IRC-Galleria

Joo, mitäköhän sitä nyt sanois. Perjantaina kello 5:55 lähti junakkeli kohti Helsinkiä. Ongelmanahan tässä oli vaan se, että herrat Mikko ja Pekka oli pelanneet sitä Boloa sinne kolmeen asti yöllä. Oli hitusen vaikeahkoa repiä heitä sitten sängystä ylös. Itekin koomasin siinä, kun hametta oli tullut tehtyä myöhään asti ja sitten loppujen lopuksi en edes pitänyt sitä Tuskassa. :D

Juna-asemalla selvisi, että Pekan kaveri Joni oli sitten hypännyt väärään junaan. Siis voi... lol. No, ei siinä mitään, sekin onneks meni Helsinkiin, mutta vain toista kautta. Me löydettiin oikea juna ja iskeydyttiin sinne. Juna ei ollu kovin täys, oli mukavat paikat ja paskanjauhantakerho aloitti. Kaivoin myös paljon eväitä muovipussukastani (herneitä, viinirypäleitä, nektaria ja mansikoita).

Ruokailun jälkeen lähdimme kohti ravintelivaunua. Koska oli nälkä. Loogista? Suolaista tahdoimme Anun kanssa. Samalla löysimme tupakkakopin ja menimme kertomaan löydöstämme Mikolle. Sitten tajuttiin, että se on täynnä yrjöä ja huomautettiin asiasta ravintelivaunun tädille, samalla kun ostettiin leipää, teetä ja kaffetta. Oli vähän nyrpeänä se myyjä siinä. Aiheesta kylläkin.

Kesken ruokailun alkoi käytävältä sitten kuulua tätä "ON SE PÄIVÄ VIELÄ HUOMENNAKIN"-laulua ja joku arjen sankarihan sieltä sitten tulla tupsahti siivoamaan sitä tupakkakoppia. Konnari siinä huuteli sille perhanaa ja perkelettä ja vahti, että tämä hoisi hommansa. No, en tiedä jäljestä, lähdettiin karkuun sitä humalaista, kun se meillekin siinä jotain huuteli ja alkoi tulla sellainen karmea epäilys päähän, että tässä on kohta omat housut tulilinjalla...

Kohta tämän jäljestä totesin, että minulla on kylmä ja varastin Anun hupparin. Sitten minä jo nukahdinkin. Yay! JA SAATANAN PEKKA ALKOI PELATA SITÄ POKEMANSSIA JA SITTEN HERÄSIN SIIHEN JA VOI VITTU.

Helsingissä löydettiin Joni asemalta ja mentiin sit käymään Mäkkärissä syömässä. Juusto oli hyvää ja sain Anulta pierunpoistajapillereitäkin. Kiitos. <3 Sitten heitettiin Jonin kamat Vaakunaan ja lähdettiin etsimään meidän Hostellia. Löytyi yllättävän helposti, vaikka vituttikin kävellä kamojen kanssa. Huone oli onneks valmiina ja saatiin se heti (vaikka oltiin paikalla jo klo 12.30 ja check-in olis ollu vasta 14). Mukava oli muutenkin tiskin täti. :)

Sitten suoritimme festarikitin pakkauksen ja lähdettiin Anun kanssa shoppaamaan. Tällä aikaa Mikko jäi päikkäreille ja Pekka ja Joni lähti Vaakunaan ja Alkoon. Jota Pekka ei sitten ilmeisesti löytänyt ja tämän takia Mikkokaan ei saanut sitten päikkäreitä nukuttua, koska piti koko ajan vastailla puhelimeen.

Käytiin kiertelemässä vähän jokaista kauppaa, mutta koska rahatilanteeni oli paska, ostin vain hatun, jotten kuole johonkin auringonpistokseen. Se oli halpa, vain 3€. Anu oli katkera, sen oli maksanut yli kympin, vaikka oli samanlainen. Käytiin myös S-marketissa. Kolmesti. Samalla kassalla. Eikä kysynyt muuten papereita kertaakaan! Ilmeisesti ei uskaltanut, koska oltiin niin pelottavia. :<

Löydettiin Mikko kakkonen aseman edestä, otettiin se mukaan ja häippästiin Tuskan jonoon. Saihan siinä jonossa jonkin aikaa seistä, mutta yllättävän äkkiä loppujen lopuks päästiin sisälle. Haettiin parit ohjelmat ja sitten mentiin kytistämään Gojiraa mikseriteltan viereen. Tässä vaiheesa Anu vähensikin vaatetuksensa.

Siinä sitten Gojiran ekan biisin aikana Mikko löysi tiensä takaisin luokseni. Kateltiin Gojiraa vähän aikaa (HEAVIEST MATTER IN THE UNIVERSE <3) ja oli kyllä pirun kova. Sitten päätettiin, että on liian kuuma ja mennään katsomaan nurmikolta. Kateltiin samalla kojuja. (Seppäkoju oli aika kovis. :D Arvasin, että Pekka etsiytyisi sinne suurimman osan ajasta.)

Nurmikolla nähtiin loistavat PASKA-paidat. :D Tuli revettyä ääneen ja otettua ihan kuvatkin niistä. Mutta asiaa niissä paidoissa puhuttiin, ei tänä vuonna Tuskassa ollut oikein sellaista kunnon esiintyjäkaartia, mitä on tullut aiemmin nähtyä. No mutta, minkäs teet, tulipa silti tehtyä reissu ja ei kyllä kaduta.

Gojiran jälkeen Sue-lavalle hyökkäsikin sitten Callisto, jota jouduimme katsomaan nurmikolta. Jouduimme siksi, koska kyseinen orkka oli täysin paska. Siis ei hemmetti. Hirveän usein ei tule fiilistä lähteä kesken pois jostain sen takia, että vituttaa kuunnella sellaista paskaa, mutta nyt tuli. Hyhhyi.

Perjantai oli oikeastaan aika kooma päivä. Edellisviikon stressaukset sun muut vaati veronsa ja nukutti koko ajan aivan hemmetisti. Mutta tulipahan todistettua kahden ihmisen överit ja koettua vitutusta siitä, että sitä toista sai sitten etsiä kissojen ja koirien kanssa, kunnes lopulta saatiin puhelimesta kiinni, että "Minhä oon jo hotellihuoneessha." Että just. Kiva kun meillekin ajoissa kerroit.

Illalla käytiin vielä koko konkkaronkka Mäkissä syömässä ja sitten partattiin wayt = Anu lähti baariin Mikko kakkosen kanssa ja minä, Mikko ja Pekka hostellille nukkumaan. Väsytti kyllä aivan pirusti. Oltiin nukkumassa jo klo 0.00. Tuska-viikonloppuna. Huihheijaa.

Lauantai-aamuna oli lievää tärinää ja suun kuivumista havaittavissa ja meinasin saada sydänkohtauksen, kun Mikko kakkonen tuijotti minua lattialta. :D Siinä sitten selvisi, että se oli kokenut paljon pahempiakin nukkumapaikkoja kuin meidän hostellihuoneen lattia. Mutta joo. Tämän jälkeen hipsin suihkuun ja sitten alkoikin jo olla ihan ihmismäinen olo. Jaksoin jopa laittaa korsetin niskaan! (Sitä tuli kyllä sitten revittyä pitkin päivää päälle ja pois.)
Tajusin myös, että koska lauantaina ei ollut muuta katsottavaa kuin Amorphis, niin voisimme käydä tsiigaa Transformers leffan. Etsin esitteestä elokuvateatterin osoitteen ja päätetiin käydä hakemassa liput ennen alueelle menoa.

Anu lähti ensin Mikko kakkosen matkaan, mutta sitten se tulikin takaisin. Odotimme siinä Mikon ja Pekan suihkussakäynnit ja matkasimme sen jälkeen kohti epämääräistä "tällä kadulla oli eilen pizzeria" -kohdetta. No, ei sitä halpaa pizzeriaa sitten löytynyt, joten mentiin vaan johonkin. Se oli ylikallis. Ja myyjä oli vittumainen. Haistatteli siinä meillekin. :| Ja pizzat oli paskat. No, nälkä lähti.
Pois kulkiessamme se halpa pizzeria sitten löytyi siitä melkein hostellin vierestä. Vitutti ehkä hitusen.

Tämän jälkeen Anu taasen erosi meistä. En muista enää miksi. o.O Lähdettiin kuitenkin ostelee juomia ja liput. Anu taisi mennä katsomaan Profane Omenia? No, junnattiin ympäri Helsinkiä siinä, ostettiin leffaliput ja sitten kipitettiin alueelle, kun Anulta tuli viesti, että Sabaton soittaakin Facelessin paikalla ja Pekka halusi sitä tsiigailla. No, kerettiin pari biisiä katsoa ja sitten mentiin taas vakipaikalle - nurmikolle.

Jossain välissä alkoi tihhuuttaa vettä, mutta onneksi puu suojasi pahimmalta sateelta. Lisäksi oltiin Mikon kanssa oltu fiksuja ja ostettu kertakäyttösadetakit. Hyvin suojasi takamusta! Lopulta koitti aika Amorphiksen ja valuimme päälavan eteen. Siellä tutustuimme johonkin random tyyppiin ja siinä jutellessamme lokki sitten paskoi Mikon ja sen päälle. Ehkä hitusen repesin. Mutta tulipahan puhdistettua sitten Mikon housut pirtulla. Varmasti kuoli kaikki bakteerit.

Amorphis oli hyvä ja loistava ja vaikka sun mitä! Graah! Soittivat viimeisenä My Kanteleen! Olin ihan euforiassa siinä vaiheesssa. Tsiisus!

Tämän hypetys-vaiheeni jälkeen matkasimmekin sitten katsomaan Polygonimyrsky 2: Huijarhöön kostoa. Ei hemmetti että sekin oli hyvä! (En tiedä miten paljon tähän vaikutti äskeinen Amorphiksen keikka. TSIISUS!) OPTIMUS PRIME! OPTIMUS PRIME ÖWNÄÄMÄSSÄ! AAAAAAAAAA!

Leffan jälkeen (!!!!! III!) lähdettiin takaisin Kaisaniemeen istumaan nurmikolle. Siellä sitten sellainen ihan kummallinen hippi eksyi meidän seuraan (=Veikko). Mikko ja Veikko sitten siinä jutteli rakentavasti mm. ydinvoimasta ja Anu etsiytyi jälleen meidän seuraan. Nälän kasvaessa liian suureksi lähdimme asemaa kohti, saatoimme Veikon junaan ja etsiydyimme mäkkäriin. Om nom, tuplajuusto, om nom. Siinä sitten repeiltiin (NO HUH HUH, voi perRRrrhana) aikamme. Eli varmaan ainakin 2 tuntia. Mutta oli kivvoo!

Mäkkäristä lähdimme kohti hostellia. Joskin matkan varrella juutuimme vaikka mihinkä. Muun muassa juttelemaan punakulmakarvaiselle hevarille. Siinä pidettiin sille seuraa vähän aikaa ja Mikko ja Pekka pisti parit tanssit pystyyn baarin terassin alla. En revennyt. En yhtään.

Matkalla hostellille kohtasimme myös mummon, joka karjaisi helvetin uskottavalla heviäänellä meille. Säikähdin. :( Hostellilla oli vaikeuksia pysyä hiljaa, mutta kyllä siellä muutkin tais hitusen meluilla. Kaikkea randomia tuli hommattua (kaadettiin vettä pihalle, Pekka puki minun jakun...). Kuvia onneksi on! Joskus puoli viiden aikoja päästiin jopa unille asti. Kostautui seuraavana aamuna. Voi luoja. Oli rapelo.


Nyt minä lähden syömään ja sunnuntaista kirjoitan joskus lissee.!