IRC-Galleria

Mä istun himas sohval itse paholaisen kanssa,
taas kerran keskiyöllä taas mua tapaamassa,
se avas mun ranteen ja valutti verta viinilasiin,
se maisto sitä ja vinkkas sitten silmää,
toimiiko sopimus se kysy ja virnisti,
sen ihon alta liskon suomut pikkasen pilkisti,
sielun myyminen se on riskialtist duunii joten vastasin vaan "joo"
ja pidin sitten suuni kiinni, sait mitä halusit,
onks sul kaikki mitä tarttet,
se pisti ranteen umpeen tulevaa käyttöö varten,
mä nään sen öisin aina kerran vuodes,
paholainen osaa pitää sijoituksest huolen,
harkitsin hetken niinkuin pirun kaa tehdään aina,
ne sopimukset joit tehdään loppuillast perjantaina,
snadi laina, panoksen pisti paholainen,
tein sen kaiken saadakseni elämäni naisen

Ne kaikki laulut missä meistä kerrotaan
ne missä rakkaus solmitaan jo taivaassa
se kaikki kaunis mitä täällä kaivataan
olet sinä

Taas uus vuos, taas uus viinilasi
niinku arvasit, demoni tuli takasin
mä olin aikoinaan samas paikas kun mun rakas
paras korttipakast, nyt ranne auki taas
paholaisen lipova kieli kysy taas mun sopimuksest
ja mä kertasin sille sen täydellisen kovituksen
kun se nainen tuli näyttävänä holleille
ja kaikki ihmiset heitti ylistävii kommenttei
mä sanoin vaan "jäbät ton kaa mä meen himaan"
enkä kerro mitä sinä yönä tää pudottikaan
lihava paholainen hiero yhteen käsiään
ja alko kesken kaiken muuttaa omaa väriään
oot saanut kaiken sen mitä sä vaan havittelet
naisen lapset rakkauden ja oikeen perheen
oliks se kaikki oikeesti sun sielus arvosta
ihan vitun helposti mä etin sitä kaikist paikoista



Vika vuos, vika viinilasi,
nyt ois aika mennä,
mä myin mun sielun se oli paholaisen kämmenellä,
se maisto viiniä ja sylkäs "Mitä oot menny tekemään?"
tää aine viinilasis ei maistu oikeelt vereltä,
mä kerroin et mä vein mun rakkaan aurinkoon,
vein sen kauas pimeydestä eikä piru voi mua estää,
mä halusin sen kylpevän valossa ikuisesti,
se hehku aurinkoa takas, teki mut taas vapaaks,
paholainen raivostu "et sä voi tehä mulle tätä"
sun veres maistuu valolta enkä mä voi juoda sitä,
sä olit mun, mä omistin sut mut sä oot liian ehjä,
enkä mä voi sitä estää enkä mitään tehdä,
niin paholainen hävisi ammottavaan helvettiin,
ja mä näin sen paikan kammottavan selkeesti,
kun aurinko nousi se ei päästänyt mua hukkumaan,
nuku vaan kulta, aurinko nousee aina

Nimeni on Chris,
Olen kolme,
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla tyhmä,
Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut,
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi,
Toivon etten olisi ollut ruma,
Sitten ehkä äitini,
Haluaisi vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin,
En pysty puhumaan ollenkaan,
Tai muuten olen lukittuna ylhäällä,
Koko päivän.

Kun olen hereillä,
Olen aivan yksin,
Talo on pimeä,
Väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin,
Yritän olla mukava,
Niin ehkä minä saan vain,
Yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton,
Isä on palannut,
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen,
Nimeni on sanottu,
Painan itseni,
Seinää vasten.

Yritän piileksiä,
Hänen pahoilta silmiltään,
Olen niin peloissani nyt,
Alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
Kutsuu minua rumilla sanoilla,
Hän sanoo, että on minun vikani,
Että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua,
Ja huutaa minulle enemmän,
Pääsen vihdoinkin vapaaksi,
Ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo,
Ja minä alan karjua,
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut,
Kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle,
Luuni melkein murtuneena,
Ja minun isäni jatkaa,
Enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä,
Hänen kasvonsa on kieroutunut,
Käsittämättömäksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
Uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa,
Ja suuntaa ovelle,
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana,
Loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
Olen kolme vuotias,
Tänään isäni,
Murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
Jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi,
Sinun olisi pitänyt olla,
Yksi sydämetön henkilö,
Jos ei vaikuta sinuun,
Tämä runo.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
Tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
On siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät

Niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
Ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
Mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia

Pelasta ei valiumi
Kun valtaa paha uni
Piehtaroin pedissä taas
Kaipaan terapiaa

Hysteria ahdistaa
Pois mikä pahan hengen ajaa
Ei enää suoneniskuja
Vaan vanhaa kunnon terapiaa

Diagnoosi: neuroosi, paranoia, psykoosi
Sieluni ei sairasta, vaan ruumista nyt koetellaan
Ristiriita, mieleni hajalla
Demoni mua riivaa, kaipaan lisää terapiaa

Sähkösokki, insuliini
En usko loitsuihin, manauksiis
Peräruiskeet, lobotomia
Ei korvaa terapiaa

Pää veden pinnan alle
Pakkotuoli taivasalle
Ruoska ei tuo harmoniaa
Parantaa vain terapia

Tänää, sun pitää nousta masennuksestasi tänää.
Sisäinen valo ainoo lääke tähän hätää.
Nii harvoin ylläoleva meitä pystyis pitää, lihaa vähemmän ja vihanneksii lisää.
Lääke mitä psykiatri antaa ei auta mitään.
Ku pitäis heittää ulos, niin joku heittää sisään.
Fyysistä kuntoo pitäis muistaa ylläpitää,
ne väittää et voit päästä kuntoon tekemättä mitään.
Vihaa vähemmän ja rakasta lisää.
Koska negatiivisuus yhteiskunnassa itää.
Menee korvista, silmistä sisään.

Ja sen aikaan saa maisema kai, ehdi ei lakaisemaan syksyn lehtee
Valtaosa huolehtii itsestään vain, antaa toisten puutarhan kuolla ja oman kukkii.
Ei auta muut ku vaihtaa maisemaa kai, karkuun huonoja uutisii uusii.
Valtaosa huolehtii itsestään vain.

Herra iso herraa kyrpii kuulema mun asenne.
Mua niide liksa o avoimempi ku enne.
Lapo kenraali sairasloma keisari oo, jatka vaan taukoa vaikka värähtääki viisari.
Kellon mukaan mennää, elämä ei oo iisii.
Helppoo ei kellää, aika kolhii siipii.
Sen minkä taakseen jättää, usein kiini kiipii
Poliisi rosvon roolis, rosvo poliisin.
Liian kovan kohtelun saa kadul kadun piessy.
Ylimielisyyttä heikompaa kohtaa podemme, mihin kekoon oikeen kannamme kortemme.
Ei väkivaltaa, ei väkivaltaa.

Ja sen aikaan saa maiseman kai, ehdi ei lakaisemaan syksyn lehtee
Valtaosa huolehtii itsestään vain, antaa toisten puutarhan kuolla ja oman kukkii.
Ei auta muut ku vaihtaa maisemaa kai, karkuun huonoja uutisii uusii.
Valtaosa huolehtii itsestään vain, antaa toisten puutarhan kuolla.

Joo, se vaatii luonnetta, että pystyy elämään suht huoletta
Auta itseäsi tänää, toista huomenna
Jos on onnellinen, elän kultasuonessa
Pieni hymy siivoo voi likast huonetta
Harvemmi tehään asioita toise puolesta, ilma korvausta
En haluu tuhlaa aikaa, haluun et se kestää kauan, ei mun aikani ole ei kenellekkään kaupan
Negatiivisuus on köysi ympärillä kaulan, niin mä sen käsitän, niinpä sen laulan
Mä haluun nähdä kristallin kirkkaasti, ainoastaan rakkaus vie mun virtaani
En haluu polttaa takaa rakasta siltaani, mut paha kortti himmentää iltaani

Ja sen aikaan saa maisema kai, ehdi ei lakaisemaan syksyn lehtee
Valtaosa huolehtii itsestään vain, antaa toisten puutarhan kuolla ja oman kukkii.
Ei auta muut ku vaihtaa maisemaa kai, karkuun huonoja uutisii uusii.
Valtaosa huolehtii itsestään vain, antaa toisten puutarhan kuolla ja oman kukkii.

Nyt se sit varmistu, 8. päivä elokuuta on lähtö Washingtoniin jenkkeihin!! Viivyn siel neljä kuukautta, ainakin.. :D

Myydän rikkinäinen, 21-vuotias sameasti näkevä silmä.. Vaatii silmätippoja ja salvaa toimiakseen.. Piilarit on ehdottomasti kielletty seuraavan puolen vuoden aikana...

Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin.
Mä oon säälittävä rukka,
joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois.
Mitä musta jää?
Kasa ikävää.
Samantekevää...

Tää on teille rakkaat... http://www.youtube.com/watch?v=fkUc0JpTcQM&feature=PlayList&p=873B4FB229ACC3C9&index=95 Rakastan teit aina ja ikuisesti.. <3

☻/
/▌
/ \

kopioi tämä päiväkirjaasi 30sekunnin aikana niin
sinulle tapahtuu huomenna jotain hyvää

Tulin häntä tapaamaan
Hän on niin kovin kaunis vieläkin
Kun kääntyy minua katsomaan

Tämä yö on minulle viimeinen
Kuulen hänen sanovan
Olen sairas ja väsynyt ihminen
Ja siksi lähteä haluan

Sinä tiedät jo jotakin elämästä
Jotain tiedän minäkin
Kun vain uskallat lakata pelkäämästä
Paratiisin saat takaisin

Hän vielä jatkaa kyyneleet silmissään
Sanaa jokaista painottaen
Hän pitää kättäni tiukasti kädessään
Ja sanoo silmiin katsoen:

En kadu ketään niistä, joita syliini suljin
Heitä sentään rakastin
Itken kaikkia niitä
Joiden ohitse kuljin
Joita väistin ja pakenin

Sillä aina kun ihmisen lähelle päästin
Löysin lähelle itsekin
Mutta jos itseäni
Varjelin ja säästelin
Heti eksyin ja palelin

Hänen katseensa sammuu, hän huokaisee
Hänen otteensa raukeaa
Siinä samassa silmiä häikäisee
Ja huoneen ikkuna aukeaa

Kun jälleen katson häntä, hän muuttunut
Onkin linnuksi edessäin
Ja linnun siipeä puhtaan valkoista
Minä pidänkin kädessäin

Lintu nousee ja lentoon jo lehahtaa
Minä paikalle yksin jään
Hahmo taivaan korkeuksiin loittoaa
Huone humisee tyhjyyttään

Istun hiljaa vielä ja muistelen
Hänen viime sanojaan
Niitä puoliääneen toistelen
Kun hän on mennyt menojaan:

En kadu ketään niistä, joita syliini suljin
Heitä sentään rakastin
Itken kaikkia niitä, joiden ohitse kuljin
Joita väistin ja pakenin

Sillä aina kun ihmisen lähelle päästin
Löysin lähelle itsekin
Mutta jos itseäni varjelin ja säästelin
Heti eksyin ja palelin