IRC-Galleria

Blogimerkintä

- Vanhempi »
tuntuu kuin olisin pienen pinei tyttö tässä suuressa maailmassa.. taapertaisin eteenpäin tuntematta ketään, ettei ketään huomaisi minua. ettei kukaan tietäisi olemassaolostani. ettei kukaan välittäisi.

niin, näin tuntui hetken pienen.. nyt taas parempi olo.. mutta kun välillä ei jaksaisi... ei jaksaisi kuunella aina kaikkien murheita... tuntuu kuin olisin vain nenäliina johon kaikki pyyhkisivät murheensa ja kyyneleensä. tuntuu kuin hukkuisin siihen muiden kyynelten valtamereen... ja tukahduttaen omat murheeni..

aina yksin, kuten nytkin uskallan avata sydämeni ja ajatella omia tunteitani.. keskittyä niihin omiin murheisiini... mutta taas. teksitiviesti herättää minut taas tähän maailmaan.. sinullahan on ystäviä.. jotka tarvitsevat lohduttavaa olkapäätä... ja lukitsen jälleen minuuteni syvälle sisimpääni. ja kuuntelen osaamatta avata välillä omaa suutani.

blaah... tuli vaa tollast tekstii... joo tänää oon ollu kaheksa tuntii aamu kuudest töis... ja on ollu tooosi kiva päivä... huome ja ylihuome taas töihi... Vittu isi vei auton.. olisin halunnu tänää leffaan kattoo harry potterin... no täytyy mennä joku toinen päivä... dääm... vittu ku oon tääl kiskon perämetikössä... tahtoisin niin kovin jonnekki ihmisten ilmoille kattoo kavereita... mut täält on nii hel**tin pitkä matka kaikkialle... perseestä!! jep... eipä mulla muuta kummallista tähän hätään... =)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.