IRC-Galleria

ei brantskutalallaa mikä pvä ollu..
Tänään vein mun kaks kymmen-kuista poika kania (tamsu & Tiuhti) kastroitavaks. Ei niin ku suinkaan ollu hermostunu olo ku ikinä ei voi olla varma mitä tapahtuu, et kuolema ei oo poissuljettu juttu... hyvin leikkaukset meni vaikka oli mennä järki ja hermot moneen kertaan odoteltaessa.
Ku päästiin himaan, pojat rupes siitä sit pikku hiljaa liikkumaan ja voitiin laittaa ne häkkiin. Rupesivat hyvin syömään joten uskalsin jättää ne yksinään. En voi sanoin kuvailla miten helpottunu oon et kaikki meni hyvin. En tiedä mitä olisin tehny jos jompi kumpi olis menehtyny.. En vain halua menettää elukoitani, on ne sen verran tärkeitä. Onneks ei hetkeen tarvi tuollaisia juttuja olla.. Voi huh huh, ei muuta voi sanoa.......