IRC-Galleria

Joka päivä töitä
isä paiski paljonkin
Me ruokaa tarvittiin
Ja kengät paljas varpaisiin

refrein:
Joka ilta peitti hän mun
kun laittoi nukkumaan
Rukoilimme vain
sitten suukon poskeen sain

Hänen kanssaan helposti
mä kasvoin maailmaan
ja kiittää häntä saan
nyt myöhäistä on vaan

Ja sairas niin on
äiti todettiin
Sen isä ties
ja äiti itsekin
tiesi sen
Kuoli hän ja isä itki
miksen vois
hänen sijastaan mä päästä pois

Joka ilta keinutuoliin
istui allapäin
Ei noussut, siihen jäi
nukkui siinä minkä näin
Sitten kerran tuumas hän mulle
sä omaa elämää
kaipaat, etkö nää?
Ja niin me erottiin

Joka kerta lapsiain kun
laitan nukkumaan
mä isän sanat vaan
ne muistan uudestaan
Lapsi kasvaa kautta sun
ja tarvitsee sua niin
ja silti suudelmiin
Myös kuuluu näkemiin