IRC-Galleria

Kuiskaan tuuleen
RAKASTAN
vielä hiljempaa
kuiskaan sen jälkeen
SINUA

Toivon pienesti, että
tuuli kantautuisi
korviisi.

Seuraavan tuulen mukana luulen,
että sanat ovat vain
kaiku omista sanoistani
RAKASTAN SINUA

Enkä ole edes pettynyt.
Yritinhän, sentään yrittää pienesti.






Pienet viestit,
suloiset sanat,
huomaamattomat
hellyyden ajatukset.
Niistä täyttyvät ajatukseni.
Kuin lentäisin,
unimaailmassa,
haaveiden poluilla,
pysyvästi.
Hymy huulilla nukahdan,
kun näen sinut
mielessäni kirjoittamassa
sitä tekstiviestiä
ja kuulen sun äänes
kuiskimassa minulle,
niitä suloisia sanoja






Suljen silmäni,
hetkeksi.
Näen sinut.
Piirtyneinä muistoihini,
suloisiin sellaisiin,
kauniisiin hetkiin,
keskusteluihin.
Iloon, suruun,
kaipuuseen, ikävään.
Sinne sinä olet jäänyt.
Muistoihini sydämeen.






Kauppaan astun,
korin nappaan.
Yksi poika sen
pohjalle putoaa.
hieman söpöyttä,
hieman hauskuutta.
Kaksi kappaletta muistoja.
Yksi surua,
yksi iloa.
Yhden sydämen myös koriini tien löytää.
En niistä soppaa vielä saa,
siks korini mun taas vaeltaa.
Mä palan tuhmuutta nappaan,
ja toisen välittämistä myös.
Mä soppaani vielä jotain tarvitsen,
ainiin, mä etsin sen.
Etsimällä etsin,
haen ja haen.
Se nurkan takaa jo pilkistää,
sydän mun jollain pitää täyttää.
Ahh, sillä niin herkullisen sopan saan,
kunpa se ei vaan multa karkaa.
Mä vihdoin sain ainekset sopan sen,
nimeksi annoin sille rakkauden.





© julia