IRC-Galleria

Blogimerkintä

- Vanhempi »

synnytysLauantai 21.10.2006 18:09

Maananataina 16.10 mentiin sairaalaan klo 8 käynnistämään synnytys. Tilanne oli vielä kovin epäkypsä, sormelle auki ja kaulaa 1,5cm. Klo 10 puhkaistin kalvot ja klo 11 alkoi tulla supistuksia n. 7min välein. 11.30 laitettiin oksitosiinitippa vauhdittamaan supistuksia. Se aloitettiin pienellä annoksella ja annosta lisättiin 15min välein. Muutaman tunnin päästä tippa oli menyt huonosti ja oksitosiini oli mennyt kudokseen ja mun käsi oli aivan turvonnut. Tippa piti aloittaa alusta toiseen käteen.
N. klo 14 supistukset alkoi olla niin kovia, että aloitin ilokaasun. Aluksi en uskaltanut oikeen ottaa sitä, mutta kun kätilö kannusti ja sattui, niin rupesin ottamaan ihan kunnolla :) Ilokaasu tehosi noin tunnin hyvin, sen jälkeen supparit oli jo niin voimakkaita että sattui vaan ja ilokaasusta tuli vaan ihan pölly olo.
Neljän aikaan lääkäri tuli laittamaan epiduraalin joka rupesi toimimaan tosi hyvin n. vartin päästä. Supistukset tuntui mutta ei sattunut enää. Epiduraalin vaikutus kesti pari tuntia. Tähän mennessä olin vasta 7 cm auki ja vauvan pään edessä oli vielä sellainen "lippa". Vähän aikaa piti kärvistellä kun tarkisteltiin tilannetta ennen kun laitettiin uusi epiduraali. Tässä vaiheessa vauva oli tulossa nenä edellä ja rupesi ponnistuttamaan sen takia ihan kauheesti. Kätilö yritti työntää "lippaa" kohun suulta pois edestä aina kun ponnistutti ja saikin sen lopulta pois. Toinen epiduraali ei enää tehonnut ponnistelun takia. Aikaa kului vielä pari tuntia, kun vihdoin olin auki 10 cm ja käskettiin ruveta ponnistamaan.
Ponnistuttaminen ei tuntunut enää niin kovalta kun aiemmin mutta yritin ponnistaa niin paljon kun vaan jaksoin. Tuntui ärsyttävältä kun ponnistuksen jälkeen vauva meni aina pikkaisen takaisin päin. Olin jo todella poikki.Välilihaa leikattiin vähän (3tikkiä). Vihdoin 19 minuutin ponnistamisen jälkeen iso poika syntyi <3

synnytys kesti yhteensä 9,5 tuntia

Poika sai kaikki 10 pistettä. Pituus 52cm, Paino 4100g, pipo 37,5cm Vauva oli todella ihana ja onneksi kaikki oli kunnossa <3

Synnytyksen jälkeen olin todella onnellinen vauvasta mutta oma kuntoni oli paljon huonompi, kun mihin olin varautunut. Synnytyksestä oli aiheutunut symfyysi. Häpyluuta ympäröivät rustot olivat löystyneet ja paikat rutisi liikkuessa inhottavasti. En päässyt sängystä ylös enkä voinut kääntää kylkeä itse. Lisäksi lihakset jaloista niin poikki, että vaan tärisi. Onneksi sairaalassa oli auttajia ja symfyysi on parantunut päivä päivältä. Uskallettiin lähteä jo torstaina kotiin. Käytän yöllä sellaista tukivyötä vielä.

Onneksi Mikko oli mukana synnytyksessä ja perhehuoneessa. En olisi jaksanut yksin!! <3



Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.