IRC-Galleria

Rakkaus: joskus on hiaman vaikea päätää: onko se taivaallisen ihanaa, vai suoraan sanottuna aivan liian raastavaa?

toisaalta: mikä voisi olla ihananpaa kuin istua matematiikan tunilla haaveilemassa ikiomasta prinsessasta, raapustaa hänen nimeään pulpetin kanteen ja tuntea perhosia vatsassa, kun ajattelee seuraavaa tapaamista, ja koulupäivän päätteeksi voitte lukittautua sisälle, omaan pikku keitaaseenne, ja unohtaa ympäröivän mailman, vaikka et olisikaan vielä onnistunut nappaamaan häntä, rakkaus on silti ihanaa. ja sitä tuskin voi kuvata yhdellä ainoalla sanalla!

Mutta toisaalta: voiko mikään tuntua niin pahalta kuin tieto siitä, ettei voi saada haluamaansa? nähdä hänen halailevan toista poikaa, jolla ei ole muuta tarjottavaa kuin pursuavat ryntäät, etkä teidä, tapaisitko hänet, pojan vai itsesi. Päässäsi risteilee kaaottisia ajatuksia, ja ajattelet häntä päivin ja öin...

Yksi asia ainakin on varma: Kun rakkaus tekee kipeää, niin se todellakin tekee kipeää . sattuu syvälle sisimpään. Vaikka elämänne olisikin pelkkää ruusuilla tanssimista. Voitte olla varmoja, että matkalle osuu muutama kivikkokin. Ja Rakastuneena ikävät asiat tuntuvat moninkertaisesti pahemmilta. Pienetkin vastoin käymiset saattavat vaikuttaa katastrofaaliselta. Hänen suustaan putkahtaneet ilkeät sanat pyörii mielessä viikko tolkulla, mutta jos joku ystävistäsi olisi sanonut samoin, et olisi lotkautanut korvaasikaan. koska pidät häntä niin suuressa arvossa. Kuuntelet hänen sanojaan huolellisemmin kuin kenenkään muun. Jos hän olisi pettynyt sinuun, tuntuu kuin koko maailma olisi asettunut sinua vastaan. "kukaan ei välitä minusta" - syndrooma iskee vasten kasvoja niin, että tekise mieli hautautua viikoksi peiton alle kuuntelemaan surullisia balladeja. syöminen ei tule kysymykseenkään, eikä unen päästä tahdo saada kiinni.... mutta se menee ohi. Ensimmäinen suudelma hukuttaa ikävät muistot unholaan.

Ehkä olisi helpompaa, jos ei olisi rakastunut olenkaan...?? olisit voinut vältyä ikävältä, mustasukkaisuudelta, särkyneeltä sydämmeltä, punastumiselta ja muilta noloilta hetkiltä, jolloin hän oli lähettyvillä. Tutustua pelkkiin kunnollisiin tyttöihin mutta kaikki tietävät, etteivät tunteet seuraa järjen polkuja. On niin kovin helppo rakastua tyttöön, joka teitää pelkkiä murheita. Olisimmeko ehkä onnellisimpia, jos pää tekisi valinnan sydämen sijasta....?

No, ihminen on rakennettu kuitenkin siten, että sydämellä on enenmän valtaa kuin päällä, ja kun rakastumme, niin rakastumme. Kukaan ei voi päättää miksi, milloin tai keneen. kannattee siis nauttia silloin kun siihen tarjoutuu mahdollisuus, ja purra hammasta yhteen elämän aallokoissa.

loppuun vielä yksi asia: onnea Rakkauteen niille joilla on se sydämmen valittu löytyny :)