IRC-Galleria

mä istun suunnilleen koneel 24/7 ja tuijotan sun kuvaa.
tunnen ihollani kipua, painan sitä haavaa.
tuska viiltää itseäin.
se tuntuu vain sisälläpäin.
ulkokuori verinen on, liekö kipu tuntematon?
sydän murtuu, pliis antakaa tän veren turtuu.
pysy poissa, kunnes oon ehjä taas,
ehkä jopa kaunein koko maas.

Haluat pois, et silti tiedä missä hyvä ois, ja peität kaiken.
Mitä mä teen, jos nään edes yhden kyyneleen.
Niin kuivaan sen...
Sä kerroit, että päivänvalo pelottaa, ja silti valvot yösi etkä unta saa.
En osaa auttaa. Kai ehjin siivin me vielä joskus liidetään.
Alhaalla joissain, nukkuu kaikki muut.
Kukaan ei löydä meitä, pimeyteen meidät merkitään.

sä et oo yksin,
yhessä me seistää
ja mä oon sun puolella,
sä tiiät et pidän sun kädestä kii <3
ku tulee kylmä ja tuntuu et tää on loppu,
ja sust tuntuu ettei oo mitää paikkaa minne mennä,
ni sä tiiät et sä voit AINA tulla mun luo<3

anteeks niist sanoist mitä en sanonu sulle,
kuten et oot paras asia mun maailmas..
sä oot ainoo asia minkä takii jaksan nousta aamulla,
ja aamul ku laitan itteeni valmiiks,
sä oot se mikä saa mut hymyilee<3

Koska katsoit tämän merkinnän,niin sinun tulee lukea se nyt kokonaan, sillä tämän avulla saat tietää mitä SINULLE tapahtuu huomenna on hyväksi (;) sinulle tulevana lauantaina!
Huominen tulee olemaan elämäsi
paras päivä. Ihastuksesi pyytää sinua ulos.

Ja mitä lauantaihin tulee: SAAT lauantaina suudelman elämäsi rakkaudelta,eli häneltä.

Mutta, jos sinä et kopioi tätä nyt päiväkirjaasi, niin pelkään pahoin, että et saa tuota suudelmaa ja
sinulla tulee olemaan huono onni rakkaudessa!!

tapoit mun uskon elämään,
miks sä teit sen mulle taas?
miksei koskaan pysty mikään pysäyttää?
arvet sydämeen siitä ikuisesti jää.
mä en ollut se joka ei tiennyt mitä haluan,
vaan se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön.

et oo yhtään mitään, ylimielinen paska, mut
vielä voit muuttuu...
mä sanoisin sua vaan vitsiks...

Luulin päässeen kaikest yli,
luulin sen jo unohtavani
silti esiin kaivan aina
iltaisin sun kuvasi
ku miettii niitä aikoi, ja
miettii mitä lupasit.

kuulen sun äänen, sit
mietin et tää ei
natsaa nyt tälleen, ku
palaan siihen jälleen
miten meil meni, ja kun
muistan sun hymyilleen
ja samal todenneen et "nyt
mä lähden
en pysty enää jäädä, en
pysty seurustella
oot täydellinen nainen,
silti ihan vääränlainen"

Istun yksin hiljaa himas,
pistän kädet ristii
muistan kui sillo mun
kädest puristit
jos olin ihan rikki, sä
sillon mut paransit
kuuntelit mun ongelmii,
mun kanssa itkit, se siit
sit, sä muutuit kusipääksi taas
lopult jouduinki lähtee yksin himaa
sun silmät, sun hymy, en
mielestäni pois saa
toivoisin et tää kaikki oliski unta vaa
mä poltan sun kuvat, revin sun vaatteet
ehkä näin saan pois jo ne
vitun kahleet
joihin mut lukitsit niillä
sun valheil valehtelit kaikest.

Sun on turha tulla selvittään
On kaikki turhankin selvää
Sinä lähdet ja minä taas
yksin jään ihmettelemään.
Eikö taaskaan ole muuta
sanottavaa
Anteeks pyyntöjä kuulen
tavan takaa
Astu edes hetkeks minun saappaisiini
Ennen kuin ensi kerran
painat oven kiinni.

Älä koske
Älä tule lähelle
Älä sano sanaakaan
Sanasi on pelkkiä valheita
Valheita ollut aina
Pysy kaukana
En halua enään edes tuntea sinua!

sä luulit ettei se
satuttais.

Sinä muutit minut.Olin ujo ja rakastin sinua,
sinä revit minut palasiksi huvin vuoksi.
Itkin,vihasin,kostin.
Minusta oli tullut samanlainen kuin sinä,
rakastin leikkiä muiden tunteilla,
viettelin parhaat kaverisi,
ja tuhosin heidät.
Teit saman minulle,
kaikki vihasivat sinua ja meidän leikkejä.

Jos meitä ei tarkoitettu yhteen,
miksi emme voi siirtyä eteenpäin?

Anna mun jo olla ja unohtaa.

sä tiiät mitä saat multa ja mä teen
kaikkeni et sul ois hyvä olla !
sua ei vaan viedä minnekkää mä
pidän siit hyvää huolta ilman sua
oisin salee vaa puolet sun rakkaus
on parast mitä mul on ollu ikinä !

MÄ TEEN MITÄ VAA SUN PUOLEST
KIIPEEN VAIK MAAILMAN KORKEIMMALLE
VUORELLE , HYPPÄÄN IKKUNAST JA JUOKSEN
VAIK SAATANA KIINAAN ASTI ! OON TEKEMÄS
MITÄ VAA SUN PUOLEST !

muru rakastan sua! <33

Rakkaus. Jotain sellaista, mitä kukaan eikä mikään muu pysty koskaan muuttamaan. Muistoni yhteisistä ajoistamme ei haalistu eikä unohdu koskaan, enkä varmasti milloinkaan lakkaa häntä rakastamasta. Se rakkaus ei enää ole rakastavaisten rakkautta, se on ystävän rakkautta, joka joissain muodoissaan on muuttunut vihaksikin.

Koskaan elämässäni ei ole ollut ystävää, joka ymmärtäisi minua kuin hän. Niin ironista kuin se onkin, hänkään ei ymmärrä minua juuri lainkaan. Hänelle olen ihminen, joka puhuu yhtä ja tekee toista, pettää eikä ansaitse luottamusta. Niin monta virhettä kuin teinkin, vain yhteen olen sydämessäni syyllinen — rakastin ihan liikaa.

Rakkaus ei korvaa kaikkea. Se ei korvaa yksinäisiä öitä, ei unohdettuja hetkiä eikä edes pientä osaa siitä suuresta murheesta, jonka voi toiselle tuottaa olemalla ajattelematon. Olen syyllinen.

Niin monta asiaa olen oppinut vuosien varrella tältä yhdeltä ihmiseltä. Olen oppinut itkemään ja nauramaan, tuntemaan onnea ja tuskaa. Olen oppinut karulla tavalla ne pahimmat virheet joita parisuhteessa voi tehdä ja olen joutunut nielemään katkeran kalkkini — ja vahvistunut siitä kaikesta.

Kasvanut. Kasvanut ihmisenä. Oppinut näkemään vähän kauemmas ja ymmärtämään niitä asioita, jotka elämässä ovat tärkeitä. Läheskään kaikissa tilanteissa hän ei ole ollut mukana, mutta aina kuitenkin läsnä. Vielä nykyäänkin — pitkän ajan jälkeen — tulee hiljaisia hetkiä joiden mukana palaan hetkeksi hänen lähelleen.

Minä uskon siihen,
että rakkaus on ikuista.

Minä uskon siihen,
että sinä olet minulle se ainoa ja oikea.

Uskon,
että kaikesta me yhdessä selvitään,
kunhan vain toisistamme muistamme välittää.

Uskon,
että maailmassa on paljon lämpimämpää,
kun sinä olet aina mun vierellä.

Siispä minä uskon sen,
että sinä olet minulle elämää tärkeämpää.