IRC-Galleria

Jäin kaipaamaan kaikkea aamulla, kun sut viimeksi näin. En kerinyt anntamaan viimeistä halausta joka olis tehnyt minut onneliseksi siihen asti kun seuraavan kerran nään sut jos edes nään enään... Tää on vähän surullista mulle, mutta sille tunteele en voi mitään mikä mulla on sua kohtaan.. Itkin aamulla suruja pois, kun sulle yhtä viestiä lähetin puhelimella jossa kerroin mitä ajattelin... Sä olet ainut joka saa minut murehtimista asioita jotka on mennyttä ja ajattelemaan tulevaisuutta, mutta onko mulla mitään tulevaisuutta? no sitä ei kukaan tiedä. En ole itekään siitä niin varma et olenko ite perillä mistään asioista vai onko tää vaan jotain ajattelua mun omassa päässä? No kait se sitten varmaankin niin on.. Muutama kaveri saa vaan nauramaan mut, mutta sä saat mut ajattelemaan asiat monella tavalla ja erilaisesti ja saat myös mut miettimään minkälainen tulevaisuus mulla on.. Sen mä sanon et en kestä tät enään kauvaa jos vaan nään sut muutamana päivänä enkä voi olla sun kansas koko päivää tai edes vähäsen aikaa, että saisin tunteeni purettua. Ällkää hermostuko mulle tai menetän loputkin kaverit mitä mulla on jos niitö on edes enään jälljellä kovin montaa.. Hyvin allko tääkin uusvuos. Anteeksi jos tää loukkaa joitakin, mutta oli johonkin pakko sellvittää päätäni, kun sitä särkee ja en oikein uskalla ihan suoraan päin naamaa sanomaan, kun siitä ei tulis kuin kauhea sota pystyyn...

Olis mukavaa tavata vähän useaminkin..