mua on lyöty kädel,
ja potkittu päähä.
ja nyt saan kiittää,
että edes elän vielä.
kun saan istuu rullatuolis,
ja vaan venata huomist.
mitä tuokaan huominen,
vai viekö se mun henkeni.
sydän ei pysty enään kehenkään kiintyy,
kun koulukiusaamisen tuska koko ajan vaan kiihtyy.
mutta kiinnostaako enään ketään,
kuinka kiusaamisen vain kätken mun sisään.
koulukiusaamisesta tulee koko ajan vakavampi asia,
mutta jaksaako kaikki olla niin vahvoja ,että viitsii siitä sanoa,
että joku kohtelee sua kuin olisit niitte jalkojen alla ,olla niille pelkkä surun orja .