nyt on elämässä sellainen tilanne, että olen saamaton, sietämätön ja surullinen. saamattomuus näkyy lähinnä tenttiinluvussa, joka on viimeisten päivien aikana hiponut absoluuttista nollapistettä. ei huvita. ei kiinnosta.
sietämättömyys näkyy ja tuntuu muussa olemisessa: haluaisin käpertyä kuoreeni, irvistellä peilikuvalle, olla ilkeä niin itselle kuin muille. olla sietämätön, valittaa, ruikuttaa, raivota.
...mikä taas johtuu surullisuudesta. lähtöhaikeutta, koti-ikävää paikkaan jota ei ole. nomadisielut yleensä kantaa kotia mukanaan, sisällään. musta tuntuu että mun sisällä on vain sietämättömyys.
huh, kevät on rankka. tekis mieli raivota.
Uusimmat blogimerkinnät
- jo loppui flunssassa räytyminen!! 05.10.
- ahneen palkka on vatsahaava 27.09.
- a niin kuin askel aikuisuuteen (tai ahdistuks... 22.09.
- mihin kaikkeen sitä sortuukaan ettei tarviis... 20.09.
- jälkikirjoitus 06.09.
- odottaessani että ruoka kokkaa itsensä.. 06.09.
- musavisa 22.08.
- oodi kelalle 15.08.
- työhakemusten lomassa 14.08.
- murphyn laki, osa 2 ja 3/4 07.08.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2007 (49)
- ▶ lokakuu 2007 (1)
- ▶ syyskuu 2007 (5)
- ▶ elokuu 2007 (5)
- ▶ heinäkuu 2007 (7)
- ▶ kesäkuu 2007 (3)
- ▶ toukokuu 2007 (8)
- ▶ huhtikuu 2007 (7)
- ▶ maaliskuu 2007 (4)
- ▶ helmikuu 2007 (6)
- ▶ tammikuu 2007 (3)
- ▶ 2006 (80)