IRC-Galleria

ÄLYKKYYTTÄ ETSIMÄSSÄ

Afrikkalaisperäisillä on suuria itsetunnon ongelmia oman kulttuuriperintönsä kanssa. Heillä ei ole käytännössä ollut yhtään korkeakulttuuria, jos Egyptiä ei lueta siksi. Tämäkin on hyvin kyseenalaista, sillä egyptiläiset eivät ole pääasiallisesti Saharan eteläpuolista negridiväestöä. Nykyinen Egyptin väestö on sitäpaitsi aika lailla erilaista kuin Egyptin loiston aikaan. Tällöin alueella eli enemmän indeurooppalaista geenipohjaa olevia ihmisiä. Nykyisetkin egyptiläiset ovat enemmän seemiläisiä kuin negridejä. Kulttuuriperinnön puuttuessa on huomattu ihmisten saavan jonkinlaisia alemmuuskoplekseja, jotka eivät vättämättä edistä yksilön hyvinvointia. Tämän takia asiaa on ruvettu korjaamaan mm. keksimällä korkeakulttuureja tai vääristelemällä historiaa. Myös todistelua mahdollisista kulttuurin syntymistä vaikeuttavista tekijöistä on kuultu enemmän kuin tarpeeksi.

On hyvin luultavaa, että negridinen rotu ei vain ole kehittänyt tarvittavaa nyky-yhteiskunnan tarvitsemaa keskimääräistä älykkyystasoa. Heidän keskimääräinen suorituskykynsä on näin vielä keräilijä- ja metsästyskulttuurissa ainakin tietyillä populaatioilla. Tätä väitettä tukevat Afrikan maiden väestöllinen ja yhteiskunnallinen kehitys, joka on täysin avustusjärjestöjen yms. varassa. Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi itse huolehtia omista asioistaan mutta tätä ei käytännössä toteuteta missään päin kolmatta maailmaa. Suuryhtiöt riistävät maita ja avustusjärjestöt pitävät näiden toimesta infrastruktuuria pystyssä. Alikehittynyttä ihmispopulaatiota on näin helppo riistää. Heillä ei ole valinnan varaa, sillä he eivät voi itse pitää systeemiä yllä eivätkä myöskään lakkauttaa sitä. Asiassa on paljon yksittäisten tahojen itsekkyyttä mutta myös paljon tiettyjen tahojen lapsellista hyväntahtoisuutta, jota tietyt yksittäiset yhtymät ja yhtiöt törkeästi käyttävät hyväkseen. Asiaan kuuluu tietenkin näyttää silloin tällöin kuvaa Afrikan kylistä, joissa on ruokaa ja kaivo keskellä pihaa. Myös kouluja kuvataan ja "kummilapsien" menestystä toitotetaan kadulla. Tosiasia kuitenkin on se, että kylien menestys ja hyvinvointi loppuu kun SPR:n rekka kaahaa pois kylänraitilta.

Älykkyys on vielä afrikan mantereella harvinaista. Näissä maissa ei kunnollista luonnon karsintaa tässä suhteessa ole päässyt tapahtumaan. Verrattuna jääkautiseen Eurooppaan ovat Afrikan maat suorastaan paratiisi alkukantaista elämää viettävälle ihmiselle. Viljat, hedelmät ja eläimet menestyvät Afrikassa. Keskimääräisen älyllisen suorituskyvyn vaje yhdistettynä valkoisten tuomaan tekniikkaan aiheuttaa kaikki ne ongelmat mitä luemme lehdistä päivittäin. On totta, että siirtomaajärjestelmä on sekoittanut mm. heimorajat yms. mutta niinhän tapahtui myös Suomessa kun olimme Venäjän ja Ruotsin hallinassa. Vielä nykyäänkin on Itä-Karjalassa satoja tuhansia venäläistyneitä suomensukuisten heimojen edustajia. Siitäkin huolimatta, että Josif Stalin suoritti alueilla laajoja etnisiä puhdistuksia nimenomaan suomensukuisten kansojen osalta.

Mistä eräiden hyväntahtoisuus johtuu? Uskon, että vastaus löytyy naivista uskomuksesta massojen hyvyyteen ja tasa-arvoisuuden periaatteen vääristämisestä. Tässä ollaan oikeassa siltä osin, että kaikki ovat oikeutettuja elämään, ilman että kukaan häiritsee. Kysymys kuuluukin pitääkö ihmisiä pakottaa elämään ja menestymään, jos heillä ei siihen ole omasta takaa rahkeita? Eikö olisi hyvin järkevää odottaa, että Afrikan yhteiskunnat kehittyisivät aluksi vaikka Euroopan keskiajan tasolle ja sitten alkaa ohjata ja neuvoa mikäli se edes on tarpeen. Joka tapauksessa Afrikan maat tarvitsevat pitkän ajan, jotta niissä tapahtuu niin sanottua luonnonvalintaa ja älykkäimmät yksilöt lisääntyvät populaatioissa. Tätä voitaisiin tietenkin tukea rodun sekoittamisella mutta tämä saattaisi tuoda mustaan Afrikkaan geenejä, jotka olisivat turhia lämpimissä olosuhteissa. Samalla tavalla afrikkalaiset geenit ovat rappeuttavia Euroopassa, koska niissä on paljon turhaa ja riippuen yksilöstä ne saattavat vielä kaupan päälle madaltaa tulevien yksilöiden henkistä voimavaraa. Keskimäärin jokainen mulatti on askel huonompaan suuntaan, tosin poikkeuksiakin on.

Kaikista pöyristyttävintä on nykyinen kritiikki mm. älykkyystestejä ja muita yhteiskunnan kehittämiä suorituskyvyn mittausmenetelmiä vastaan. Näitä arvostellaan ja kaikista huvittavinta ovat uudet "tärkeät"älykkyyden muodot. Eräs näistä uusista on sosiaalinen älykkyys, jonka puutteesta kyllä tiedän mutta, jonka kääntäenverrannollisuutta suhteessa mm. matemaattiseen suorituskykyyn en pidä faktana. Moni varmaan muistelee luokan matematiikkanörttiä ja ajattelee; "kyllä tuossa sittenkin oli jotain perää". Minä muistelen muita luokkani menestyjiä, joilla oli samaa lahjakkuutta mutta eläminen vei ne parhaat numerot heiltä. Käytännössä kymppien repiminen lukiossa tarkoittaa sosiaalisen elämän loppumista. Tämä on elintapojen aiheuttamaa tiedon ja taidon menetystä, eikä se ole missään suhteessa palikkatestien onnistumiseen. Käytäntö on näyttänyt, että älykäs ihminen sopeutuu paremmin kuin tyhmä. Tietenkin poikkeuksia löytyy. Ns. neroja, joiden vahvuus onkin heidän yksillöllisyys ja heidän lahjansa joka on yhteiskunnallisesti mitä tärkein. Tässä poikkeus vahvistaa säännön ja menestyvä kansa tarvitsee myös poikkeuksia, tätä ei kenenkään pitäisi unohtaa. Loppupäätelmänä haluaisin sanoa muutamien alustalle nostettujen afrikkalaisperäisten älykköjen olevan vain poikkeuksia suuressa massassa. Tyypillistä on, että nämä huippu ominaisuudet eivät periydy tehokkaasti vaan ne nousevat hyvän sakeasta sopasta. Niiden hehkuttaminen on yhtä tyhjän kanssa jos ne on poimittu sopasta. Vain elinkykyinen kansa pystyy nostamaan omat tähtilinjan edustajansa itse niihin asemiin joihin he kuuluvat ja joissa he pystyvät tuottamaan maksimaalisen hyödyn yhteiskunnalle.