IRC-Galleria

Runo-palsta 791 | Elämä-palsta 289

Rakkaus on hieno, ihana ja myös karu selittämätön ilmiö, vaikka maailmassa on vaikka minkalaisia selityksiä ja teorioita. Jos tieteellisesti kerrotaan, niin yleinen selitys on että se on toimiva kemiaa kahden ihmisen välissä. Se on kahden ihmisen välinen side, joka pitää heitä yhdessä henkisesti, korotan siinä että se on henkinen side eikä siinä ole mitään yhteyttä fyysiseen puoleen. Saatan kyllä erehtyä asiassa, mutta kerron myöhemmin rakkauden fyysisestä puolesta.
Kerron etukäteen että, kaikki mitä minä kirjoitan tässä on Minun näkökulmani Rakkaudesta. Saan näitä ajatuksia omien kokemuksien pohjalla, myös keskustellut muiden ihmisten kanssa antavat pohjaa pohtimiselle. Luulen että, tämä teksti voi kyllä loukata joitakin ihmisiä. Jokaisella on tietysti oma näkemys Rakkaudesta, enkä aio väitä että muiden ajatukset ovat vääriä. Haluan vaan korosta Rakkauden todellisen merkityksen.
Rakkaus-sana on yleinen käyttötermi monelle tunteille. Rakastuminen ei aina ole todellinen rakastuminen, se on pikemminkin ihastuminen, ihminen rakastuessa kokee halun olla kohteen kanssa. Ihastuminen on harvoin rakkausaiheinen, ihminen ihastuu aina kohteen johonkin tai joihikin piirteisiin. Jokaista henkilöä viehättää jonkinlainen asiaa ihmisessä ja ihastuu niihin. Nämä piirteet voivat olla vaikka hyvä huumorintaju, puheliaisuus, hyvä kehonrakenne, kauniit muodot, seurallisuus, taidot, osaaminen, rohkeus, urheus, varallisuus ja vaikka mitä. Ihastuessa, ihminen haluaa kokea, nähdä tai tuntea näitä piirteitä. Mutta Rakkautta siinä ei ole. Siksi rakastumista ensisilmäyksellä ei ole olemassa, sen sijan ihastumista on.
Rakkauden tarve on samaa kuin, ihminen tarvitsee jotakuta, joka pitää huolta hänestä, joka antaa turvallisuuden tunnen, johon voi luottaa, jonka kanssa on mukava olla, jolle voi kertoa kaikki ja tietää että, hän ymmärtää.
Suudelma on ele, jonka yleinen merkitys on Rakauden osoitus. Mutta se ei aina tarkoittaa sitä, se on hyvin mukava ele, että siitä tuli vaikka tervehdyksen ele. Suudelma on myös osa seksuaalisesta nautinnosta.
Seksi on nautinto, se ei liittyy kokonaan rakauteen. On vain totuttu että, se kuuluu rakkauteen. Seksi on fyysistä nautintoa ja sitä nautintoa halutaan saada tai antaa vain läheiselle henkilölle ja se on tietysti rakastettu. Seksi on myös rakkauden osoitusta, jolloin henkinen side voimistuu. Seksi kaunimmin sanottuna on rakasteleminen. Ihminen tarvitsee seksuaalista nautintoa, siksi sitä harrastetaan myös Rakkauden ulkopuolella.
Jokainen on joskus kokenut Rakkauden tuottama tuskan. Kun joku jättää jotakuta, niin toinen, joka yhä rakastaa, kokee "maailman pahimman" tuskan. Tai jos ihastuksen kohde ei ole kiinnostunut ihastuneesta.
Kuten edellä kerroin että, rakkaus ei aina ole todellinen, tälläinen suhde ei kestää pitkään. Se on tavallaan samanlainen asia kuin joku ostettu lelu, johon myöhemmin kyllästyy. Sama tapahtuu suhteessa, toinen kyllästyy toiseen, niin silloin he eroavat. Mutta kun toinen jättää, niin toinen kokee tuskan, jonka voi verrata rakkaan lelun hukkamiseen.
Todelliseen rakkauteen perustuva suhde on aito, kestävä ja aina täynnä iloa, huolenpitoa ja turvallisuutta. Tämäntapaisen suhden hajoaminen tuottaa sanoinkuvaamatoman tuskan, jonka harva haluaisi kokea toisen kerran. Siitä minun ei varmaan tarvitsee kertoa enempää.
Kaukorakkaus on vaikea, surullinen ja samalla iloinen ja mukava. Rakastavaiset tietävät että toinen rakastaa toista ja ovat aina valmiit auttamaan toista, henkisesti. Mutta jotain siinä kuittenkin puuttuu, fyysinen puoli. Kun rakastaa toista, silloin haluaa nähdä hänet, saada fyysisen kontaktin, joka voimistaa sidetta. Juuri sen puuttuminen satuttaa