IRC-Galleria

Elämäni paras vlpMaanantai 09.02.2009 01:22

Äiti, iskä lähtivät Porvooseen mökille. Mun viikonloppu lähto liikkeelle Janin seurassa ja myös päätty Janin seurassa. Perjantaina jätkät veti kännit minä ja Mari oltiin selvinpäin. Lauantaina oli bileet mitkä oli mun synttärit ja samalla muutenkin tärkeitten ihmisen tapaaminen. Mä pääsin purkaa tunteitani Hetulle ja mulla oli ihanaa viikonloppu Pandankaa. Mä haluisin ottaa tän viikonlopun uusiks joskus. Mulle tehtiin pieniä valituksia tiksissä et miks en kutsunu joitain ihmisä. Näitten bileitten tarkoitus oli se et mä pidän hauskaa elämäni tärkeitten ihmisen seurassa. Mä kyl olin selvinpäin koko ajan, käytiin sentään minä, Panda, Jani ja Mari kauppoissa koko vlp aikana joka päivä. Mä tuun muistaa tästä vlp parhaat hetket Pandankaa. Jani hoiti hommat todella hyvin ja sain tietää kyllä et minkälainen Jani ja Panda on pienes hiprakassa voi kyl sano et tuu helpolla unohtaa sitä. Mä todellakin tiedän nyt et miten jatkan elämääni ja tiedän myös paljon muutakin. Tää vlp oli elämäni yksii parhaimpii ja tääl tapahtu vaikka mitä. Mä jopa riitelin Pandankaa vaikka en olis uskonu et näin tapahtuis, muutenkin tääl oli aika paljon draamaa ja hauskan pitoo. Muutama tärkeistä ihmisistä jäi pois, mut toivon et teilläkin oli hauskaa. Mä näin jopa sen et mun poissa olessani hetken aikaa, tapahtu jtn mitä ei olis pitäny tapahtuu. Hetu jaksaa aina sit kuunella mua, vaikka tilanne olis mikä bileet ta jtn vastaavaa. Olen kyllä päässy jatkamaan elämääni oikeaan suuntaan vaikka mun Mummoni joutui eilen yöllä sairaalaan teholle, mut mulla on aina Panda, Hetu, Merkku, Anita, Laura, Jani ja Kaffe mun tukenani. Seuraavat kymmenen päivää tulee olemaan mulle todella rankaa, en tiedä et selviinkö siitä vai en? Mä tiedän et selviin, mut tiedän kans et se tulee olemaan todella todella vaikeeta mulle, et en saa mitään tietoo tärkeimmästäni henkilöstä ja ei enää kauvaa niin kaikki loppuu sit onneks. Ens viikolla on pelkää juoksemista, metsästämistä ja sit synkkyytä jonkin verran, saa nähdä et kuinka kauan jaksan tätä. Pakko myöntää et mä en ikinä pystyis pettää bilessä olleiden ihmisten luottamusta.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.