IRC-Galleria

Poika ajaa lujaa moottoripyörällä 180 km/h
Tyttö: Hidasta, mua pelottaa
Poika: Enkä, tää on hauskaa
Tyttö: Eikä ole. Oo kiltti, tää on liian pelottavaa
Poika: Sano mulle sitten, että sä rakastat mua
Tyttö: Hyvä on, mä rakastan sua. Jarruta !
Poika: halaa mua ensin OIKEIN kovaa
*tyttö halaa poikaa*
Poika: Voitko ottaa pois mun kypärän ja laittaa sen sun päähäs? Mä kyllästyin siihen...

hetkeä myöhemmin he ajavat metsään...

Sanomalehdessä seuraavana päivänä:
"Moottoripyörä törmäsi rakennusta vasten jarrujen vian seurauksena.
Samalla hetkellä kyydissä oli kaksi henkilöä, joista vain yksi jäi eloon."

Totta puhuen, matkan puoli välissä poika huomasi jarrujen olevan rikki,
mutta ei halunnut tytön tietävän asiasta. Sen sijaan hän pyysi tyttöä
sanomaan, että tämä rakastaa häntä, halaamaan tätä viimeistä kertaa ja
laittamaan kypärän päähän, jotta tyttö jäisi eloon
vaikka tämä tarkoitti pojan kuolemaa.

"Jos sinäkin rakastat jotakuta yhtä paljon - kopioi tämä teksti päiväkirjaasi"

Olen valinnut. Nyt on sinun vuorosi valita.

Tämä kertomus kertoo eräästä äidistä, joka moitti 5-vuotiasta tytärtään siitä, että tämä tuhlasi kokonaisen rullan kaunista, kallisarvoista kullanväristä lahjapaperia. Rahaa oli vähän ja äiti tuli entistä kiukkuisemmaksi, kun hän näki tyttärensä koristelevan paperilla rasian, jonka hän laittoi joulukuusen alle.

Seuraavana aamunna tyttö antoi askin äidilleen sanoen "tämä on sinulle äiti". Äiti tunsi itsensä
vaivautuneeksi muistaessaan eilisen kiukkunsa tytölle. Hänen ärsyyntyi kuitenkin uudestaan tyttärelleen avatessaan paketin ja huomatessaan sisällä olevan rasian tyhjäksi. Harmistuneena hän sanoi tyttärelleen; "Etkö tiedä, nuori nainen, että kun annetaan lahja jollekin, paketissa täytyy olla jotakin?" Tytölle tuli kyyneleet silmiin, kun hän vastasi; "Mutta äiti, ei rasia ole tyhjä! Minä täytin sen kokonaan suudelmilla!"


Äiti murtui myös kyyneliin, polvistui tyttärensä eteen ja sulki hänet syliinsä ja pyysi anteeksi ajattelematonta kiukkuaan. Lyhyen ajan kuluttua tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tarina kertoo, että äiti piti tätä tyttäreltään samaansa rasiaa yöpöydällään koko loppuelämänsä ajan. Kun hänellä oli vastoinkäymisiä tai kun hän tunsi itsensä masentuneeksi, avasi hän rasian ja otti sieltä kuvitellun suudelman ja muisti tyttärensä rakkauden, jolla hän oli paketoinut suudelmat rasiaan. Todellakin ihmeellinen tunne, on tämä lahja meille, pieni rasia täynnä pyyteetöntä rakkautta ja suudelmia lapsiltamme, perheeltämme, ystäviltämme. Ei ole mitään arvokkaampaa täällä maan päällä kuin tämä.

Vaihtoehtoja on kaksi

1. Ole hyvä ja kopioi tämä päiväkirjaasi

tai

2. Ole niinkuin tämä ei koskettaisi sinua!

Lapsen junaleikki

Perheenäiti työskenteli keittiössä ja sivukorvalla kuunteli,kun
hänen 7-vuotias poikansa leikki olohuoneessa uudella sähköjunallaan.

Äiti kuuli junan pysähtyvän ja poikansa sanovan: "Kaikki perslävet,
jotkahaluavat poistua junasta, lähtekää helvettiin nyt, koska tämä on vitun
päätepysäkki!Ja kaikki ne laardiperseet, jotka ovat nyt
nousemassa junaan,hilatkaa perseenne sisälle,koska juna vittu lähtee
nyt!"

Kauhistunut äiti meni olohuoneeseen sanomaan pojalleen:"Meidän
huushollissa ei tuollaista kieltä suvaita.Nyt menet huoneeseesi ja
pysyt siellä 2 tuntia.Ja kun tulet pois sieltä voit leikkiä junallasi.
Mutta tuollaista kieltä et enää käytä !"

Kaksi tuntia myöhemmin poika tuli pois huoneestaan ja jatkoi
junalla leikkimistä. Pian juna taas pysähtyi ja äiti kuuli poikansa
sanovan:
"Arvoisat matkustajat,olkaa hyvä ja muistakaa ottaa tavaranne
mukaan junasta poistuessa.Kiitämme teitä matkasta ja toivomme,että
matkanne oli miellyttävä. Toivomme,että matkustatte kanssamme pian
uudestaan."
Äiti kuuli kullannuppunsa jatkavan:
"Junaan nouseville matkustajille
tiedoksi,että junassa ei ole tupakkavaunua.Toivomme,että vietätte
miellyttävän ja rentouttavan matkan kanssamme." Äidin jo alkaessa
hymyillä tyytyväisenä,lapsi lisäsi:
"Tiedoksi niille matkustajille,jotka ovat vittuuntuneita kahden
tunnin viivytyksestä,pyydämme valittamaan tuolle paksulle
permanenttikotkalle keittiössä."

TOP 10 SYYT MIKSI NUKKUMINEN ON PAREMPAA KUIN SEKSI:

1) ET TUNNE SYYLLISYYTTÄ TEHDESSÄSI SITÄ YKSIN.
2) KUKAAN EI JUORUA SIITÄ MITEN PALJON NUKUT.
3) ET VALITA HERÄTTYÄSI ETTET MUKA SAANUT VIIME YÖNÄ.
4) SINUN EI TARVITSE MAKSAA NUKKUMISESTA.
5) NUKKUMISEN JÄLKEEN SINUA EI NUKUTA.
6) UNI VOI KESTÄÄ HELPOSTI KYMMENEN TUNTIA.
7) VOIT NUKKUA KIRKOSSA.
8) UNISSA VOIT HARRASTAA SEKSIÄ KENEN KANSSA HALUAT.
9) PEHMOLELUSI EI IKINÄ VALITA.
10) ON LAILLISTA NUKKUA MISSÄ ASENNOSSA TAHANSA, KAIKISSA MAANOSISSA.

Lähetä tämä viidelle ihmiselle tai sydämesi särkyy seuraavan 24 tunnin
aikana. Tämän on todistettu toimivan. Tämä sähköposti on matkannut maailman
ympäri 50 kertaa parissa viikossa ja yli 300 paria on pistänyt poikki. Eli
jos olet ikinä halunnut rakastua tai haluat pitää sen, mitä sinulla on,
sanonpahan vain että alappas lähetellä.

kjeh! jo vuosi ollu ajokortti, eikä yhtään ainoaa sakkoa!!!
vielä puoli vuotta niin saan lopullisen ajokortin! :]

AJATUS



> Tässäpä ajattelemisen aihetta jokaiseen päivään.
>
> Eräällä varojenkeräämisillallisella koulun hyväksi, jota kävivät
> lapset, joilla oli oppimisvaikeuksia, yhden oppilaan isä piti
puheen,
> jota kukaan läsnäolijoista ei tulisi koskaan unohtamaan.
>
> "Kaikki, mitä Jumala tekee, on täydellistä. Kuitenkin minun poikani,
> Kalle, ei pysty oppimaan asioita samalla tavalla kuin toiset lapset.
> Hän ei ymmärrä asioita niin kuin toiset lapset ymmärtävät.
>
> Missä Jumalan suunnitelma näkyy minun poikani kohdalla?"
> Yleisö meni hiljaiseksi. Isä jatkoi.
>
>
> "Minä uskon, että kun Jumala tuo maailmaan Kallen kaltaisen lapsen,
> astuu esiin mahdollisuus ymmärtää Jumalainen Suunnitelma. Ja se
tulee
> esille siinä, miten toiset ihmiset kohtelevat tuota lasta.
>
> Sitten isä kertoi seuraavan tarinan: eräänä päivänä hän ja Kalle
> olivat kävelleet puiston ohi, missä Kallelle tutut pojat olivat
> pelaamassa pesäpalloa.
>
> Kalle kysyi: "Luuletko että he antaisivat minunkin pelata?" Isä
tiesi,
> että useimmat pojista eivät haluaisi Kallea joukkueeseensa. Mutta
hän
> ymmärsi myös, että jos Kalle saisi luvan pelata, se antaisi Kallelle
> myös suuresti kaivatun tunteen kuulumisesta joukkoon.
>
> Isä lähestyi yhtä kentällä olevista pojista ja kysyi, saisiko Kalle
> tulla mukaan pelaamaan. Poika katsoi ympärilleen nähdäkseen, mitä
> mieltä hänen joukkuetoverinsa olivat, mutta kukaan ei sanonut
mitään.
> Niinpä poika teki päätöksen itse ja sanoi: "No,me olemme kuusi
juoksua
> häviöllä ja menossa on kahdeksas sisävuoro. Kalle voi kyllä tulla
> meidän joukkueeseemme, ja me yritämme saada hänet lyöntivuoroon
> yhdeksännellä sisävuorolla."
>
> Kahdeksannen sisävuoron loppupuolella Kallen joukkue sai muutaman
> juoksun lisää, mutta oli yhä kolme juoksua häviöllä. Yhdeksännen
> sisävuoron alussa Kalle laittoi räpylän käteensä ja pelasi
> takakentällä. Vaikka yhtäkään palloa ei lentänyt siihen suuntaan.
> Kalle oli ilmiselvästi onnessaan kun sai olla mukana kentällä ja
> hymyili suu korvissa isälleen, joka vilkutti hänelle kentän
laidalta.
>
> Yhdeksännen sisävuoron loppupuolella Kallen joukkue sai taas
juoksun.
> Nyt olisi ollut Kallen vuoro tulla lyömään, mutta pesillä oli
ajolähtö.
> Antaisiko joukkue tosiaan Kallelle lyöntivuoron tässä tilanteessa,
> jolloin he varmasti menettäisivät mahdollisuutensa voittaa peli?
> Yllättävää kyllä, maila annettiin Kallelle. Kaikki tiesivät, että
> kunnon lyönti olisi mahdottomuus, sillä Kalle ei osannut edes
pidellä
> mailaa oikein, saati tähdätä palloon.
>
> Kuitenkin Kallen tullessa lyömään syöttäjä astui pari askelta
lähemmäs
> syöttääkseen pallon Kallelle hitaasti, niin että tämä saisi edes
> hipaistuksi palloa.
>
> Ensimmäisellä syötöllä Kalle huitaisi mailalla kömpelösti ohi.
> Syöttäjä astui vielä lähemmäksi ja nosti syötön pehmeästi Kallelle.
> Kalle heilautti mailaa ja tällä kertaa osui palloon, joka töpsähti
> maahan syöttäjän lähelle.
> Syöttäjä poimi pallon maasta ja olisi helposti voinut heittää sen
> ykköspesälle, jolloin Kalle olisi palanut ja peli olisi päättynyt
> siihen; mutta sen sijaan hän heittikin pallon korkeassa kaaressa
kohti
> kentän oikeaa laitaa, kauas ykköspesän vahdin ulottumattomiin.
>
> Kaikki rupesivat huutamaan: Kalle, juokse ykköspesälle! Juokse
> ykköspesälle!" Kalle ei ollut ikinä eläessään juossut ykköspesälle.
> Silmät selällään ja säikähtäneenä hän nyt juoksi sinne maahan
> piirrettyä viivaa pitkin.Kaikki huusivat: "Juokse kakkospesälle!
Juokse
kakkospesälle!"
> Kallen
> ehdittyä ykköspesälle kentän oikealla laidalla oleva pelaaja oli
> saanut pallon kiinni ja olisi voinut nyt heittää sen suoraan
> kakkospesälle, niin että olisi tullut palo; mutta hän ymmärsi,mitä
> syöttäjä oli ajanut takaa ja heitti hänkin pallon korkeassa kaaressa
> kauas kolmospesän yli.
>
> Kalle juoksi kohti kakkospesää ja hänen edellään olevat
joukkuetoverit
> juoksivat kolmospesän kautta kotiin. Kun Kalle pääsi kakkospesälle,
> siellä oleva vastapuolen pelaaja juoksi hänen luokseen, käänsi hänet
> kohti kolmospesän suuntaan ja
> huusi: "Juokse kolmoselle!" Ja kun Kalle kiersi kolmospesän, kaikki
> pojat molemmista joukkueista huusivat: "Kalle, juokse kotiin!"
>
> Kalle juoksi kotipesään ja hänelle hurrattiin sankarina, joka oli
> lyönyt kotijuoksun ja saanut aikaan sen, että hänen joukkueensa
voitti
pelin.
>
> "Tuona päivänä", sanoi isä hiljaisella äänellä kyynelten valuessa
> pitkin hänen poskiaan, "pojat niistä molemmista joukkueista
auttoivat
> tuomaan palasen jumalaista Suunnitelmaa tähän maailmaan."
>
> Ja nyt tarinan jälkisanat. Me kaikki lähetämme sähköpostissa
tuhansia
> vitsejä asiaa kahdesti ajattelematta, mutta kun on kysymys sellaisen
> viestin lähettämisestä,joka liittyy elämässä tehtäviin valintoihin,
> ihmiset harkitsevat toisenkin kerran, että kehtaako tämmöistä nyt
> lähettää. Se henkilö, joka lähetti tämän viestin Sinulle, uskoo
> siihen, että jokaisella meistä on merkitystä. Meillä kaikilla on
> päivän mittaan tuhansia mahdollisuuksia auttaa toisiamme. Niin
monet
> näennäisesti vähäpätöiset kanssakäymiset ihmisten välillä asettavat
> meidät valintatilanteeseen:
> välitämmekö eteenpäin tämän kipinän? Vai jätämmekö väliin
tilaisuuden,
> jolloin tässä tapahtumasarjassa maailma jää vähän entistä
kylmemmäksi.
>
> Sinulla on nyt kaksi mahdollisuutta:
>
> 1. hylätä kaikki vanha, tai
>
> 2. muistaa niitä ihmisiä, joista välität.

Sinä, joka luet tätä, kuvaile minua yhdellä sanalla.
Siis vain yhdellä ( ! ), ja sen jälkeen laita tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut ajattelevat sinusta.