IRC-Galleria

Mikä on elämän tarkoitus? Tämä arvoitus on kautta aikain mietityttänyt niin suuria filosofeja kuin arkielämän sankareitakin. Oma pohdintani johtaa nopeasti kysymykseen yksilön ja yhteisön vuorovaikutussuhteista. Onko tarkoituksemme elää itseämme vai yhteisöämme varten, ja onko mahdollista löytää se kultainen keskitie, jonka varrella löytäisimme itsemme ja samalla paikkamme muiden joukosta? Pitääkö meidän uhrata elämämme työnteolle yhteisen hyvän puolesta vai onko meidän luvallista harhailla hetki vain itseämme varten?

Kolumbus ja Odysseus pohtivat yhteisön odotuksia ja niihin vastaamista Turkka Suomisen runossa, joka ilmestyi Hetken aikaa –kokoelmassa vuonna 1969. Kolumbus kysyy Odysseukselta mitä tämä teki, kun hän itse löysi Intian. Odysseus vastaa vain harhailleensa. Kolumbuksen puheenvuorossa kuuluu yhteiskunnan olettamus työnteosta ja jonkin merkityksellisen saavuttamisesta. Odysseus ei suinkaan osoita välinpitämättömyyttä sanoessaan vain harhailleensa, vaan hän ymmärtää yksilönä sen, ettei yhteisö anna arvoa muulle olemiselle kuin työnteolle ja jonkin konkreettisen saavuttamiselle. Tulkintani mukaan Suomisen runo asettaakin juuri tuon järkkymättömyyden ja tympeän suhtautumisen esimerkiksi yksilöiden hengellisiin pyrkimyksiin kyseenalaiseksi. Olemmeko me muka vain koneiston osia, joiden on hiljaa toteltava annettuja käskyjä. Miksi harhailu on pahasta?

Turkka Suomisen runon voi liittää itselleni ajankohtaiseen pohdintaan välivuoden pitämisestä. Kolumbuksen kyselyiden kaltaisesti yhteiskunta odottaa meidän jatkavan opiskelua suoraan lukiosta korkeakouluihin niin, että mahdollisimman nopeasti liittyisimme veronmaksajien piiriin. On yhteisön edun mukaista, että osallistumme palveluiden tuottamiseen omalta osaltamme niin pian kuin mahdollista. Yksilön kannalta tämä ajattelu tuntuu kuitenkin ahdistavalta ja puuduttavalta. Henkilökohtaisesti koen lukion vieneen kaikki voimani jo tässä vaiheessa, ja ylioppilaskirjoitukset häämöttävät vasta edessäpäin! Olen myös jollain lailla hukassa itseni kanssa, enkä oikein tiedä, mitä lopulta tahtoisin isona tehdä. Paineet kasautuvat joka suunnalta ja ahdistuksen kasvaessa ajatuksiin nousee yksi vaihtoehto, joka antaisi hetken aikaa hengähtää ja tutkiskella itseään. Välivuosi, yhteiskunnan mörkö ja epätoivottu harharetki, voisi olla se mitä nyt tarvitsen.

Harhailu ei välttämättä ole vain harhailua. Kun Kolumbus luulonsa mukaan löysi Intian, Odysseus löysi kenties itsensä. Opiskelijalle itsetuntemus ja omien kykyjen ja heikkouksien tiedostaminen ovat tärkeitä opintojenkin kannalta. Mikäli suin päin lähtee sen kummemmin miettimättä toteuttamaan yhteiskunnan odotuksia ja esimerkiksi opiskelemaan jotakin arvostettua ammattia, saattaa jossakin vaiheessa huomata olevansa aivan hakoteillä ja täysin väärällä alalla. Tuossa tilanteessa askeleet taaksepäin ja asioiden uudelleenmiettiminen voivat tuntua ylitsepääsemättömän työläiltä. Uupumus, stressi ja masennus ovat kasvavia ongelmia myös työelämässä, eikä yhteiskunnan luotaama paine ole vähäisimpiä syitä tähän turmiolliseen kehitykseen. Välivuoden ”harhailut” voisivat pitkällä tähtäimellä koitua yhteisölle edullisemmiksi, kuin niiden väliin jättäminen. Toki kyse on yksilöistä ja kunkin henkilökohtaisista kyvyistä ja kehityksestä, mutta mielestäni välivuoden pitäjiä ei pitäisi suoralta kädeltä tuomita aikaansaamattomiksi laiskureiksi. Monet vanhemmat ystäväni ovat jälkiviisaina todenneet, että moni asia olisi varmasti sujunut kivuttomammin, jos olisi lukion jälkeen uskaltanut ottaa sen huonosti markkinoidun hengähdystauon. Eikä välivuosi todellakaan tarkoita pelkkää nukkumista ja laiskottelua, vaan monien tarkoitus on ansaita rahaa tulevia opiskeluja varten, hankkia työkokemusta ja kenties kartuttaa kielitaitoa esimerkiksi lähtemällä ulkomaille. Samalla oppii tuntemaan itseään ja omia kykyjään paremmin. Toisaalta voimien kerääminen ja vaikka yliopiston pääsykokeisiin huolella valmistautuminen edesauttavat onnistumista tulevissa opinnoissa! Kun omat kiinnostuksen kohteet selkiintyvät ja opiskeluinto palautuu saattavat nämä entistä motivoituneemmat opiskelijat selvitä opinnoistaan jopa muita nopeammin!

Jokainen meistä tarvitsee aikaa harhailuun jossakin elämänsä vaiheessa. Vaikka Kolumbukset ovat niitä, jotka tämän järjestelmän ovat luoneet, ei ihmistä saa tuomita Odysseuksen lailla harhailusta, jollei se sitten jatku loputtomiin… Sitä paitsi Kolumbuksen tavoite jäi lopulta saavuttamatta, hänhän se harhaili Intian sijasta Amerikkaan.


Emilia Nikkinen