IRC-Galleria

...kun voi käydä Tammelassa pankkiautomaatilla, ihan vain siksi kun se on mahdollista. x) Käytiin siis Rapsun kans Tammelan Osuuspankin pihassa kääntymässä, kävin tomaatilla ja ajettiin takas Forssaan. Järjen riemuvoitto. \o/ Eilen käytiin illalla yhdentoista aikaan ABC:lla maitokaupas - kun nyt vaan sattui tekemään mieli maitoa ja on mahdollista käydä kaupas myös iltaysin jälkeen. Ai miten niin edelleen seitsemännessä taivaassa auton vuoksi? :D

Laskin juuri kalenterista, mulla on Forssa -päiviä ~7 jäljellä, loput oon ripotellen Etelä-Pohjanmaalla. :O I'm shocked. Muutto alkaa hahmottua ja konkretisoitua, vaikkei sitä vielä esim. täälä kämpässä huomaa, kun en oo mitään näkyvää pakannut. Kämppä näyttää itse asiassa paremmalta kuin koskaan, kun nurkista ja koloista on tavarat viety pois. :D Laukkuja täälä on silti parikymmentä edelleen, vielä 4 (vai viiden?) äitin luo roudatun jätesäkillisen jälkeenkin. Taidan ottaa äitin luona säkit sievään riviin ja tehdä nyt oikeasti inventaarion ja laskea + kuvata joka ikisen laukun.. Uskoisin luvun yltävän reilusti yli 200, mut sitähän ei voi varmaksi sanoa ennen kuin laskee.

Nyt alkaa myös olemaan haikea fiilis. Lähestyvä muutto pyyhkii kaikki Forssassa vietetyt paskat hetket kummasti pois, eikä mielessä ole kuin ne hyvät hetket. Kaikki ne yksinäiset hetket, itkut, potkut ja raivarit sekä ISO ikävä KOTIIN on nyt niin kaukainen asia. Ajelin eilen piruuttani LiSä:n (Forssan Liha ja Säilyke aka mun vanha työpaikka, vaikka olinkin ISS:n listoilla) ohi ja kuinka kaukaiselta ne siellä vietetyt hetket tuntuikaan! Onko siitä tosiaan vasta reilu puoli vuotta kun hyvästelin sen rakennuksen ja koneet, joiden parissa tein työtä 1,5 vuotta.

Kaikkein eniten mä jään silti kaipaamaan tätä kämppää. Asuntoa, joka tuntui kodilta ensihetkestä lähtien ja jonne oon aina palannut mielelläni. Jos tämän asunnon sais mukaan, niin ottaisin sen. Tää on niin täydellinen asunto yksin elävälle naisihmiselle ja sen koiralle. Kämppä on imenyt sisuksiinsa kiitettävän määrän tavaraa lehmäjutuista ja kaikesta tilpehööristä lähtien ja aina toivottanut tervetulleeksi uuden laukun ja kietonut ne hellään huomaansa johonkin nurkkaan, mihin on sattunut mahtumaan. :) Seinät on antanu koiran kuolaroiskeet anteeksi ja ikkunat on pitäny kylmän loitolla siitäkin huolimatta, etten oo pessyt niitä kertaakaan - lupauksistani huolimatta. Tätä kämppää voi vaan rakastaa, enkä tiedä millä ilveellä saan koskaan toiseen asuntoon luotua samanlaisen tunnelman mikä täällä on ollut. <3

Oon kahden vaiheilla, lähdenkö pääsiäiseksi äitin luo. Maanantaina pitäis taas tulla takaisin ja meneehän tuohon reissuun aina rahaa... Trullit ja kokot haluaisin päästä näkemään, mutta muu aika saattaakin olla aikas tylsää.. Äiti ja sen mies vie varmasti talon ainoan telkun koko viikonlopuksi, joten mulla jäis mun mielestä kivat ohjelmat näkemättä. Mä olisin sit varmaan suurimman osan ajasta omassa huoneessa tietokonetta pläräten tai Harlequin -pokkareita lukien tai sit vaihtoehtoisesti Rapen kans lenkillä.. Jee. No, mut päätän asiasta huomenna.


]l\/l[