IRC-Galleria

Eläimet vaatisivat samanlaiset oikeudet kuin ihminen, kuitenkin niin soveltaen, että eläin ei ymmärrä olevansa, mutta tuntee kivun, eli ihminen hoitaisi sitä, valitsisi paikan missä se elää ja suojelisi. Esimerkkinä tästä voitaisiin ottaa esimerkiksi lehmä. Aamulla ihminen lypsää sen, saa samalla hyödyn lehmästä ja poistaa samalla lehmältä ylimääräisen maidoin, jonka paine voi aiheuttaa kipua. Sitten lehmät paasisivät ulos, paitsi talvella niillä olisi hyvä olla sisähalli jaloitteluun, etteivät turhaan palele. Niiden yösijat tulisi putsata ja jos joku lehmä olisi kovin likainen se tulisi puhdistaa. Mikään ei oikeuta ihmistä kasvattamaan eläimiä liian pienissä tiloissa, eikä aiheuttaa kipua niille rahankiilto silmissä. Eläin tuntee, joten sen elämä pitäisi järjestää niin, ettei sille aiheuteta tahallista kipua ja että se saisi elää mahdollisimman lajille tyypillistä elämää. Luomu kasvatus on aika hyvin päässyt tähän.

Hyviä asioita eläinten oikeudet tuovat sen, että eläimiä ei kohdella epäoikeuden mukaisesti, ne eivät voi valita omistajaansa ja eivät ansaitse tulla satutetuksi. Huonona asiana ainoastaan mieleen tulee, että jotkut ottavat ne liian vakavasti, maalaisjärki on aivan tervettä. Esim hevosta voi ja pitää lyödä jos se käy päälle, mutta turha läpsiminen ja hakkaaminen tulisi lopettaa. Kerralla näytetään, että kuka on pomo, niinkuin se laumassakin tekee potkaisee alempiarvoista jos se kehtaa tulla johtajan henkilökohtaiselle alueelle.

Eläimiä voi eettisesti katsoa eri kannoilta, esimerkiksi altruismissä ajetaan toisen etuja, eli halutaan tehdä kaikki eläimen parhaaksi, eikä ajeta omaa etua, esimerkiksi niinkuin egoismiset eläintuottajat eläimen kivun varjolla tuottavat mahdollisimman paljon tuotetta välittämättä tuotteesta itse. Antroposentrisessa ajattelussa ihminen on ainoa jolla on itseisarvo. Biosentrisessa eli luontokeskeisessä ajattelussa luonto on elävää ja sitä halutaan suojella ja luonnollakin on itseisarvo. He myös siis luonnon lisäksi suojelevat eläimiä. Hedoismissa taas tavoitellaan mielihyvää ja silloin näkökantoja voi olla monia. Eläimen hyväksikäyttöä tai sitten ylitsepursuavaa suojelua, jos se vain tuottaa mielihyvää. Seurauseetikko miettii että miten hänen toimintonsa vaikuttaa asioihin ja jos esimerkiksi eläimen tappo pelastaisi ihmishengen ja pitää ihmistä eläintä arvokkaampana tappaa hän eläimen.