IRC-Galleria

näin unen, jonka jälkeen ainakin olen varma että olet siellä jossakin

My life was empty forever on a down
Until you took me, showed me around
My life is free now, my life is clear
I love you sweet leaf, though you cant hear

kun joukko ihmiskansan mieltensä tuskan takaa huutaa,
huutaa nimeä valonkantajan itseluomaansa pineyteen,
on vuosisatamme työ valmis, portit voidaan avata.

on litto välillämme arkkienkelten juonista punottu,
langoista kosmoksen neulalla Behemotin sarven.

salaa loosseissaan vanhurskaat viiniä juovat,
juovat gaalin maljasta,
ovat sanat huululla heidän,
totuus mielen syöveeissä

illuminatin portto,
uljaiden punaisten ratsujen veri virtaa,
on kaiken näkveä kolmas silvä avattu!

HALLELUJAH NOVUS ORDO SECLORUM
kaikki meidät huijattiin tähän mukaan
HALLELUJAH NOVUS ORDO SECLORUM
on planeettamme tuskanne voimasta rakennettu
HALLELUJAH NOVUS ORDO SECLORUM
alla heksagrammin he mammonaa omivat

jo lapsi sarvipään rintaa imee,
maidosta sen itsensä rakentaa,
nytkö jumalan tahto on toteutunut,
planeettamme kokeellinen tuho?

annuit coeptis, voima tulimerten,
kaikki kaunis palaa pois,
kierre kohtalo atlantiksen,

on aika uuden rodun rakennuksen,
aika maksimaalisen typeryyden,
sotikaa sotikaa heikot sielut,
nopeutatte tuhomme

HALLELUJAH NOVUS ORDO SECLORUM
kaikki meidät huijattiin tähän mukaan
HALLELUJAH NOVUS ORDO SECLORUM
on planeettamme tuskanne voimasta rakennettu
HALLELUJAH NOVUS ORDO SECLORUM
alla heksagrammin he mammonaa omivat



voi muuten olla hassua joidenkin mielestä yhdistää samaan lauseeseen hepreaa ja latinaa

Kaupungista kotiin tullessani koin bussissa aika surullisen, mutta tietyllätapaa erittäin huvittavankin tapauksen.

Viereeni istui joku afikkalainen kaveri, joka puhui puhelimeen. Hän puhui nopeasti ja paljon, sekä pitkään. Noin 10min puhuttuaan jostakin muutaman penkin päästä alkoi kuulumaan miehen huuto: "hei ugabugamies, voistsä vittu olla hiljaa, kun ei jaksa kuunnella tota sun kälätystäs!". Tämä afrikkalainen ei huomioinut siihen mitenkään, ja epäilen ettei hän edes tajunnut että joku huusi hänelle jotakin. Vähänajan päästä sieltä muutaman penkin päästä kuului sama huuto, eikä tämä afrikkalaismien vieläkään reagoinut mitään. Hetkenpäästä se suomalaismies nousee penkiltään, tulee siihen afrikkalaismiehen viereen huutamaan: "no jopas on neekerillä asiaa. Voisitko sinä saatanan mutiainnen pitää sen turpasi kiinni, kun ei tuollaista kälätystä jaksa kukaan täälä kuunnella!". Afrikkalaismies ottaa puhelimen pois korvaltaan, katsoo suomalaismiestä hieman hölmistyneenä sekä aavistuksen säikähtäneen näköisenä sanoen hieman huonolla suomenkielellä "anteeksi, voitko puhua hitaammin". Siihen suomalaismies vastaa "kuules nyt ollaan suomessa, ja täälä puhutaan perkele suomea niinkuin me suomalaiset sitä puhutaan. Saisit käydä sielä ugabugamaassasi vaikka kielikursseja ennenkuin tänne ihmisten keskuuteen tulet". Siinä vaihessaa minun on pakko sanoa sille suomalaismiehelle että rauhottuu nyt vähän, ja ettei hän voi kieltää ketään puhumasta kännykkään bussissa. Siihen hän vastaa että "mitä sinäkin saatanan hipiretku mistään tiedät. Ei minun isoisäni kuollut rintamalla sen takia että me jouduttaisiin katselemaan tuollaisia ugabuganeekereitä täälä meidän maassa, ja sietämään niiden ryöstelyjä ja raiskauksia saatana!". Tuo saa minutkin niin hämilleen että en voi kun hetken tuijottaa suu auki hölmistyneenä sitä suomalaismiestä. Yitän nopeasti keksiä jotakin repäsevää vasta-argumenttia tuohon, mutta hänen typeryytensä ja agessiivisuutensa saa minut vain jotenkin niin hämilleen että menen ihan lukkoon. Sitten hän ottaa rinnuksestani kiinni ja sanoo minulle "sinäkin saatanan hipinretale. taidat olla tuon homokaveri, ja sitten te paskiaiset levittelette aidsia täälä. Surmata teidät pitäisi". En saa suustani muuta sanaa kuin hölmistyneen "että siis mitä?". Siinä vaihessaa bussikuski pysäyttää bussin ja tulee heittämään tätä suomalaismiestä ulos. No tämä kuskikin näyttää olevan suvultaan jostakin aasiasta/lähi-idästä. Suomalaismies alkaa raivoamaan että "jaahas, nyt sit tuli teidän vinosilmähomokaveri teidän tueksi. Terroristihan tuo on saatana, aivan varmaan joku al-qaida tyyppi" ja samalla yrittää rimpuilla pois kuskin otteesta onnistuen siinä. Sitten onneksi siihen tulee hieman lihaksikkaaman näköinen suomalaismies, joka sanoo tälle toiselle suomalaismiehelle että "nyt saa riittää. Sä häiriköit täälä huomattavasti enemmän kuin tuo neekeri." He saavat sitten yhdessä kuskin kanssa heitettyä tämän pihalle. Siinä se sitten rimpuilee vastaan ja huutaa jotakin sekavaa isoisästään ja siitä miten hän kaatui rintamalla, ettei ryssät ja terroristit ym. paskiaiset ottaisivat suomea haltuunsa. Kun tapahtuma on ohi, niin tämä afrikkalaismies on aivan jähmettyneenä pari minuuttia paikoillaan, jonka jälkeen hän uskaltaa kysyä minulta englanniksi että mitä ihmettä äsken tapahtui.

en kyllä taas tiedä mistään mitään. Tuntuu että alkaa mieli taas sekoamaan liikaa ajatuksista. Olen taas väliaikaisesti hukannut sen näkökulman, josta näin kokonaisuuden. Takerrun vain ihmisten heikkouksiin ja typeryyteen miettien sitä, että ovatko ne vain piirteitä minusta itsestäni, jotka näen niin voimakkaasti muissa. Ihminen kun pitää muita ihmisiä niin useasti peilinään. Tukahdutan tunteeni ja ajatukseni korvaten ne kuuntelemalla cmx:ää ja keskittymällä A.W. Yrjänän runouteen. Loppujenlopuksi tajuan että ne samat tunteet ovat sieläkin, tai ainakin tulkitsen ne niin. Ja taas huomaan peilaavani tunteitani jostakin toisesta, jos en ihmisistä niin sitten runoudesta ja musiikista. Ehkä se on vain tämä syksy, joka tuo minun melankolisen persoonani esiin. Ehkä minulle tekisi hyvää olla hetken vain ja ainoastaan itseni kanssa, kaukana mistään muusta. Nykyisessä elämäntilanteessani siviilipalveluksen takia se vain on vaikeaa. En vain tiedä että sotkeeko yhteiskunta minäkuvaani, vai minäkuvani kuvaani yhteiskunnasta, vai sekäettä. Mutta sen tiedän, että jonkun koen nyt tässä olevan huonisti. En tosin aina, sillä välillä hahmotan kaiken selvästi ja ymmärrän kaiken syyn ja seurauksen. Välillä en ymmärrä yhtään mistään mitään, ja olen vain hämilläni kun miessäni harhailevat satunnaiset ajatukset ja tunnesekamelska jyrää minut alleen. Ehkäpä tämä tästä... ajallaan... joskus sitten. Sitten kun olen lopullisesti löytänyt sen mitä etsin. Vaan kun muistaisi aina mitä edes etsii. Sen ainakin tiedän, että hirveästi yritän löytää kaltaisiani ihmisiä, todistaakseni itselleni etten ole täysin yksin itseni ja ajatusteni sekä tunteitteni kanssa. Johtuukohan se sitten siitä, että alintajuntaisesti kaipaan jonkinlaista tukea, jonkinlaista tunnetta siitä että saan empatiaa. Sinäänsä se tuntuu mielestäni jotenkin heikkoudelta, enkä edes tajua miksi. Mutta sitten taas se tuntuu täysin ihmimilliseltä piirteeltä, sillä tiedän että jokainen ihminen enemmän tai vähemmän tekee samaa, toiset tiedostavat sen, toiset eivät

siinä vaiheessa kun 90% heidän jutuista liittyi Big Brotheriin, tajusin etteivät he ole ihmisiä...

se on niin ikävä huomata tulleensa niin monesti huijauksen kohteeksi, ettei oikein enään pysty luottamaan ihmisten vilpittömyyteen. Sitten vielä kun joku tulee kaiken lisäksi sanomaan että saan syyttää siitä vain itseäni, kun olen niin sinisilmäinen ja naivi. Mitä helvettiä? Minä vain uskoin ihmiseten olevan oikeasti parempia, halusin nähdä ne kuin itseni ja luottaa heihin. Nyt minulla on vain ihan humanoidi olo, että minun logiikkaan ei vain saa mahdutettua muiden ihmisten logiikkaa ja itsekkyyttä sekä omahyväisyyttä. Elänkö minä vain jotenkin jollakin ihan toisella tasolla, joka olikin vain minun uneni? Mitä tässä sitten pitäisi alkaa tekemään? Alkaa toimimaan samoin kuin muutkin, ja alentaa itseni yhtä eläimelliselle ja itsekkäälle, sekä sieluttomalle tasolle? Kun en vain voi tehdä niin. Se tuntuu minusta pahalta ja väärältä sekä moraalittomalta. En voi kyllä tehdä muuta kuin jatkaa vain uskossani, että jossakin on myös ihmisiä jotka pystyvät elämään vilpittömässä totuudessa ja osaavat hahmottaa maailmassa muutakin kuin oman itsensä ja turhat tarpeensa. Saatana asuu meissä ja voi valitettavasti hyvin. Mutta onnea se ei kenellekkään tuo. Katteettoman lupauksen vain, ja huijauksen jostakin muka tarpeesta.

En olisi vielä pari vuotta sitten uskonut puhuvani näin kirstityin termein. Olen vain älynnyt sen, että täälä meidän länsimaisessa kulttuurissa se on helppoa selittää niin asioita ihmisille

PAHAN ENERGIAN JATKUVUUS:

Kun saastuneiden sielujen seksuaaluenergiaa ylistimuloidaan, saaadaan aikaiseksi kontrollin menettäminen, sekä ihmisen irtautuminen intuitiosta. Se synnyttää ylilatausta ihmisen kolmen alimman chakran alueella, jolloin ihmisen seksuaalinen energia etsii jatkuvasti purkautumisen kohdettam juuri niinkuin nykyisessä yhteiskunnassa on käynyt. Sen (sekä ihmisen muun typeryyden ja välinpitämättömyyden) seurauksena syntyy suuret määrät uusia ihmisiä. Mutta millainen pohja tuo voi olla niille uusille sieluille jotka tänne inkarnoituvat? Jos hedelmöitys on tapahtunut lähtökohtaisesti vain ja ainoastaan ihmisen maallisen halun, sekä kontrolloimattoman energian seurauksena? Minkälaiset vanhemmat he voivat olla, joiden henkisen kasvun taso pohjautuu vain maallisen himon tyydytykseen ja materiassa kiinni oloon? On hyvin todennäköistä, että lapsi omaksuu nuo samat arvot sekä energiavirtaukset, sekä siirtää ne taas uusille sukupolville. Tuossa voisi olla yksi tekijä, jonka ansiosta nykyinen yhteiskunta on niin sieluton ja omahyväisyyttä ruokkiva mitä on. Ja mitä enemmän ihmiset toteuttavat omahyväisiä tekojaan seksuaalienergian kustannuksella, sitä enemmän me ruokimme pahan energian jatkuvuutta!

PAHAN JA HYVÄN ILMENEMINEN SEKSUAALIENERGIASSA:

Monet uskonnot ja pyhät kirjoitukset korostavat seksuaalienergioista pidättäytymistä. Pääasiallisin syy siihen lienee juurikin varjeleminen ihmiskunnan pahan energian jatkuvuudelta. Pohjimmiltaan siinä on kumminkin pelko siitä että mielihyvä ottaa ihmisessä vallan, sekä tukahduttaa ihmisen moraalin (eli sielun) äänen. Tuo pelko ei ole täysin turha, kuten aikaisemmin toin ilmi. Seksuaalisuus on yksi niistä ihmisen linkeistä eläimeen, sekä tekijä joka tekee meistä ihmisistä osan luontoa, samoin kuin eläimen. Eläimillä se vain on enemmän sidoksissa vaistoihin, eikä se ole niin tunnesidonnaista kuin ihmisellä, sillä se mikä tekee eron ihmisen ja eläimen välillä, on ihmisen laajempi ja monimutkaisempi tunneäly. On eläinlajeja, joilla se on hyvin lähellä ihmistä, esimerkiksi delfiinit ja joutsenet. Seksuaalisuus siis itsessään ei ole hyvää tai pahaa, vaan se on osa luontoa. Ihmisen motiivit, jotka linkittyvät ja täten ohjaavat sen energian ilmenemismuotoa, määräävät sen tason. Ylilatautuneen energian purkaminen vain ja ainoastaan omaa mielihyvää tavoitellen, ohjaa energiaa vain ihmisen sisäänpäin, eikä täten löydä koskaan päämääräänsä, eikä muuta muotoaan yhdistymällä toisen ihmisen energiaan. Se jää tasapainottomaksi. Siitä seuraa helposti se, että tuo tasapainottomuus ruokkii itseään, aiheuttamalla noidankehän. Silloin jäädään kiinni mielihyvään, ja unohdetaan seksuaalienergian sielu, jonka ihminen kehittyneen tunneälyn kautta pystyisi luomaan. Samoin kuin kaikkien muidenkin ihmisten tekojen motiivina pitäisi olla rakkaus, pitäisi sen olla perimmäisenä tarkoituksena myös seksuaalienergian ilmentämisessä. Tuossa tosin myös piilee itsehuijauksen vaara. Ihmisen on helppo pukea itsekkäälle himolle rakkauden vaatteet, sekä naamioida se niin hyvin, ettei loppujenlopuksi itsekkään enää hahmota enegian todellista muotoa. Sitä jokaisen pitäisi varoa, olemalla tietoisempi omasta itsestään, sekä tekojensa motiiveista. Hyvän energian ilmentäminen seksuaalienergian kautta vaatii tahdon kokea mielihyvää toiselle aiheutetun mielihyvän kautta. Käytännössä se tapahtuu niin, että rakkausenergia joka ihmisestä lähtee, kohdistetaan toiseen ihmiseen. Kun kumpikin osapuoli toimii samoin, saadaan aikaiseksi enegioiden yhdistyminen, sekä sitä kautta energiat ruokkivat toisiaan. Energia, jonka osapuolet lähettävät, tulevat pumerangin tavoin takaisin, mutta ovat silti yhdistyneet toisiinsa, jolloin energian muoto on täydentynyt. Kaiku on saanut vastauksen, yin ja yang on tasapainossa, ja heksagrammi luotu. Kahdesta energiasta on tullut yksi vahvempi enegia, jota uuden sielun inkarnoituminen, sekä ihmislapsen syntymä symbolisoi.

"Kuolemaakin katkerampi on nainen. Hän on pyydys, hänen sydämensä on ansa, hänen kätensä ovat kahleet. Jumalalle mieluinen hänet välttää, mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa."