siks mä astelen nyt tonne Heiskasen kellariin yksin, älähdän, Kari nappaa mua olkapäästä. Enkä mä sille voi mitään. Se on mua vahvempi, ja isompi. Vilkaisen hiljaa mieheen, enkä saa enää irrotettua katsettani niistä silmistä. Kun mä edes ajattelen, että mä en enää näkisi niitä koskaan. Se ajaa mut palasiksi, nopeasti ja tuhollisesti.

Tajuan miehen toisen käden olevan kyljelläni, ja toisen toistaiseksi vapaana, pimeässä illassa. Kunnes Kari ottaa mun toisesta kädestä omalla kädellään kiinni. Kuin tanssiote. Paitsi että me ei tanssita, vaan seistään paikallaan kellarin pihalla. Hengähdän hiljaa, mutta en liiku mihinkään. Karin pehmeä käsi sykkii mun kättä vasten, toinen käteni on tuon kädessä, ja toisen käteni kiedon miehen niskaan. Huokaan hiljaa, enkä saa käännettyä katsettani pois. Jos mä en enää ikinä näkisikään noita kasvoja. Mä aion viedä ne mukanani ikuisuuteen. En aio unohtaa ainuttakaan pistettä tossa miehessä. Kari laskee hieman päätään, painaen lopulta huulet huulilleni, mua suudellen. Ensimmäisen kerran, ja luultavasti myös viimeisen. Tuon käsi siirtyy haromaan mun hiuksia. Annan itseni hetkeksi antautua siihen tilaan, josta olen haaveillut pitkään. Lopulta astahdan pois otteestasi, juosten kellarin ovelle. Kääntyen katsomaan olkani yli, sinua, viimeisen kerran. Viimein olet tajunnut pysähtyä paikoillesi, etkä yritä itsepäisesti tulla perääni. Usko pois, se on sinun parhaaksesi.
- Älä unohda mua koskaan, kuiskaan hiljaa, mies pudistaa päätään vastaukseksi, ja ensimmäistä kertaa elämäni aikana mä näen tuon ruskeissa silmissä kyyneleitä. Astelen sisään kellariin, omissa silmissäni kyyneliä. Heiskanen. Ase. Tottakai on. Ase. Ase, jolla se aikoo tappaa mut. Hengähdän hiljaa, astuen automaattisesti pari askelta taaksepäin, ja samalla mä toivon sun olevan jälleen vierelläni. Mun ei tarvitsisi pelätä.
- Älä nyt mee mihinkään. Leikitään vähän, Heiskanen virnistää, painaen mut seinää vasten ja laskien aseen ohimolleni. Heiskanen on valmis tappamaan mut, tiedän sen. Ja se on niin vihainen, että joutui mun takia vankilaan. Kuuluu pieni napsahdus, kun tuo lataa aseen. Kuuluu pamahdus, ei aseesta, vaan siitä, että ovi paukahtaa auki.

- IRTI SIITÄ. Sä voit tappaa mut, mutta Sebastianiin et KOSKE! Karin voimakas ärähdys kantautuu mun korviin. Ei. Mä käskin sitä pysymään poissa. Ja mitä se tekee? Ryntää paikalle leikkimään sankaria, kun se oikeasti voi saada surmansa. Ton miehen päässä ei kyllä liiku yhtään mitään. Paitsi että, jos joku uhkaisi Karia, mä olisin valmis puolustamaan viimeiseen asti. Yksinkertaisesta syystä. Mä rakastan sitä.
- On se vaan niin hienoa, että tollasia ritareita on vielä olemassa. No, Sebastian. Henki vai elämä? Kuka on kuolemanoma? Sinä, vai tämä ritari? Heiskanen virnistää, Kari katsoo mua syvälle silmiin. Hulluhan se mies on, jos tosissaan uhraisi henkensä mun puolesta. Tosin vähintään yhtä hullu, ellen kymmenen kertaa hullumpi, voisin mäkin olla tälläisessä tilanteessa.
- Ennemmin minä. Todellakin. Mut anna mulle minuutti, pyydän hiljaa. Heiskanen nyökkää, laskien aseen ohimoltani. Astelen Karin luo, vetäen tuon syrjempään nahkatakin kauluksestA: Miehen kasvoilla on erittäin epäuskoinen ilme. Hengähdän hiljaa, pudistaen päätäni kevyesti.
- Sä et voi antaa sen tappaa itseäs. Sebastian, ei, ei! Mä en voi ikinä antaa anteeks, jos mä nään sun kuolevan, Kari sanoo, laittaen molemmat kätensä olkapäilleni. En suostu enää katsomaan silmiin, jotka olen jo kerran hyvästellyt, joten tyydyn tuijottelemaan mielenkiintoista seinää, puuskaten kevyesti käteni, ja nielaisten jopa.
- Älä sitten katso. Pistä silmät kiinni. Silloin kaikki paha on poissa. Muista se, kuiskaan hiljaa, luoden katseen vielä kerran miehen silmiin. Kyyneleitä on mun omissa silmissäni. Heiskanen vilkaisee muhun, odottavasti. Kari vetää mut itseään vasten, halaten tiukasti, kiedon käteni vielä kerran tuon niskan taa, painaen hellästi itkien pääni, kasvoni tuon rintakehää vasten.
- Hyvästi sitten. Mä odotan sua kyllä. Taivas on paikka, jonne säkin joskus tuut. Mä rakastan sua, Kari Taalasmaa, kuiskaan, hiljaa laskien käteni. Joskus on vaan pakko päästää irti. Astelen pian Heiskasen eteen. Tuon silmistä hohtaa pieni epätoivo, ei sekään tätä haluis pakolla tehdä. Nyökkään hiljaa, sulkien silmäni.
- Tee se nopeesti ja kivuttomasti, pyydän hiljaa. Mies tietää, mitä mä tarkoitan. Yksi laukaisu, ja mä olisin poissa. Yritän olla miettimättä tilannetta, mutta automaattisesti käteni painuvat nyrkkeihin, ja kyyneleitä vuotaa pitkin silmiäni, poskia rullaavat oikein alas. Laukaus kuuluu, ja ainoa ajatus, mikä mun mielen täyttää, on Kari. Kunnes mä kaadun elottomana kylmään, kosteaan betonilattiaan, vaikka vielä hetki sitten lepäsin Karin käsivarsilla..

Heaven is a place nearby
So I won't be so far away
And if you try and look for me
Maybe you'll find me someday
Heaven is a place nearby
So there's no need to say goodbye
I wanna ask you not to cry
I'll always be by your side



(Karin PoV.)

Päivät meni ohi. Mä vaivoin edes tajusin sitä. Viikkojakin meni. Mutta mä en unohtanut. Mä en unohtanut sitä, että annoin sun kuolla mun silmien edessä. Kaikki on jatkanut eteenpäin. Jopa sun äitisi. Nyt on jouluaatto, sun kuolemasta on kolme viikkoa. Mä seison hiljaa sun haudallasi, enkä sano sanaakaan. Ei sun seurassa muutenkaan ikinä pitänyt olla kokoaikaa äänessä. Sä ymmärsit aina, ilman että mä edes puhuin. Mutta nykyään mä en tee muuta, kuin ajattelen sua. Mä muistan niin elävästi, miltä sun huulet maistui. Ja miltä tuntui kuljettaa sormia sun sileiden, pehmeiden, ruskeiden hiusten läpi, kun tiesin sen kerran viimeiseksi. Se, kun mä kosketin sun niskaa hellästi sormillani, ja tunsin, miten sä vaan painauduit tiukemmin mua vasten. Nyt mun syli on kylmä, ja nahkatakilla ei ole virtaa. Ei mulla ole kylmä. En mä helvetti tunne enää mitään muutakaan.

I entered the room
Sat by your bed all through the night
I watched your daily fight
I hardly knew
The pain was almost more than I could bear
And still I hear
Your last words to me


You just faded away
You spread your wings, you had flown
Away to something unknown
Wish I could bring you back
You're always on my mind
About to tear myself apart
You have your special place in my heart, always


And even when I go to sleep
I still can hear your voice
And those words
I never will forget

Kai se on pakko 8DPerjantai 04.12.2009 01:32

1.Laita sormi nenäsi päälle
2.Pidätä hengitystäsi 5 sekunttia.
3.Sano ihastuksesi/rakkaasi nimi.
4.Kyseinen henkilö pyytää sinua ulos ensiperjantaina
5.Huomenna on elämäsi paras päivä.
6.Jos et kopioi tätä päiväkirjaasi,huono onni seuraa sinua koko loppupäivän ajan,ja kuolet viikon sisällä.

<3 8DPerjantai 04.12.2009 01:24

Aso Alanso vahvisti sinut kaverikseen Facebookissa...‏
Perkeleen koira. Kiitos sen, nämä kaksi miestä makasivat nyt. Toinen, tukevampi makasi pienemmän päällä, ja nämä olivat uppoutuneet katsomaan toisiaan silmiin. Pienempi leikki toisen kravaatilla hajamielisesti.
"Onko se vinossa?" Toinen kysähti, epäilevästi.
"Ehkä hieman. " Kuului , hiljainen vastaus.
" Enkös minä yleensä ole se järjestelmällisempi ja tarkempi ? " Toinen jälleen hymähti , alla oleva mies käänsi kirkkaat, kristalliset, miltei turkoosit silmänsä häneen.
" Ehkä . " Vastasi turkoosisilmä jälleen.
" Osaatko enää muuta sanoa, kuin ehkä? " Toinen naurahti hiljaa.
" Ehkä .. " Vastasi taas kirkassilmä . Hänen kasvonsa olivat lähellä toisen miehen kasvoja, ja hengityksen pystyi tuntemaan iholla.
" Sinä olet kaunis , läheltä . " Toinen toisti.
" Shh .. " Alempi vaiensi
" Ehkä on parempi, että emme sano mitään.. " Aloitti päällä makoileva.
" Ehkä . " Myönsi jälleen toinen , sulki silmänsä, ja tunsi huulet huulillaan.

Siinä siis tollanen pieni juttu, että mitä OIKEESTI tapahtui 2.12 8D