IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

RuumisPerjantai 24.02.2006 15:19

Tänään sama Pauliina Kainulainen puhui ruumiista. Totta tosiaan, sielu ja ruumis ovat erottamattomat. Sanotaanhan uskontunnustuksessakin "Minä uskon... ruumiin ylösnousemukseen"! On ihan päätön ajatus, että ihmisessä olisi erikseen henkinen ja ruumiillinen osa.

En tiiä oisko hauskaa, jos vois jonain aamuna jättää ruumiin kotio ja pelkkänä henkenä leijailla ilmojen halki töihin. Baariin lähtiessä vois jättää sielun kotiin mököttämään, niin sais irstailla kerrankin estottomasti. :) Mut eiköhän siitäkin puuttuis sillon jotain. Mie ainaski oon yks psykofyysinen kokonaisuus ja sillä hyvä.

SieluPerjantai 17.02.2006 12:56

Pauliina Kainulainen Kontiolahdelta piti aivan ihanan aamuhartauden radiossa tänä aamuna. Puhui sielusta ja sen hyvinvoinnista… Että sielua voi ja pitää hoitaa: luonnon kauneudessa (joo!), ihmisten välisten kohtaamisten kauneudessa (niih…) ja kirkossakin (jo toki).

Sielu kuulemma voi hyvin hitaudessa (todellakin!). Hartauden pitäjä käski etsimään tänään asian, jonka voit jättää tekemättä (ei ollut vaikeaa <hymy>) ja asian, jonka voit tehdä hitaammin kuin aioit (sekin järjestyi ilman että minun tarvitsi laittaa tikkua ristiin).
Mie tykkään teistä oikeesti! <3
Vaikka kyllä tuo "hiljaiselo" on aika kuvaava. Mutta voi olla tulevaisuudessakin aika hiljaista, jos iskurepliikkinä on "Moi, lähtisiksä viettään mun kans hiljaiseloa? =)"...

Kaikki omituiset tapaniTorstai 09.02.2006 17:39

Vastaus tähän haasteketjuun, jonka skyfly minullekin lykkäsi riesaksi.

"Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. Hiihdän leveillä metsäsuksilla luistelutyylillä kotikujallani.

2. En häpeä pitää päässäni 15 vuotta vanhaa kirkkaanviolettia pipoa (jossa on neonpinkkejä raitoja).

3. Autolla ajaessa yritän valita nopeuteni niin, että takana tulevat eivät aivan kehtaa lähteä ohittamaan. Näin säästän polttoainetta heidänkin puolestaan.

4. Suunnittelen soittavani joskus Kansanradioon. ”No yks pojankloppi täältä vaan soittelee…”

5. Saan eroottista tyydytystä sateesta ihollani (ilman että kukaan edes suutelee samalla!).

Haastan pelkästään pikkuveljeni: Tabuu :) Kyllä sinulta löytyy vaikka 25 omituista tapaa. ;)

Varoitus! Uskovainen vaahtoaaTorstai 09.02.2006 17:07

Joskus minä todella häpeän kirkkoni puolesta. Miten voi 2000-luvun sivistys-Suomessa olla niin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät ole luotuja heteroiksi? Tai että sukupuoli ei ole mikään yksiselitteinen asia vaan siinä on monia tasoja? Ärsyttää, että näissä asioissa joutuu itse raivaamaan tiensä. Yhdeltä suunnalta saa kuulla, että suostuisit nyt ihan normaaliin heterosuhteeseen niin sinulla olisi helpointa (niin vissiin!), toiset taas toteavat, että kristinuskosta ei ole muuta kuin harmia - eroa kirkosta jo ja ala elää omaa elämääsi, kun olet vielä nuori (jaa, onko vanhana muka liian myöhäistä?).

Se nyt ei ole vielä mikään suuri menetys, että yhdeltä hihhulilta jäi muutama huoleton teinirakkaus väliin – päinvastoin. =) Mutta että tuolla jossain on massoittain epätoivoisia ukkomiehiä, perheenäitejä ja peräkammarin poikia, jotka luulevat itsekin olevansa viallisia tai saastaisia halutessaan jotain hyvää ja kaunista samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa… Se pistää vihaksi. Rakkauden kieltäminen itseltä tai toisilta on aika lähellä jumalanpilkkaa. Rakkaus ja seksuaalisuus on Jumalan lahja.

Tällä hetkellä kirkon oppi taitaa olla, että homo saa olla, mutta homoilla ei saa. Sen voisi jotenkin sulattaa, jos heteroitakin käskettäisiin elämään varmuuden vuoksi elinikäisessä selibaatissa. Mutta ei: heteroille järjestetään kirkossa parisuhdekursseja, joissa puhutaan luonnollisesti ja vapautuneesti seksuaalisuudesta ja sen merkityksestä ihmisen mielenterveydelle. Jumalauta! Anteeksi kansanomainen kielenkäyttöni, mutta *****taa tämmöinen syrjintä ja niskaan paskominen ihan *******sti.

edit. Lisäsin tähtiä. Turha tässä ketään on kirota vaikka mieli tekisi.

Kaukana kaikestaKeskiviikko 08.02.2006 12:28

Eilen tuli kakkoselta toinen osa kanadalaisesta sitcom-sarjasta Corner Gas (suom. Kaukana kaikesta), joka on kotimaassaan huippusuosittu. Sarja sijoittuu Dog River -nimiseen kyläpahaseen keskelle Kanadan karua preeriaa, ja karuja ovat henkilöhahmotkin. Tulee hakematta mieleen Pieksämäki. Dialogi puolestaan menee Pohjois-Karjala-osastolle. Yhtä vilpitöntä vittuilua. =)

Ehdoton suosikkini on äkeä ukko Oscar Leroy. Tiedättehän sen sellaisen: ikää enemmän kuin arvovaltaa, mutta ei silti voi myöntää olevansa väärässä, vaikka kaikki näkevät, ettei tilanne ole enää hallussa, oli se tilanne mikä tahansa. Vaan ei anneta periksi, perkele!

"Dad, you don't know what you're talking about, do you?"
"I don't want to know what I'm talking about!"

Aivan loistavaa. Tuollainen minusta tulee isona! (ihan niinkuin en olisi sitä jo nyt ;) )
- Vanhemmat »