IRC-Galleria

Tänään piti:
-siivota
-korjata johtopäätökset ja muutkin, mitä korjattavaa seminaarissa ehdoteltiin
-hakea uusi kamera
-käydä töissä

Sen sijaan:
-keskustelin kämppiksen kanssa kaikesta
-yritin penkoa netistä, että miltä mahdollinen dm-deitti näyttää. Ei selvinnyt.
-jäljitin kameran Tampereen seudun jakelukeskukseen, eikä se siis ollut noudettavissa.
-kävin tekemässä viidenneksi viimeisen työvuoron, ja vuoro venyi VAIN 45 minuuttia.
-ostin ruokaa. Enkä ostanut juustoa, koska täytyyhän ihmisen selvitä ilman juustoa. Jää nähtäväksi...
-luin DM-foorumia.


ETTÄ:
Huomennasittensiivotaan, javiimeistelläängradujapalautetaanse ja haetaankamera ja leikitäänsilläilta.

On niin onnellista, kun tulee kotiin, kun työpäivä on kestänyt 2 tuntia enemmän kuin pitäisi, pahalla tuulella ja väsyneenä ja vihaten ihmisiä. Ja asiat muuttuvat yhtäkkiä paremmiksi, kun saa laittaa päälle pehmeän ja lämpimän kylpytakin, syödä vatsansa täyteen, juoda kahvia, juoda viskitotia, ja keskustella maailma selväksi kämppiksen kanssa 4 tuntia ja saada 5-6 oivallusta maailmasta, elämästä ja itsestään.

Minun piti tulla kirjoittamaan suuria filosofisia asioita kaikesta tästä keskustelusta, mutta miksi turhaan, kun ne on jo käyty läpi.

Eilen oli pikkujoulut, ja pikkujouluista seuraa krapula. Heräsin puoli yhdeltätoista ensimmäisen kerran, kun ystävällinen nainen tiedusteli haluaisinko tilata Katso-lehteä. Kieltäydyin tokkuraisesti. Seuraavan kerran heräsin puoli yhdeltä. Silmät sain auki puolittain ja tihrustelin hämärää huonetta. Nälkä ajoi keittiöön, ja keitin kädet täristen tulisen nuudelikeiton. Harkitsin seuraavaa liikettä.

A) voisin imuroida ja siivota vessan. Olisihan se tuskallisen nihilististä aluksi, mutta sen jälkeen olisi hyvä mieli, ja voisi nukkua maailman loppuun asti.
B) voisin lukea hesarin ja istua koneen ääreen viimeistelemään opinäytettä. Olisihan se aika ikävää, mutta eiköhän se onnistuisi.
C) voisin arpoa xboxilta elokuvan, ja koteloitua katsomaan sitä ryystäen äänekkäästi tulista nuudelikeittoa, ja miettiä sitten kykenenko tekemään mitään.

Valitsin yllättäen C:n. Katsoin typerän semifuturistisen tehostespektaakkelin, jota oli yritetty pehmentää vuosisadan vaihteen New York -retroilulla. Elokuvassa oli kaunis mies, mutta se ei juuri sykähdyttänyt. Seuraavaksi keitin lisää nuudelikeittoa, ja laitoin toisen, tällä kertaa täysin futuristisen nörttifantasian pyörimään. Muistelin, että elokuvassa alakulttuuripiirit olivat huomiotaherättävämpiä, hahmot pukeutuivat hienommin ja musiikki oli parempaa. Petyin, mutta oli siinä onneksi muutama hyvä kohta, pari hyvää repliikkiä, yksi hyvä asukokonaisuus ja yksi edelleen hyvä biisi. Kai se oli ihan hyvä leffa loppujaan. Joskus.

Kämppis tuli kotiin. Rapsuttelin itseni irti peitoista, ja pukeuduin. Pyöräilin nihkeästi kauppaan, jossa hiippailin pitkin käytäviä huppu syvälle päähän vedettynä katse lattiassa. Postissa painoin pääni vielä syvemmälle hartioiden väliin, ja puhuin käheällä äänellä.

Kotona järjestin huoneeni. Uudet kengät on orgastista! Krapula katosi niiden myötä. Nyt koteloidun lukemaan lemppariandrogyynihomostani, joka vaihtaa väriä.

Huomenna voi tehdä juttuja.

Kirjoitin johtopäätökset hupsista vaan valmiiksi, vaikka eilen takkusikin aika raskaasti. Eli tällä hetkellä on kaikki kappaleet, mitä koko hoitoon tulossa, olemassa. Muutamia on täydennettävä jonkin verran, mutta kyse ei ole enää kuin yleisestä siistimisestä. Vähänkö mahtavaa! Kyllä sitä näköjään saa juttuja valmiiksi, eikä ole vielä edes joulukuu!

State of the thesis:

Oikolukua vaille valmista
-Johdanto
-Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat
-käsitteet
-teoriaosuus
-tulokset
-johtopäätökset

Muokkausta jonki verran:
-tutkimusmenetelmät
-aineiston hankinta ja analyysi
-pohdintaa

Puuttuu kokonaan:
-tiivistelmä

Yhteensä 66s + 4 liitesivua

NICE!!

Käykääs huviksenne katsomassa hyvä Bondi! Aivan. HYVÄ Bondi!

Alkukohtaus oli todella hieno. Ja joo Daniel Craig näyttää ehkä tylsältä brutelta, mutta kyllähän se vetää sen pakollisen äijätouhun niin paljo paremmin, kun Brosnan. Elokuvan alkupuoli muutenkin oli niin tajutonta tykitystä, että melkein pysyin penkissäni. Väkivalta näytti siltä, mitä se onkin: tylyä, sotkuista ja rumaa. Dialogi oli hetkittäin mieltäräjäyttävää, ja enimmäkseenkin kelvollista. Elokuvan keskivaiheessa alkoi tökkimään lähinnä typerästi tehdyn pokerikohtauksen vuoksi eikä elokuvan loppu päässyt enää missään mielessä alkupuoliskan tasolle. Mutta kyllähän se silti vaan oli niin hyvä, että ei siitä pääse yli. Kaikki typerät bond-jutut autogadgetteistä friikkipahiksiin oli läsnä, koska se nyt vaan on Bond-elokuva, mutta niitä ei viety missään vaiheessa yli. JA SE PAHIS!!!!! Grau... mahtava tyyppi, mutta ei silti mikään käsittämätön "evil deeds"-mörkö, vaan inhimillinen älykäs ja kuitenkin tavallinen rikollinen. Mahtavaa! En tiedän onko se vaan minä, mutta Marilyn Manson hiipi koko ajan mieleen Le Chiffre-kohtauksissa. Mads Mikkelsen... Ummm.

Tykkäsin.

-Järkytyin, koska Juice kuoli perjantaina.
-Melkein oksensin jännityksestä, koska otin lopultakin sen tatuoinnin, mitä olen uhonnut.
-Petyin, koska koko tatuointi oli ohi hetkessä, eikä se juuri sattunut, enkä saanut mitään katumuskohtausta jälkeenpäin.
-Ilostuin, koska kuvasta tuli kaunis, ja se sopii siihen kuin tikun nokkaan.
-Helpotuin, koska kahvipöytäkeskustelussa selvisikin, ettei ihmisillä oikeasti ole mitään valinnanvapautta.
-Väsyin, koska kirjoitin 10 sivua esseetä vihoviimeisen opintoviikon keräämiseksi.
-Hermostuin hiiteen, koska sovin ensi viikolle treffit jonku ääliön kanssa ihan vaan siitä syystä, että on annettava ihmisille mahdollisuus ja oltava ennakkoluuloton.
-Sain lopultakin teoriaosuuden valmiiksi: 21 sivua, ja lukemattomia lähteitä. (Sanaleikki! HEHE)

Vähänkö on tyhjä olo. Mitä ihmettä teen itseni kanssa, kunhan saan koko hoidon valmiiksi?

jänskättää

Julista hätätila
Tule ja levitä tätä hätää
Ja vie meidät pois
Ja vie meidät pois
Ja tämä on loppu
Tämä on maailmanloppu

Meidän on aika saada ihme
Tule, on jonkin raamatullisen aika
Meidät viedään pois
Ja tämä on loppu
Tämä on maailmanloppu

Julista ikuista voittajuutta
Tule ja muuta historiaa
Ja vie meidät pois
Ja vie meidät pois
Ja tämä on loppu
Tämä on maailmanloppu

Eilinen oli varattu kirjoitusmaratonille, mutta lopulta en kirjoittanut mitään. Ensin paikkailin välejä kämppis2:n kanssa juoden kahvia, ja keskustellen ihmissuhteista. Keskustelusta ei selvinnut mitään uutta tahi merkittävää, vaan vatvoimme vanhoja jo loppuunkulutettuja aiheita poikaystävistä, seurusteluista yms. Mutta hyvää oli se, että erosimme hyvillä mielin toisen lähtiessä kotiinsa täysihoitoon, ja siispä voimme muistella toisiamme tulevaisuudessa hyvällä. Sitten yritin päivittää iPodin biisilistaa, mutta usb ei toiminut. JOTEN vietin seuraavat kaksi tuntia pää koneessa, aivastellen villakoirille, rapsutellen johtoja ja buuttaillen konetta. Sopivasti ennen töihin lähtöä sain usb:n toimimaan, uudet biisit soittimelle, syötyä ja kahviteltua. Töissä oli hirveä ruuhka, ja paljon porukkaa töissä, mutta emme silti päässeet kympiltä. Kotona pidin DM-sikermää, ja askartelin neljä tuntia kuvankäsittelyohjelmalla. Kämppis1 tuli kotiin jossain vaiheessa ja toi miehensä. Käyttäydyin sivistyneesti: pistin musiikin isommalle ja kaikki väliovet kiinni sen sijaan että en olisi käyttänyt sivistyneesti. En häiriintynyt. Ikävöin kissaa. Luin vielä ennen nukkumaanmenoa, ja ihastelin homoeroottisien kohtauksien olemassaoloa konservatiivisessa fantasiassa. Berliinin muuri voi sortua! Neuvostoliitto voi kaatua! Demokraatit voivat voittaa USA:n kongressivaalit, ja bulkkifantasian päähenkilö voi olla homo! Nukahdin ihan liian myöhään/varhain.

Eilinen siis oli turha, mutta tänään sitä vastoin olen ollut sosiaalinen ja ystävällinen kämppikselle ja miehelle. Mies on mukava. Kehtaakin! Nyt olen kirjoittanut tehokkaasti melkein 4 tuntia, ja saavutukset ovat:

-3 käsiteltyä lähdettä
-yksi pääkäsite ja 5 alakäsitettä lisää
-6 sivua tekstiä, joista
3 teoriaosuuteen
2 käsitteisiin
1 johtopäätöksiin

Seuraavaksi kirjoitan noin 10 sivua esseetä vihoviimeisestä kirjallisuuslähteestä, ja copypastetan siitä tärkeimmät teoriaosuuteen, kirjoitan vähintään 10 sivua johtopäätöksiä, kirjoitan pari sivua tutkimus- ja analyysimenetelmistä, ja korjailen ja viimeistelen loput osiot palautuskuntoon. Aikaa 2,5 viikkoa.

MUTTA NYT!!
Kaadan itselleni anteliaan viskin, käyn tupakalla ja pistän Devotionalin pyörimään.

EDIT: Ja kaikissa aineissaan ja inhimillisyydessään Dave Gahan on epäjumala, jota kumarretaan nurkkaan kohotetun alttarin ääressä. Saa osoittaa sormella!!

Nukuin univelat pois. Ja siivosin. Ja täydensin teoriaosuutta 2 sivua. Ja kävin töissä. Ja irtisanouduin. Life is good.