IRC-Galleria

puhuri

puhuri

rather designs a life

Blogi

« Uudemmat -
Ajatusleikkinä kymmenen henkeä menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku kaikille yhteensä on 100€. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä - köyhimmät - eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1€, kuudes maksaisi 3€, seitsemäs 7€, kahdeksas 12€, yhdeksäs 18€. Kymmenes - rikkain - maksaisi 59€. He päättivät jakaa laskun niin.

He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. “Koska olette niin hyviä asiakkaita” hän sanoi “saatte 20€ alennusta”. Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80€. Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2€ per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33€? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde. Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2€, seitsemäs 5€, kahdeksas 9€, yhdeksäs 12€ ja kymmenes 52€. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella syntyi kahakka. “Minä säästin vain 1€ kahdestakymmenestä” aloitti kuudes. “Mutta kymmenes tienasi 7€!” “Aivan” jatkoi viides “Minäkin sain vain 1€. Se on epäoikeudenmukaista, rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!”. “On se niin väärin” jatkoi seitsemäs.” Miksi öykkäri saa 7€ kun minä sain vain 2€?”. “Hetkinen” huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. “Me emme saaneet mitään!”. “Köyhiä riistetään!”. Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä kymmenennettä kunnolla turpiin. Seuraavana iltana hän ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät ilman “öykkäriä”. Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52€.

- http://vapausvalita.wordpress.com/about/

Katso ihmeessä myös http://talousdemokratia.blogspot.com/

Orjat ja isännätTiistai 02.09.2008 14:48

Muistatte varmasti historiasta ajan jolloin Amerikan uudisasukkaat käyttivät orjia hyväkseen Amerikan rakentamisessa. Orjilla ei ollut silloin muita vaihtoehtoja kuin tehdä kaikki mitä isännät käskivät tai yrittää karata isäntien vallasta. Karkaamista vähenti se, että pelko fyysisestä kivusta, kuten käden menettämisestä tai tapetuksi tulemisesta, oli niin suuri. Ajan myötä alkoi myös ilmestyä tahoja, jotka oman henkensä uhalla halusivat auttaa orjia pääsemään vapauteen.

Nykypäivänä näen yhteiskunnassamme samanlaisen ilmiön, enkä osaa päättää onko se lievempi vai pahempi ilmiö: On rahan orjia ja rahan isäntiä. Rahan orjat tekevät työtä elääkseen, työtä rahasta, eivätkä voi lopettaa sitä, jos haluavat pysyä hengissä. Rahan isännät taas antavat rahan tehdä työtä puolestaan, eivätkä he kuluta kallisarvoisinta mitä heillä on, eli aikaa, rahan ansaitsemiseen. He ovat tehneet jotakin eri tavalla aikaisemmin ja palvovatkin lausetta, "don't work hard, work smart!" He ovat luoneet järjestelmän, joka tekee heille rahaa, usein orjia apuna käyttäen. Silloin he luovat orjille illuusion uratikkaista, joita kiipeämällä orjat nousevat omassa elämässään ylöspäin. Isännät tietenkin kiipeämisen sijaan rakentavat itse nämä tikkaat muille.

Kun aikaisemmin orjien pyrkiessä vapauteen heillä oli pelko fyysisestä menetyksestä, niin nykyään orjien pelot ovat päinvastaisia, henkisiä. Orjat pelkäävät muiden kanssa eläjien keskuudessa torjutuksi tulemista tai muuten vain epäonnistumista yrittäessään karata isäntien vallasta. Fyysisen kivun kokeminen onkin nyky-yhteiskunnassa yhä vaikeampaa ja siksi pelko henkisestä kivusta nostaa päätään.

Jokainen on varmasti huomannut, että nykyään on tahoja, jotka pyrkivät vapauttamaan rahan orjia. Näitä tahoja on kahdenlaisia: Uskottelijoita ja toteuttajia. Uskottelijat heittävät orjien mieleen ajatuksen mahdollisuudesta päästä vapauteen helpoilla ja nopeilla keinoilla ja pelaavat peliä orjien kustannuksella. Orjat uskovat, että vaikka mahdollisuus voittaa olisi yksi kuudestatoista miljoonasta, he voittavat, kunhan vaan uskovat siihen ja pelaavat sitä tarpeeksi.
Toteuttajat elävät rehellisyyden nimissä. He eivät pelaa peliä omaksi parhaakseen, vaan auttaakseen orjia pääsemään vapauteen, koska ovat tehneet sen itse aikaisemmin. He tarjoavat orjille mahdollisuuden tehdä jotakin itse vapauden saamiseksi ja auttavat heitä pääsemään tavoitteeseensa.

Jokainen meistä tuntee toteuttajia, mutta harva uskoo henkilökohtaiseen kehittymiseen ja sen tuomaan taloudelliseen vapauteen, vapauteen, jossa Sinun ei tarvitse menettää puolia valveillaoloajastasi jonkun toisen unelman rakentamiseen. Me elämme isäntien yhteiskunnassa ja meistä jokainen voi ryhtyä sellaiseksi, tekemättä sitä kuitenkaan muiden kustannuksella, vaan auttamalla muita saavuttamaan omat tavoitteensa. Olethan huomannut sen, että kun annat toiselle sen mitä hän haluaa, saat myös usein itse sen mitä sinä haluat?

Sinä voit vaikuttaa purjeesi asentoon, muttet tuulen suuntaan. Älä siis valita tuulista, vaan suuntaa purjeesi vapauteen!
Maailmassa on vain lampaita ja paimenia. Lampaalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin syödä ruohoa tai ryhtyä kovalla työllä paimeneksi. Lampaiden on helppo elää massassa, koska ne luottavat paimenten pitävän niistä huolta. Ne eivät ymmärrä, että paimenet pitävät niistä huolta vain siksi, että he voisivat keriä ne riittävän usein. Ja jos lampaasta ei enää irtoa tarpeeksi villaa, paimenet laittavat sen teuraaksi.
Paimenet ottavat kaikki riskit ja saavat siksi kaiken sen mitä haluavat. Lampaat elävät paimenten suunnitelmien mukaisesti, eivät suunnittele itse elämäänsä. Lampaat luulevat, että kaikki on kiinni olosuhteista. Paimenet eivät usko olosuhteisiin, vaan luovat elämänsä itse.
Jokainen lammas voi kasvaa paimeneksi nousemalla ruohonjuuritasolta kahdelle jalalle ja päättämällä itse omista olosuhteistaan ja elämästään. Ainoa asia mikä estää lampaita tekemästä sitä, on pelko epäonnistua ja tulla torjutuksi.

Mitä sinä haluat? Vai miten se oli?Torstai 07.08.2008 14:46

Ihmiset eivät halua seurustelusuhteita, ihmiset eivät halua rahaa, eivät bisneksiä, he eivät halua olla laihempia. Mitä me kaikki haluamme on ne asiat mitä me luulemme saavamme kun teemme nuo muutokset elämässämme. Kaikki se mitä koskaan haluat elämässäsi on riippuvainen yhdestä asiasta: Haluat jonkinlaisen muutoksen siinä miten tunnet tai millainen olotila sinulla on henkisesti tai fyysisesti. Me kaikki haluamme muuttaa sen miten tunnemme.
Ajattele asiaa: ainut syy miksi haluat lisää rahaa, sinä et halua sitä siksi, että se on mukavan tuntuista paperia jossa on numeroita, ei, vaan haluat rahaa koska kuvittelet mitä voit saada sillä, kuten lisää vapautta, hauskuutta tai ehkä mahdollisuuden antaa sitä muille. Sinä uskot, että se tuo sinulle jonkinlaista mielihyvän tunnetta. Ihmiset haluavat naimisiin sen takia mitä uskovat sen antavan heille tunnetasolla. Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme eniten. Jos kysyt ihmiseltä tarpeeksi kauan miksi hän haluaa jotakin tiettyä asiaa, lopulta he perustelevat sen jollakin tunneperäisellä syyllä, kuten "se vain tuntuu hyvältä".
Se on se mitä me todella haluamme, me haluamme tuntea hyviä asioita. Me haluamme tuntea näitä tiettyjä asioita sisällämme. Toisin sanoen haluamme hallita tunteitamme ja olotilaamme. Haluamme tuntea mielihyvää ja välttää kipua. Ja jos haluamme muuttaa käytöstämme, nopein tapa tehdä se on vaihtaa se miten tunnemme.
Onko sinulla ollut elämässäsi koskaan tilannetta, että olet miettinyt "miten minä saatoin tehdä niin" tai "miten minä saatoin sanoa noin?" Ja teit sen alueella missä normaalisti toimit fiksusti, mutta nyt teit typerästi. Ja joskus muulloin olet toiminutkin aivan loistavasti ja ihmiset ovat tulleet kysymään kuinka teit sen. Uskon, että olit silloin paremmassa mielentilassa.
Mikä siis on erilaista käyttäytymisessäsi? Miksi joissakin tilanteissa käyttäydyt loistavasti ja toisissa taas älyttömästi? Eroavaisuus ei ole kyvyissäsi. Mitä ikinä teemmekin, on aina verrannollinen siihen millaisessa mielentilassa olemme. Se mitä ihmiset voivat tehdä, on uskomattoman paljon, se mitä he yleensä tekevät, on pettymys. Ero ei ole siinä mihin sinä pystyt, vaan siinä missä mielentilassa olet.
Minä uskon, että tärkeimpiä asioita, mitä minä ja sinä voimme tehdä elämässämme saadaksemme esimerkiksi iloa, hauskuutta ja intohimoa, on oppia se miten voimme muuttaa mielentilaamme. Mieti mitä se maksaa, jos et hallitse sitä. Jos sinä et hallitse tunteitasi, se maksaa sinulle kirjaimellisesti kaiken sen mitä haluat elämässäsi: ystävät, perheen, menestyksen ja ilon, jonka me kaikki haluamme kokea elämässämme joka päivä.
Mieti onko se mitä tapahtuu elämässäsi se asia, joka määrää miten tunnet joka hetki? Kyllä vai ei? Toisin sanoen: onko sillä väliä miten esimerkiksi taloudessa menee siihen miten tunnet? Useimmat ihmiset sanovat ei, jotkut sanovat arvaa vain! Määrääkö se miten ihmissuhteesi menevät siihen miten tunnet? Onko säällä väliä? Tai sillä miten muut ihmiset kohtelevat sinua? Kerron sinulle, että vastaus on EI. Mutta en tarkoita etteikö se kuitenkin tukisi sinua tavalla tai toisella. Sanon, että se miten tunnet joka hetki, määräytyy sen mukaan miten ohjaat mieltäsi ja kehoasi sillä hetkellä. Mitä ikinä sinulle tapahtuukin, sinä olet oman olotilasi mestari.

Kika kikaKeskiviikko 06.08.2008 00:34

Tänä syksynä eräs varpunen päättikin olla itsenäinen ja jäädä Suomeen. Kun ilmat kylmenivät, siivet alkoivat kuitenkin vetää etelään. Matkalla ne kuitenkin kohmettuivat ja varpunen putosi eestiläisen maatilan laitumelle, juuri samalle kohdalle, johon seuraavassa hetkessä putosi lehmän sulatettu ateria. Varpunen luuli loppunsa tulleen, kunnes huomasi, että sonta olikin lämmintä ja siivet alkoivat taas toimia. Onnessaan se alkoi visertää samalla tavalla kuin kevätromanssin aikana. Tilan kissa kuuli viserryksen, löysi äänen lähteen, kaapi varpusen ulos sonnasta ja söi sen.
Mitä tästä opimme?
1.Jokainen, joka paskantaa päällesi ei välttämättä ole vihollisesi.
2.Jokainen, joka nostaa sinut paskasta, ei välttämättä ole ystäväsi.
3.Jos olet onnellinen ja lämmin sontaläjässä, pidä nokkasi tukossa.
"Yrittäjyydessä on omat riskinsä. Perinteisesti suomalainen on välttänyt tätä riskiä. Palkkatyö on monelle ollut houkuttelevampi vaihtoehto - useimmille ainoa vaihtoehto.
Lapsuudessani 1970- ja 1980-lukujen Suomesta muistan hyvin myös hokeman siitä, miten valtion leipä on pitkä mutta kapea. Vai oliko se kapea mutta pitkä? Joka tapauksessa jo lapsena ymmärsin, että julkiselle sektorille kannattaa hakeutua töihin, koska sieltä ei lähdetä kuin hautaan.
Jos kerran suomalainen haluaa välttää riskejä ja epävarmuutta, on pakko kysyä, miksi meistä edelleen valtaosa haluaa toiselle töihin?
Eihän mikään työpaikka ole enää varma.
Mahtaisiko nuorempien sukupolvi käsittää, että yrittäjyyden ja palkkatyön riskit ovat lähentyneet toisiaan? Mistä tahansa duunista voi nykyään saada kenkää - myös julkiselta sektorilta."
-Taru Taipale, Talouselämä 22/6.6.08

Jos suomalaiset eivät halua yrittäjiksi, niin tulevaisuudessa vapautuu enemmän mahdollisuuksia ulkomaalaisille yrittäjille yrittää Suomessa. Tästä seuraa se, että suomalaiset tekevät koko ajan enemmän ja enemmän töitä ulkomaalaisten omistamissa yrityksissä ja rahat valuvat ulkomaille. Onko se sitten isänmaallista?

Onko se ok?Perjantai 11.04.2008 15:41

You must constantly ask yourself these questions:

Who I am around?
What are they doing to me?
What have they got me reading?
What have they got me saying?
Where do they have me going?
What do they have me thinking?
And most important, what do they have me becoming?

Then ask yourself the big question: It is okay?

-Jim Rohn

My lifestyle!Perjantai 11.04.2008 15:05

Let others lead small lives, but not you. Let others argue over small things, but not you. Let others cry over small hurts, but not you. Let others leave their future in someone else´s hands, but not you.
-Jim Rohn

Päästä irti tai jäät kiinniTorstai 10.04.2008 03:13

Olipa kerran apina, joka teki kaikille muille apinoille hirveän karhunpalveluksen paljastamalla lajilleen tyypillisen heikkouden. Siihen asti apinat olivat ylpeilleet kyvyllään selvitä ihmisten vangitsemisyrityksistä. Tämä apina oli niitä harvoja häkkiin joutuneita.
Kauan hänenkään ei tarvinnut odottaa ensimmäistä pakomahdollisuuttaan. Huolimattomasti suljettu häkki, yksinäinen hetki ja apina oli jo loikkimassa ulos talosta.
Ovenpielessä tuntuva tuttu tuoksu pysäytti hänet hetkeksi: Iso ruukullinen valmiiksi kuorittuja herkullisia maapähkinöitä. Täytyihän hänen verottaa isäntäänsä vankeusajasta. Nopeasti apina sujautti kätensä ruukun kapeasta suuaukosta ja kouraisi kämmenensä täyteen pähkinöitä. Juuri silloin hän näki vangitsijansa lähestyvän. Epätoivoisesti ahne apina yritti irrottaa pähkinöillä täytetyn kouransa raskaasta ruukusta, mutta turhaan. Suuaukko oli liian pieni.
Loput varmaan arvaatkin. Apinan kapina luopumista vastaan päättyi sekä pähkinöiden että vapauden menetykseen.
Huomattuaan apinasta tämän perin inhimillisen piirteen, hänen vangitsijansa paljasti sen muillekin. Vielä tänäkin päivänä apinoita vangitaan samalla tavalla: Palmun juurelle pannaan iso kapeakaulainen ruukku täynnä pähkinöitä, joista apinat eivät vieläkään ole oppineet luopumaan - tyhmyys, josta he maksavat vapaudellaan.
Pelkästään tällä perusteella voisi uskoa ihmisen kehittyneen apinasta - tai päinvastoin.
Tarinan loppuun kuuluu tietenkin saarnaajan suoraan silmien väliin heittämä sielun syvyyksiä luotaava kysymys:
"Mitkä ovat sinun maapähkinäsi, rakas sisar ja veli!?"

-Ystävyyden majatalo

[Ei aihetta]Tiistai 27.03.2007 14:37

VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS

Välinpitämättömyys tuhoaa kaikki sinun
mahdollisuutesi. Välinpitämätön henkilö
on olankohauttelija, joka sopii aina muiden
suunnitelmiin. Hän ei valitse kuumaa tai
kylmää, vaan haalean; mustaa tai valkoista,
vaan harmaan. Hän on kuin vene tuuliajolla.

Paras keino välinpitämättömyyden poistamiseksi
on tehdä jotakin. Olkoon se kylmää tai kuumaa,
ei sillä ole merkitystä. Merkitystä on sillä,
että todella tekee jotakin. Mikäli suunta
osoittautuu vääräksi, saa sen kyllä selville
nopeasti.

Välinpitämättömyyden tunnistaa siitä, ettei
laita kaikkeaan siihen mitä kulloinkin tekee.

-Juhani Töytäri / Saavutusten Seikkailu
« Uudemmat -