Aina yksin,teen tulta pimeään.
Sun luotasi mä lähden,kun en sisimpääsi nää.
Kun kysymykset kaikki,ilman vastausta jää...
Aina yksin...
Mä meen,mä meen,mä meen ja mä huudan.
Mä meen,mä meen,mä meen ja mä huudan.
Mä meen,mä meen,mä meen ja mä huudan.
Mä meen ja huudan sua.
Me nauretaan ja juodaan,kunnes kaaos yllättää,
kunnes uusi päivä nousee kylmänä kuin jää.
Eikä kukaan oikein piittaa,mä en piittaa itsekään.
Vain vähän tottuneemmin aina ilman vastausta jään...
Aina yksin,aina sydän syrjällään.
Aina yksin,teen tulta pimeään...
Mä meen,mä meen,mä meen ja mä huudan.
Mä meen,mä meen,mä meen ja mä huudan.
Mä meen,mä meen,mä meen ja mä huudan.
Mä meen ja huudan sua.
Mä mietin ehkä liikaa,kun mun pitäis elää vain.
Ehkä syntymässä sielun liian rikkinäisen sain.
Kun sun sanas kylmät sattuu ja tuo outo hiljaisuus,
joka lauseisiimme kietoutuu kuin musta avaruus.
Ja mä jään sun vierees kyllä,vaikken sisimpääsi nää,
vaikka kysymykset kaikki,ilman vastausta jää...
Aina yksin,aina sydän syrjällään.
Aina yksin,teen tulta pimeään....