IRC-Galleria

voi ihanaaa, tän käveri sai aaamullla tyttövauvan, niiiiin ihnaaaa! ootan aivan mahottomasti että pääsen kattomaaan pikku neitiä! <3

huomena Danielin eka tarha päivä! kylläpä jännittää!

Yksikin pieni...

Yksikin pieni kohteliaisuus saattaa saada olosi tuntumaan upealta. Anna siis minulle kohteliaisuus, ihan mistä tahansa, vaikka siitä, että kengännauhani ovat söpöt. Sitten laita tämä omaan päiväkirjaasi. Ja kun saat kommentteja, laita tämä merkintä muistiin, ja kun olet allapäin mene vain katsomaan tätä merkintää ja se muistuttaa, kuinka upea...

minun oma ihana rakas pieni daniel täytti tänään vuoden,

aika on kulunu niiiin nopeesti, vastahan se oli pieni vauva, vuos sitte tähän aikaan on tehty suurtyö ja elämän parhain hetki talletettu muistoihin. voi ku sen ensikohtaamisen vois kelata takasin. jotain parasta. elämän parhain hetki! Aina kuitenkin ensimmäisen lapsen syntymä on merkittävin, tottakai jokaisen lapsen, mutta ensimmäinen on aina ensimmäinen.

Nyt daniel osaa jo vaikka mitä, sehän on jo iso mies. nyt se "vauva aika" on virallisesti päättyny. mulla on iso poika! :)

Paljo on kelaillu vuotta taaksepäin, sinne mahtuu niin paljon hyvää ja onnellisia muistoja. tippa tulee linssiin ku sen sanooki, vuos jo takana. apua. toivottavasti muistot on tallennettuna hyvin lokeroon!

Jos sais rutistaa niin paljon ku voi toista rakastaa ni meijän danielista ei olis enää muruakaan jäljellä. niinhän sitä sanotaan että kaikki varottaa siitä kuin lapsen kanssa voi olla hankalaa mutta kukaan ei varota siitä kuin paljo sitä omaa lastaan voi rakastaa.

paljon onnea daniel,

rakastan sua!

mulla on semmonen pieni poika joka täytti tänään 11 kk:tta.!
enää kuukausi ni se onki jo iso herra!
melkeen tippa tulee linssiin ku rupee miettimään kuin nopeesti aika oikeesti on menny, voi sitä aikaa ko se haisi ihanalle pienen pienelle vauvalle, eihän siitä oo kauaakaan....?

miten tässä maailmassa uskaltaa enää lapsia tehä.? saa pelätä että ne heittää henkensä ko menee kouluun. mistä sitä tietää vaikka joku pikkunappula alaasteella näkis ku isänaputtaa asekaapin koodin ja muistaa sen.viel kouluun kavereille pyssyn näytiks, leikillään jotain uhkailee ja hups, se ampuki.
tai mitä jos joku hullu kävis mun kimppuun ja mulla olis daniel mukana. se hullu päättäis ampua mut, daniel jäis yksin, kuka siitä huolehtis.? tai kuka sitä auttais.
taimitä jos mä olisin jossain muualla ja kukaan ei tietäis että mulla on lapsi. sitä ei pian löydettäis.?
tai mitä jos me yritettäis olla piilossa, miten pitäisin danielin hiljaa et joku hullupsykopaatti ei käy meidän kimppuun.

tässä maailmassa saa pelätä.

Kattokaa hyvät ystävät tuosta video,

se pistää miettimäään, ainaki mut pisti miettimään, ja itkemään ja vaikka mitä.
Kuin hyvin meillä on asiat, meijän lapset ei nää nälkää ja vaikka välillä vähä nälässä oottaaki ni niillä ei sitä pelkoo koskaan (luulisin) tuu olemaan että ne joutuu taistelemaan ruuasta, niinku ei todennäkösesti meilläkään.
Meillä ei koskaan oo ollu tollasta lapsuutta että on saanu yhen pienen riisin murun ruuaks ja paskasta vettä sitte kyytipojaks. Ei koskaan oo ollu pulaa puhtaasta vedestä. Mitä sitä valittaa joka päivä niiin turhista asioista? tämmösiä videoita tai kuvia ku näkee välillä ni tekee hyvää meille jokaiselle.! ja jos ei mitään tunteita herätä ni sitte kyllä on jäätyny sisäsesti ja PAHASTI!

mä haluaisin ottaa ne lapset tänne ja antaa niille sitä RUOKAA ja turvaa mitä ne oikeesti tarvis. mistä me ei ikinä olla osattu olla kiitollisia. "hyi paska minkä makusta ruokaa" kuulee aika useesti monen monen suusta, myös mun suusta tulee se vähä turhan usein. se annos mitä me syödään kerran päivässä täällä "riittäs" siellä yhelle lapselle moneks päiväks!
¨
yritämpä koittaa tästä lähin olla sanomatta pahaa sanaa EDES ruuasta.


ja älkää pitäkö mitään asioita ITSESTÄÄNSELVYYTENÄ!