IRC-Galleria

Pois pilvet, aurinko esiin. Valoa, valoa, valoa! Tämmöset tasaisen harmaat päivät ahistaa. Saamattomuus saa otteen eikä mikään kiinnosta. Nukun, syön, surffaan, mietiskelen. Jumitan. Päivät kuluu.

Mitä jos pikkuisen laitankin kampoihin: tänään en avaakaan telkkua ja rötvähdä sängylle, vaan lähden lenkille ja saunomaan. Mitäs siitä sanot, syysmasis? Nih!

pyörään lamppu, kodinhoitaja ja unta.

Kamat on vielä pakkaamatta. Toivon niin kovasti, että kaikki menee viikonloppuna nappiin. Ulkona on huhhuh 4 astetta, kuuden uutiset manasi tuulta ja sadetta viikonlopuksi.

Ja mä vaan mietin miks Enrique Iglesiaksen raidalla pelataan pingistä.

kirjoitti naapurini, jota nähtävästi sapettaa suuresti etten ehtinyt viskata kartonkeja, biopussia ja sekajätettä pönttöihin kipittäessäni bussiin ja töihin. Miten lappuun pitäisi suhtautua: kirjoitanko vastineen? Eikös opiskelijakämpässä yleensä siedetä puolin ja toisin persoonallisuutta? Alakerrassakin joku popittaa silloin tällöin unasolapalabraa ja seinän takana asuva kiinalaispariskunta riitelee välillä kovaäänisesti. Entäs sitten? Piha on täynnä väärinpysäköityjä autoja, joiden vierestä ja välitse saa pomppia julkisille. Roskani eivät tasan tarkkaan kulkua häirinneet, eivätkä edes haisseet.

En taida upotakaan perusnaapurin käsitteeseen, joskin tulen ja menen vuorotöiden takia miten sattuu. Edes tupareista ei tullut mitään nokankoputtamista. Kuka valottaisi yhdessä tasossa asuneelle kerrostaloasumisen sääntöjä?

Ja mulle nauraa variksetkin, lauletaan Zen Cafen uusimmalla levyllä. En tiedä miten Putro sellaisen määrittelisi, jota oravat pitävät pilkkanaan. Enkä tiedä miten oravat osaavat valita meidän suvun edustajat narreiksi. Vanhuksilla on välikatolla joka-aamuinen oravaravi. Siellä hukkalämmitetyissä lasivilloissa juoksee jo kesän kuudessadas poikue, jota viime viikot on omavapaasti ruokittu pihan ainoan karviaispuskan antimilla. Aiempana kesänä turkisklaani kehtasi yrittää laajennusta villiviineihin (erkkeriä pykäsivät), mutta eipäs annettu hankkeelle rakennuslupaa.

Tiedätkö mitä on oravaroska? Se on sitä, mitä ropisee käpypuusta riippumatolle kun yrität viettää lomapäivääsi kirjan kanssa lorvien. Entäs tiedätkö millä karkoitetaan makealle perso orava? Ei totisesti kannata sukkuloida huiskahännän perässä irtokarkkien ja suklaiden väliä, vaan laita lapsi asialle. "Oiii, orava!" tehoaa hämmästyttävästi paremmin kuin painokelvottomat manaukset ja säälittävät hätistely-yritykset.

Sinkkuelämää Carrie sen tietää: "Orava on rotta hienommissa vaatteissa."

Nyt on k o v a t täpinät huomisesta. Miten ihmeessä pysyn kaheksan tuntia sukissani kun puuttuva palanen polttelee pukkarissa? Ja kerrankin kamalaa kun on sunnuntainakin töitä! Tänään hölmöilin sekä töissä (eikös olekin torstai? teenpäs tilaukset!) että matsissa (kolme maalia, joista yhden syötin omiin, toisen ohjasin omiin ja kolmannella kerralla onnistuin toiseen päähän). Ei hyvää päivää, ei oo kaikki pöllöt tornissa.

Pitää ryysiä aamulla puotiin, lähimmäinen avaa kasilta.

--

Kolme kamalaa asiaa telkkarissa:
1. CSI Miamin kähisijäukko
2. Kaksi naista jääkaapissa -mainos (danone mikälie)
3. Kukkia ja sidontaa - ahdistava "komedia"

Tykkään taksimatkoista. Hiljaisista tai rupattelevista, mutten mekastavista. Pidän myös ruoasta: sitä on kiva miettiä neljältä mäkkärissä, viideltä oman kodin antimien äärellä, ja joskus tulee jopa pykästyä koko seurueelle sipuliperunaa ja sisäfilettä. Silti kyydit, ruoat ja jopa vesipullotkin ovat pieniä iloja uuden sauhuttelulain tuomien etuuksien rinnalla: ei enää vanhalta mopilta haisevaa tukkaa, löyhkäävää vaatekasaa ja punaisia silmiä. No joo, erinäisinä seuraavina päivinä ne punaset silmät vaan pukkaavat esiin. Aina ei voita.

Muuten, olisi hakusessa hellää kosketusta tarjoava oikean hartian osaaja.

Ja kun niin kovasti uhosin vielä muutama tunti sitten, etten nuku päikkäreitä juuri koskaan.. Saa kai sitä välillä pyörtää sanansa, varsinkin tunnin fudiksen, puolen tunnin heittelyn ja puolen tunnin uinnin jälkeen.

Kesä on mun parasta aikaa.

Kesä tuli, kävin piitsillä ja kärvensin suht maltillisesti. Ei ne turhaa oo varotellu korkeista UV-tasoista, olo on just nyt pahempi kuin fuksijäynän jälkimainingeissa. Hedari, paha olo ja kuumotus, eikä uni tule silmään millään. Siispä ihmiset: hattu päähän auringossa ja muistakaa juoda. Terveisin nim. sitä saa mitä tilaa

--
Kämppääni tullut amppari sai eilen illalla kokea painetun sanan mahdin. Keksinpäs kerrankin jotain käyttöä yrityshakemistolle.

Nostin virkeänä pääni tyynystä jo kasilta, varma lähestyvän kesän merkki. Kunhan lämpö nousee vielä muutaman asteen aloitan aamuni tuttuun tapaan kotirannalla, punaisella lakanalla torkkuen ja nauttien lokeista, sorsista, ylienergisistä lapsista ja tietty auringosta.

Vielä pitäis kärvistellä toukokuu loppuun. Ulkona on 15 astetta, laskupino kasvaa ja kalenteri muistutti iltapäiväisestä hammaslääkäristä.

Sen siitä saa kun liittyy puistonassujen tiimiin: melkein yhtä suuri kävijäpiikki kuin syndepäivänä. Keitä te olette, joilla ei ole elämää ja jotka ramppaatte täällä tutkimassa menojani? Tunnustakaa!

Ja äiti hei, tarviin auton huomenna. Sopiiko tulla hakemaan kasilta?