IRC-Galleria

penniliini

penniliini

kiivetään sit perse edellä puuhun

Blogimerkintä

« Uudempi -

Rajoittunutta sosiaalista elämääMaanantai 18.01.2010 18:25

Ei tää kyllä kovin juhlavaa tää sosiaalinen elämäni ole. Tää on kotia ja töitä. Veljeä tapaa viikottain, muita ihmisiä erittäin harvoin. Ei tällä paikka kunnalla ole kaveria ja matkustelu maksaa. Täällä ei ole pahemmin ystävystynyt uusien ihmisten kanssa, kassantätinä ei paljoa syvällisemmin ihmisiä kohtaa. Tutuiksi monet kasvot ovat jo tulleet, niin monen ihmisen tunnistaa, mutta sitä voi kutsua kasvomuistiksi.

Ei ole harrastusta, on niin laiska ja aikaan saamaton. Koettaa vissiin muka säästää. Säästää ja olla yksin, antaa kunnon rapistua ja riutuu kotona. Rahaa ja vaivaa välttelee myös kun ei saa aikaiseksi matkustettua linja-autolla Leppävirralle. Se on niin jännä; asuessani leppävirralla Varkauteen ei ollut matkaa eikä mitään. Nyt Varkaudesta katsoen Leppävirralle on todella pitkä matka. Tosin nyt se tulisi taitaa julkisilla, eli linja-autolla eikä tuo touhu ole kovin halpaa lystiä kun ei kuulu opiskelijoiden kastiin.

Kummasti kun ei vanhemmilla enää asu huomaa kuinka koettaa säästää aivan kaikesta. Koettaa varmistaa ettei ihan perse auki ole vaikka kuitenkin tuloja on sen verran ettei salilla tai uimassa käyminen vararikkoa aiheuttaisi. Toki nyt tuli nuo luistimetkin etsittyä porukoiden varastosta, enää tarvitsee vain löytää luistinrata.

Hmmm tämä on vain sitä että inhoan tätä kaupunkia, olen aina ajatellut että täällä en tule asumaan ja nyt mun koti on täällä ja vihaan tätä paikkaa yhä enemmän. En tahdo lenkkeillä täällä, en innostu pyöräilystä, en tahdo käydä täällä uimassa, en jaksa etsiä lähintä luistin rataa. Tää kun ei oo mun kotipaikka, täällä kaikki on huonommin kun siellä missä asuin 19 vuotta, siellä on ne tutut lenkkipolut, tutut reitit niin kävelyyn, hiihtoon kuin pyöräilyynkin, kylpylä jossa aina on käynyt, luistinradat joista jokaisen on kolunnut läpi.

Kaikki elämässä on kohdallaan ja silti tunnen itseni välillä niin onnettomaksi enkä pidä elämästäni yhtään. Olen väsynyt pieniin piireihin, en osaa tahi uskalla tutustua uusiin piireihin. En ole valmis tähän kaupunkiin tutustumaan paremmin koska tänne on jää. Syksyllä poistumme täältä maisemista, jonnekin sitä on opiskelemaan päästävä.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.