IRC-Galleria

3.8Tiistai 03.08.2010 16:44

Nea, Neea, Linnea

Nennu viettää tänään ensimmäistä nimipäiväänsä

Nea juontaa juurensa nimestä Linnea, joten selvispä näin jälkeenpäin että nimi on siis tavallaan suvusta kun Nean isomummun toinen nimi on Linnea :))

Nea 2kkTorstai 29.07.2010 01:06

paino 5140g
pituus 56,5cm
py 39cm

kotiutuminenTorstai 17.06.2010 00:00

Tänään päästiin ekaa kertaa kylpemään, oli ensin vähän ihmeissään ja sitten ei ollukkaan kivaa yhtään. Mutta kun saatiin vaippa taas päälle, niin muuttu taas iloks. Rinnalle sit nukahti tyytyväisenä.
Hyvin on omatahtinen syöminen lähteny sujuun ja tänään oli tehty sydämen ultraäänitutkimus vielä, sielläkin kaikki kunnossa.

Huomenna vihdoin on se päivä, jollon saadaan tyttö hakea kotiin ;>

siirto hämeenlinnaanPerjantai 11.06.2010 01:01

Tänään Hämeenlinnan sairaalasta oli hoitaja lähtenyt taksilla hakemaan meidän pikkuista. Tyttö oli nukkunut kuulemma koko matkan ja kun kuudelta mentiin vaihtaan vaippaa ja syöttämään niin ei meinannut herätä millään. Eilen kokeiltiin rintaruokintaa ja tyttö oivalsi asian, tänään oli ihan tohkeissaan kun nostin syliin :D Ei kuitenkaan onnistunut yhtä hyvin kun eilen. No söi kuitenkin tuttipullosta hienosti. Kuinkahan pieni sopeutuu sairaalasiirtoon, kun huoneessa ei ole niin lämmin eikä sellasta melua ja jatkuvaa piippailua mitä Tampereen teholla oli. Mutta on se ihanaa kun on nyt meitä lähempänä! Päästään nopeemmin kattomaan kun ikävä iskee ;)
Täällä isäntä on ihan päästään sekasin kun pääsee vähän vauvaa hoivaamaan! Ei varmaan mee enää kauaa kun saadaan se likka sieltä kotio <3

maitoSunnuntai 06.06.2010 20:55

Nyt tyttö saikin maitoo ekaa kertaa suun kautta ja me saatiin kokeiluttaa ekat kerrat. Ilme muuttu hyvinkin seisovaks, silmät pyöristy ja pullistu ja se ihan jähmetty paikoilleen miettimään mitä me oikein annettiin :D 10ml uppos ja loput 30ml sitten ruiskulla... Toisella kerralla meni vaan 5ml ja sit tyttö päätti, että "nyt mä nukun EN SYÖ". Mutta hyvin päästiin alkuun, likka sai vähän totutella miltä maito maistuu ja miten se mahalaukkuun päätyykään normaalia reittiä. Ilmeisesti reitti toimii, kun ei mitään tullut ylöskään päin.
Iskä sai vaihtaa ekat kakkavaipatkin <3 ja vietiin omat vaatteet sille ettei tarvii aina sairaalan vaatteissa olla.

ParaneminenTorstai 03.06.2010 13:45

Ooh, eilen kun mentiin kattoon 5 päivän ikästä tyttöömme, niin se oli siirtyny jo "isojen vauvojen" sänkyyn! :) Vaikkei nyt keskonen ollutkaan, mutta leikkauksen, lääkityksen ja seurannan takia oli sellasessa keskoskaapissa. Voi että se oli ihanan pieni ja saatiin ekaa kertaa syliinkin <33 Paras synttärilahja äitille kyllä! Ihana tyttö!
Ja nyt oli eilen alkanu saamaan maitoo nenämahaletkun kautta. Ja ihan oman äidin luomu maitoo :>

tyttöTiistai 01.06.2010 23:18

Tyttö syntyi 28.05.2010 klo 14.26 rv 37+4
3300g, 50cm ja 9/9 pistettä.

Elikkäs tosiaan mentiin Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan keskiviikkona 26.5 kontrolliultraan esofagusatresia-epäilyn vuoksi. Epäily todettiin ultrassa hyvin todennäköiseksi, eli synnytys siirtyisi kanta-hämeestä Tayssiin. Lääkäri halusi, että jään yöksi osastolle, sillä seuraavana päivänä multa poistettaisiin lapsivettä pari litraa sekä lapsivedestä otettaisiin kromosominäytteet. No minä menin yöksi sitten osastolle 4a.
Yöllä nukuin sikeässä unessa, kunnes klo 04.15 heräsin siihen, että jotain lämmintä pulpahti valtavalla paineella. No sitten toisen ja kolmannen kerran ennenkuin kerkesin edes nostaa sormeani ja painaa punaista HOITAJA -nappia. Hoitaja juoksi kiireesti kysymään mikä hätänä, ja sanoin että lapsivedet tais mennä. Hoitaja nosti vähän yöpaidan helmaani ja sanoi, että kyllä se sitä on. Hän haki toisen hoitajan kiireesti ja lapsivettä vaan tuli lisää ja lisää ja alko valuun ihan lattialle asti kun sänky ei pystyny enää imee niin valtavaa määrää. Mua hävetti kauheesti, kun samassa huoneessa oli kaksi muutakin odottavaa äitiä ja lorinaa kuulu koko ajan kun lattialle tippui sitä myöten mitä sitä tuli minusta ulos. TIP TIP TIP TIP... En saanut nousta sängystä, ennen kun mut laitettiin supistus ja vauvan sydänääni käyrille. Lääkäri oli sanonut, että saan nousta jossei supistuksia tule. No niitä ei sitten ilmaantunut, joten sain luvan nousta lähteäkseni vessaan. Toki pystyasennossa vettä vaan tihkui paineella lisää ulos minusta ja tottakai sillä osastolla oli viemäriremppa, ettei vessoja sitten ollut kuin yksi ja sekin niin helvetin pieni ettei siellä mahtunut edes kääntymään. Sinne kun matkasin talvicrockseissani (muut ei mahtunu jalkaan kun oli niiin paljon turvotusta), niin kengissä lotisi ja litisi kun niissä ei ollutkaan sivureikiä kun oli talvimallit. No pääsin vessaan asti, sinnekkin vaan tuli lisää.... Nousin pöntöltä, toinen hoitajista veti mun jälkiä lastalla perässä missä kuljinkin. Sit sanoin sille, että nyt lähtee kyllä taju. Se käski ottaa kiinni sen kaulasta ja PIDÄ SILMIÄ AUKI PIDÄ SILMIÄ AUKI - sit pimeni. Kun virkosin siitä, luulin että kaikki oli vaan unta, mutta ei ollutkaan kun kerran roikuin edelleen sen hoitajan kaulassa.
Toinen hoitajista oli vaihtanu mulle kuivan sängyn ja se haki sokerivettä ja mehua juotavaks sekä pyörätuolin, jolla ne rullas mut takasin sänkypaikalleni. Noustuani sänkyyn mut laitettiin taas niille käyrille ja ei vieläkään supistellut ja vauvallakin onneks kaikki hyvin. Aloin tärisee siinä hulluna kaikesta tapahtuneesta.
No kirjottelin Henkalle viestiä siinä, mitä oli tapahtunu ja jossain vaiheessa laitoin äitille sit viestiä että tuo Henkan sairaalaan heti ku heräävät, kun joudun varmaan kohta siirtyyn synnytyssaliin. Äiti tietysti oli paniikissa menny herättää Henkkaa, että nyt pitäis lähtee sairaalaan, että Minna alkaa synnyttää. Toinen ihan unenpöpperössä että HÄ, mitennii?
Henkka sitte tuli osastolle joskus siinä seittemän aikaa, eikä mun tilassa ollu mitään tapahtunut. Siinä sitten hengailtiin koko päivä niin ettei mitään edistystä tapahtunut. Ite sain vaan antibioottia suoneen, kun tulehdusarvot oli vähän koholla.
Seuraavana aamuna, mulle sanottiin että aletaan lääkkeellisesti käynnistää synnytystä. Otin aamu 9 aikaan ensimmäisen tablettineljänneksen ja alkohan se heti vaikuttaa. Kivuliaita pitkiä supistuksia tuli, mutta 10 minuutin välein. Sitten lääkärit oli jossain palaverissaan päättäny, että kyllä sen muksun on parempi syntyä päiväsaikaan kun se on itekkin leikkauksen tarpeessa. Mulle tultiin sanoon, että sulle tehään sektio. Olin vaan, että aijaa - no meen suihkuun. Pääsin toisen osaston suihkuosastolle asti, kun joku huusi mulle että onko Luoto? Minä nyökkäsin ja se sitten vaan sano, että sun pitäis nyt kuule mennä sektioon. Mä vaan, että AI NYT?? eipä siinä sitten paljoo keretty suihkussakaan käymään.

Sinne sitten mentiin, kun 4-5 lääkäriä/hoitajaa siellä salissa jo odotteli mua ja alko sitte heti hommiin. Ensin käskettiin leikkiä vihasta kissaa, jotta saisivat puudutuksen selkään oikeeseen kohtaan. Sit se alkokin heti vaikuttaa, lämpö valtas ensin perseen ja lähti sit jalkoihin ja muuhun kroppaan. Leikkauspöytää käänneltiin ja väänneltiin eri suuntiin, kun en saanu olla selinmakuulteni ettei vauva paina verisuonia.
Sitte mulle laitettii letkua käteen ja mahaa puhdisteltiin jollain mömmöllä. Sitten ne vetäs siihen jonkun suojapeiton kiinni, ja alkoivat leikkaamaan. Minä tärisin siinä hulluna ja se yks lääkäri tai mikä lie, kysy moneen kertaan haluanko rauhottavia. En en en halua. Kaasunaamariin hengittelin koko ajan ja vatsaa alettiin penkoo. Ei sattunu yhtää, mutta tuntu tosi ilkeeltä kun kiskottiin muksua ulos. No jahka se sieltä saatiin ulos, kuulu rääkäsy moneen kertaan ja joku näytti sitä meille (henkka istu mun pään takana) ja kysyi, että näettekö kumpi tuli. Mun oli huono kääntää päätä, mutta näin sen verran että pitkät jalat ja ihan normaalin näkönen :) Kaikki tietenkin onnitteli meitä tytöstä, isä lähti mittaileen ja punnitseen ja mut ommeltiin kuosiin. Sit mut vietiin heräämöön tarkkailtavaks ja kyseltiin koko ajan miltä tuntuu jne. Tärisin vieläkin, ja sanoin että jalat on umpijäässä. Sain monta peittoo ja lämpöpuhaltimen puhaltaan jalkoihin. Olinkohan tunnin heräämössä, kun mut tuli joku hoitaja hakee osastolle 2b, ja höpötti vaan heti mitä lääkkeitä saan ja niin edespäin. Mua ei tosiaankaan kiinnostanu siinä kohtaa mitkään lääkkeet, kysyin siltä missä mun mies on ja aloin itkee. Se kysy puhelinnumeron ja meni soittaa henkalle missä oon. Sit kun Henkka tuli vihdoin mun luo, niin sillä oli ihana iso kukkakimppu mukana.
Itkin varmaan tunnin siinä pelosta, onnesta ja helpotuksesta, vaikka kaikki oli tapahtunu niin nopeella temmolla etten tajunnu ees mitää niissä lääkehuuruissa.

Niin minusta tuli äiti :)

neuvolatarkastusMaanantai 24.05.2010 18:01

Rv 37+0
Paino 78,8 (+1500/vko) yhteensä tähän mennessä +20,7kg
Turvotus ++
RR 133/90 125/90 132/93
U-Prot. -
U-Gluk. -
Sf 41
Tarjonta RT
Sydämen syke kuunneltiin, mutta th unohtanut merkata korttiin
Liikkeet ++

Jos vedet menee tai supistuksia alkaa tulla, niin pitää tilata ambulanssi, kun Tampereelle on niin pitkä matka täältä. Sain sinne Tayssiin ajan keskiviikolle, että jospa pikkunen pysyis vielä sen aikaa masussa ainakin niin saatais selville etukäteen se tarviiko mahalaukkua sitten syntymän jälkeen laajentaa vai onko se ihan huuhaata koko juttu. Ja varmistuis se synnytyssairaala...

äitiyspolillaTorstai 20.05.2010 18:34

Rv 36+3
Paino 77,9 yhteensä tähän mennessä +19,8kg
RR 130/89 130/92
U-Prot. -
U-Gluk. -
Paino-arvio 2,9 kg
Tarjonta RT
Sydämen syke KTG
Liikkeet ++

Kohdunsuu pehmennyt vähän ja auki sormelle. Pituus 3 cm.

Makasin tunnin käyrillä, jossa seurattiin vauvan sydämen sykettä ja supistuksia. Sit mentiin odotteleen aulaan lääkäriä, ja lääkäri tutki kohdunsuun ja lantion mun pyynnöstä, ja kaikki pitäis olla ok ja vauvan mahtua minusta ulos normaalisti alateitse.
Syy siihen miks oon nääääin iso on se, että lapsivettä on todella hurja määrä. Onneks vauva ei oo kovin iso :)
Sitten ultrauksessa ei näkynyt vauvan mahalaukkua ollenkaan ja lääkäri soitti paikalle ylilääkärin. No ei sekään saanu sitä silmiinsä ja antoivat meille käskyn käydä kanttiinissa syömässä jotain jos sillä välin olis vauvan mahalaukkuun jotain tullut ja se näkyis. No ei löytynyt uudella kerrallakaan, joten nyt sitten odotellaan lähetettä TAYS:iin, että ne tutkii asian ja mahdollisesti synnytys siirtyy Tampereelle, kun siellä on kirurgiset toimenpiteet mahdollisia JOS vauvalla nyt on jotain ongelmia mahalaukun tai ruokatorven suhteen.
Muuten kaveri oli tosi reipas liikkeissään ja muutenkin näytti hyvältä :)

taas neuvolassaMaanantai 17.05.2010 14:52

Rv 36+0
Paino 77,3 (+3500/vko) yhteensä tähän mennessä +19,2kg
Turvotus +++
RR 130/89 118/85 124/85
U-Prot. -
U-Gluk. -
Sf 38
Tarjonta rt?
Sydämen syke 158
Liikkeet ++

Täällä paisutaan siis kun pullataikina! "Normaali" painonnousu näillä viimesillä viikoilla on 200g/vko, ja kappas mulla se on kolme ja puol kiloo. Luulis, että ne siellä sairaalassa sitten torstaina alkais tekee jotain päätöksiä ja ratkasuja mun suhteen mitä tehdään ennenku ratkeen ja repeen niin että henki on pois.
Täällä ollaan ihan rantakunnossa :D