IRC-Galleria

Palapeli jota ei pysty kokoomaan. Tää palapeli
on luotu hajoomaan aina uudestaan ja uudestaan.

Rakastanko paljon vai vihaanko liikaa ?
Nää tunteet sisälläni taistelee kilpaa.
Taas mietin sua isä ja itken salaa,
mutta eihän minä itke mieleen sanonta taas palaa.
Rakastanko paljon vai vihaanko liikaa ?
Nää tunteet sisälläni taistelee kilpaa.
Taas nukahdat tuoliin kanssa tyhjän viinalasin
Muistatko vielä mut rakkaudella tyttäres.

Isä mulla on sulle pari sanaa sanottavaa,
vaikka mul ei ookkaa sulle paljoo sanottavaa.
Me nähdään keskimäärin kaksi kertaa vuoden aikana,
voisit tulla käymään oisin kyllä silloin paikalla.
Luulet kait että mä oon välinpitämätön,
ei suakaa koskaa näy oot mulle ku isä näkymätön.
Olit pienenä iso roolimalli oma sankarini,
viina sut vei vaikka pienin käsin pidin susta kiinni.
Kasvoin vanhemmaksi tajusin todellisuuden faktat.
Et pysty olee ilman viinaa aina vitun fakta.
Muistan joka kerran ku äidin kanssa riitelitte,
sana 'tahdon' muuttu avioeroks se siitä sitte.
Ei meillä ollu ihmeperhe ku disney videossa,
alku näytti hyvältä mut nyt kaikki asiat on vinossa.
Välillä onnelliset tarinat näin vaan menee
Mutta onneksi tässä tarinassa tytöstä polvi paranee.



No miten tänki nyt alottas on vaikeeta tiedän.
Isästä ku puhutaan, vaivaa mun mieltä.
Tunteet niin vahvat ne lapsuuteen pohjaa.
Aina - hahmo sua oikeeseen ohjaa.
Mut isä jos omaa kylmät tunteet ei yhteistä aikaa.
Sä kuulet vaan nuhteet, ei välit pysy kunnossa.
Kasvaa tyttö, vieraantuu kokonaa tunne himas valtaa pään.
En haluu olla kotona, mihinkä se johtaa.
Ei puhuta ees enää, tuskin enää tunnetaan.
Maailmat niin erilaiset kohtaamiset paskamaiset.
On vaikeeta korjaa ku viinaki muuttaa mielipiteiden suuntaa.
On se niin julmaa joutuu äiti itkee turhaa.
Sä et oo mun isä sä et oo mun tytär.
Mikä on ratkaisu kun ei kumpikaan voita ?

Mul on vähän sanottavaa mun parahin isäni.
Olit mulle paras opettaja mut en tiedä miks kävi
nii kusisest et aloit juomaa, mun olo kusinen.
En pysty tuomaa enempää sisältöö elämää,
tuntuu et oon menettäny sut melkee kokonaa.
En saa irti ees elettä nyt,
kai toivoisit et sun viinan kittaus loppuis.
Ja muutenki väärälti kulkeminen rauhottus,
silti toiveet on oikeet ja ne elää mun sisälläni.
Itkettää vitusti ku pahaolo isälläni.
Pyydät tytärtäs käymää mut mulla aina kiire,
toivon et suurempi ihme vihdoinki suurempi tuulenvire
uhaltais elämään.Ku tuun kuulen siit et
oot sekoillu taas kerran ja joudun suree kumminki et
kauanko tää kestää.Et oo kuitenkaa teräsmies
ja oisko kaikki helpompaa jos mutsiki eläis viel ?

Heikot lyö lasta!
Kopioi tämä itsellesi jos välität!


Nimeni on Chris,
olen kolme.
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi.
Toivon etten olisi ollut ruma.
Sitten ehkä äitini haluaisi
vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin.
En pysty puhumaan ollenkaan,
tai muuten olen lukittuna ylhäällä.
Koko päivän.

Kun olen hereillä
olen aivan yksin.
Talo on pimeä,
väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin
yritän olla mukava,
niin ehkä minä saan vain
yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton.
Isä on palannut
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen.
Nimeni on sanottu.
Painan itseni,
seinää vasten.

Yritän piileksiä
hänen pahoilta silmiltään.
Olen niin peloissani nyt,
alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
kutsuu minua rumilla sanoilla.
Hän sanoo, että on minun vikani,
että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua
ja huutaa minulle enemmän.
Pääsen vihdoinkin vapaaksi
ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo
ja minä alan karjua.
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut
kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle
luuni melkein murtuneena.
Ja minun isäni jatkaa
enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä.
Hänen kasvonsa on kieroutunut
käsittämättömäksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa
ja suuntaa ovelle.
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana
loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
olen kolme vuotias.
Tänään isäni
murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi.
Sinun olisi pitänyt olla
yksi sydämetön henkilö,
jos tämä runo ei
vaikuta sinuun.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
on siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät
niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia

Kopioi tämä itsellesi jos välität!

kiitti ja kuitti..

Steissit vaihtuu ja silmät painuu
kiinni kovaa, povaa yksi spiidii ja kokaa.
Ei kai koskaa uskonu et omal kohallaan.
on kaikki kohaltaan ja kaatuu luokse kovan soramaan.
Kadunkulman tallaajia, nappi kukkarossa.
Elää pienen elämänsä vetämällä luvatonta.
Kai kiveen kirjoitettu, "lepää rauhassa".
Mutta tyttö ei saa rauhaa ja kääntyilee viel haudassa.
Mitäpä tulikaan tehtyy ja mitäpä tulikaan vedettyy.
ku jossain siellä sisäl tyttö jo kauan sitten menehty.
Jalat tahtoo kulkee sinne missä tapahtuu
ja jos joku koittaa puhua ni pää vaan tuuttaa varattuu.
Ei kai voi ymmärtää miks on kaikki vaarallista.
Tai siis ainakin jos itelle se on kaikki tavallista.
Asfalttilapsi löytää onnensa huumeista,
mut siivet katkee aikanaan ja polun pääs on kuolema.
Hautakivi muistona nuoren tytön matkasta.
Jos kaikki kaatuu niskaan niin on elämä raskasta.
Tyttö koski värttinää, samalla päänsä tuhosi.
Ei muistanukkaan varotust vaan unohti ja nukahti.

Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.

Huomenna kaikki voi olla toisin. Huomenna et ehkä näe ihmistä, josta oikeasti
välitit. Tai ehkä ihmiset, jotka sinusta oikeasti välittivät, eivät näe sinua.
Koskaan ei voi tietää, Ei koskaan.

Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität?
Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit
hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka
tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti.
Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää
häntä menemään. Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität,
halata, ehkä suudellakin. Et koskaan.

Miksen voi olla kuin talvi,
yhtä kylmä ja kankea,
Miksi pitää tunteet avata,
olo taas vaikea.

Miksi elämä koettelee,
päätöksiä syviä tehdä.
Missä ajatukset hoipertelee,
ei asioita selväksi voi nähdä.

Kaikki ovet on auki,
kaikki niin epävarmaa,
Mihin kaikki katosi,
tulevaisuus niin harmaa.

Miksi pohtia,
syntiä ja syviä,
kun vois vain hyvää loihtia.
Miksi sydän ei voi olla kiveä,
yhtä kovaa ja karua,
kai tää kaikki on tarua!

Miks tuntuu näin pahalta, vaik mul on monii joit rakastan ?
Ne läheiset joit rakastan, ne vaan satuttaa, satuttaa liikaa.
En jaksa enää, en vaan jaksa elää.Siks lähen nyt pois,
kattoo miten mun rakkaat voi.

Liikaa unelmia tytöllä jotka eivät tullutkaan toteutumaan.
Liikaa kyyneleitä valuttanut muttei tuska silti yhtään helpota.
Liikaa muistoja on tytöllä joita jäisi kaipaamaan.Liikaa elämänsä
aikana pieni tyttö joutunut on kokemaan.

tiedän ettet ymmärrä, vaan oot iha ymmällää
mut ymmärtäähän sen, koska en osaa selittää
on vaan aika lähtee, niinku joskus jokaisel
sytytän savukkeen, sytytän toisen
kyynel valuu poskel ja sydämeen koskee
pitäis olla rohkee, mut en osaa kun sotkee
omat asiani, ja muiden viel sen lisäks
halusin kaikkee, mut sainko mä mitään
sanoin joskus ettei kaikkea voi menettää
mut must tuntuu, etten voi menettää tän enempää
en kerjää säälii, mut haluun teiä tietävän
et taitaa viedä eri suuntaa nyt tie tämä
ensimmäinen askel kohti uutta maailmaa
parempaa jopa, vaikeet se on vielä sanoa
toivotan hyvää jatkoa, ja vilkutan vielä
tuunkohan takas, mä en tiedä.